Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat äänitehostelevyt, joissa mahdollisesti on myös ralliautoilun äänimaaailmaa.
Essential sound effects of cars 1900-1970
Tällä CD-levyllä on laaja valikoima autojen tehosteääniä. Tarkistakaa saatavuus seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=t&searcharg=Essential+so…
Spectacular sound effects. Volume two. CD sisältää erilaisia äänitehosteita, sisällönkuvauksen mukaan myös autojen ääniä. Tarkistakaa saatavuus seuraavan linkin kautta.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=Spectacular+sound+effects.+…
Teknisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta löytyy ainakin yksi aihettasi sivuava teos: Jäähallien lauhde-energia ja sen hyväksikäyttö (Kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosaston julkaisusarja). Kirjan sisällöstä - siitä, kerrotaanko siinä määräyksistä ym. - en sen tarkemmin tiedä. Kannattanee tiedustella. Samaisessa paikassa (Tkk:n kirjasto, Otaniementie 9, neuvonta, tiedustelut p. 451 4111) näyttäisi olevan myös kirja nimeltä
Uimahallien sisäilmasto ja energiankäyttö (asiasanoina mm. LVI-tekniikka).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit aihetta sivuavia teoksia etsiä osoitteesta http://www.libplussa.fi asiasanoilla uimahallit ja rakentaminen sekä jäähallit ja rakentaminen, tai pelkästään lvi-tekniikka tai lvi-...
Todennäköisesti kyseessä on äänite Otavan kirjallinen äänilevy 17, jolla Aino Kallas esittää runoja ja katkelmia teoksistaan. Äänite sisältää runot Joutsenlaulu, Pastorale, Vapaa, Yö Kassarissa, Luomisen henki sekä katkelman näytelmästä Mare ja hänen poikansa ja katkelman romaanista Sudenmorsian. Tieto tästä äänitteestä löytyi äänitetietokanta Fonosta (www.fono.fi). Tietokannan mukaan äänitteen julkaisija on Kustannusosakeyhtiö Otava ja julkaisuvuodeksi on merkitty 1961 (kylläkin kysymysmerkin kanssa). Pääkaupunkiseudulla Otavan kirjallinen äänilevy-sarjaa on Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa, mutta juuri kyseinen osa 17 valitettavasti puuttuu. Äänite on saatavissa Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36, kuunneltavaksi paikan päällä....
Pääkaupunkiseudun kirjastot tarjoavat pääsyn kolmeen e-kirjoja tarjoavaan palveluun Ebib, Ellibs ja OverDrive. Kokoelmissa on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä e-kirjoja aikuisille ja lapsille. Kokoelma on vielä rajallinen, sillä palvelu on vielä kokeiluvaiheessa ja tulee myöhemmin laajenemaan myös muihin kirjastoihin. Helmet-kirjastoilla on kokeilussa myäs elokuvapalvelu Indieflix, mutta tässä palvelussa ei ole lasten elokuvia. Palveluun pääsemiseen tarvitaan Helmet-kirjastojen kirjastokortti ja tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta henkilöllisyystodistusta vastaan. Lisätietoja palvelusta saa Helmet-kirjastojen sivuilta osoitteesta www.helmet.fi.
Ratamo-kirjastoilla on käytössään Ellibs-e-kirjasto, jossa...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 2000-09 Axel-nimi on annettu 1192 lapselle. Vuosina 2010-15 tämän nimen on saanut 531 poikalasta.
Väestörekisterin nimipalvelussa olevalla haulla (ks. linkki alla)löytyvät tiedot aina 1800-luvun lopulta saakka kahden vuosikymmenen jaksoilta.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Finlandia-talolla on oma kotisivunsa http://finlandia.hel.fi/ , jonka kautta voi tarkastella talon salien ja huoneiden värimaailmaa. Tiloja pääsee katselemaan sivun yläpalkista, kohdasta Tilat. Kunkin tilaa voi tarkastella myös QTVR-panoraamakuvana.
Muutoin Finlandia-talon sisustuksesta voi etsiä tietoja esim. seuraavista julkaisuista:
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia Hall : meetings and music.
Helsinki : Otava, 2001.
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia-talo : tapahtumia, ihmisiä, musiikkia.
Helsingissä : Otava, 2001.
Aalto, Alvar: Finlandia-talo = Finlandia Hall.
Jyväskylä : Alvar Aalto -museo, 2000.
Alvar Aalto ja Helsinki = Alvar Aalto och Helsingfors / [toimitus: Eija Kämäräinen ja Arja Lehtonen].
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY,...
Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja. Monet nuoret ovat lukeneet sen. Kirja kertoo nuoren ihmisen elämästä toisen maailmansodan aikaan eli ei ole ihan uusi, mutta silti ajankohtainen.
Voit myös miettiä, mikä aihepiiri tai henkilö voisi kiinnostaa. Esim. mikäli jalkapallo kiinnostaa, silloin voi lukea Zlatanin elämäkerran "Minä Zlatan Ibrahimović" tai jos Harry Potterit kiinnostavat, silloin voi lukea niiden kirjoittajan elämäkerran "J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta". Monista filmitähdistä, kirjailijoista, urheilijoista ja muusikoista on kirjoitettu elämäkerta.
Voit myös mennä kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa näyttämään, missä on elämäkerrat. Hyllyjä katselemalla on helpompi nähdä, mitä kaikkea on saatavilla ja saatat...
Kaikki HelMet-verkkokirjaston japaninkieliset kirjat saat esiin näin: Klikkaa pääsivulla vasemmalla yläpalkissa olevaa linkkiä ”Hakusana(t)”. Kirjoita hakukenttään ** eli kaksi asteriskia, valitse kohdasta ”aineisto” valinnaksi ”kirja” ja kohdasta ”kieli” valinnaksi ”japani”. Tarvittaessa voit kohdasta ”Koko aineisto” rajata haun vain esimerkiksi kaunokirjallisuuteen tai tietokirjallisuuteen. Paina sitten vain Hae-nappia, niin saat listan kaikista japanin kieltä sisältävistä kirjoista. Mukaan tulee myös japanin kielen oppikirjoja, jotka ovat suomeksi tai muilla kielillä. Tuloksissa on lisäksi aika paljon japaninkielisiä mangasarjakuvia.
Jos haluat etsiä vain japaninkielisiä romaaneja ja novelleja, voit tehdä näin: Klikkaa yläpalkista...
Joensuun seutukirjaston lähikirjastoon Rantakylän kirjastoon on hankittu ompelukone asiakaskäyttöön. Ompelupiste löytyy kirjaston satuhuoneesta. Asiakkaat voivat varata ompeluaikoja suoraan kirjastolta tai puhelimitse. Rantakylän kirjaston puh.no: (013) 267 6281.
Ompelukoneen käyttö on ilmaista, mutta asiakkaan tulee tuoda mukanaan omat ompelutarvikkeet (langat, kankaat jne.). Kirjaston henkilökunta auttaa asiakkaita koneen käyttöön liittyvissä asioissa.
Valitettavasti Vantaan kirjastoissa ei toistaiseksi ole filmiskanneria. Sellainen löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikasta: Kohtaamispaikka Mannerheimintie 22-24, 2 krs, puh. 09 3108 5900. Siellä on Koneilla 1-5 skannerit. Filmiskannaus koneilla 1-4.
Filmiskanneri on myös Espoossa Entressen kirjastossa, osoite Siltakatu 11. Entressen kuva-asema:
- Apple iMac 27'
- Tasoskanneri, HP Scanjet 8270
- Filmiskanneri, Plustek OpticFilm 7600i Ai
- Adobe Photoshop CS5
Työasemien varaus toimii puhelimitse henkilökunnan kautta: 09-81653776
Lisätietoja voit kysellä myös sähköpostitse: kirjasto.entresse@espoo.fi
Hovimäki-sarjaa on saatavana videona. VHS-kaseteilla on osat 1-44, joista lähes kaikki on myös Kouvolan kirjastossa. Tällä hetkellä ainakin osat 1-22 ovat hyllyssä. DVD-levyinä sarjaa saa myös, osat 1-11 on Kouvolan kirjastossa, ovat kuitenkin nyt lainassa.
Habsburgeista ja Euroopan historista on uusiakin teoksia, joita on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista pääkaupunkiseudulla:
How the west came to rule : the geopolitical origins of capitalism / Alexander Anievas and Kerem Nişancioğlu. 2015.
Taloushistorian näkökulma.
Den röde prinsen : Wilhelm von Habsburgs hemliga liv / Timothy Snyder ; översättning: Margareta Eklöf.
The enemy at the gate : Habsburgs, Ottomans and the battle for Europe / Andrew Wheatcroft.
Habsburgien historiaa 1600-luvulta alkaen.
The Habsburgs: embodying empire / Andrew Wheatcroft.
Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista : Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia / [tieteelliset asiantuntijat Alfred Bernhard-Walcher .. et al.] ; [valokuvat...
Musiikin vaikutus mielenterveyteen –aiheesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Lehtonen, Kimmo. Musiikki, kieli ja kommunikaatio : mietteitä musiikista ja musiikkiterapiasta.. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1996 (Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen julkaisusarja. A).
Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Toim. Marjatta Marin & Sinikka Hakonen. Jyväskylä. PS-kustannus, 2003.
Musiikkiterapian monet kasvot. Toim. Jaakko Erkkilä & Kimmo Lehtonen. [Jyväskylä] : [Suomen musiikkiterapiayhdistys], 1999. Suomen musiikkiterapiayhdistyksen 25-vuotisjuhlajulkaisu.
Musiikki terveyden edistäjänä. Toim. Kimmo Lehtonen. Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1989. (Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu).
Kaskinen, Mirja....
Oheisesta julkaisusta löytynee vastaus kysymykseen:
Kämppi, Katariina
Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys : WHO-koululaistutkimuksen trendejä 1994 - 2006 / Katariina Kämppi, Raili Välimaa, Jorma Tynjälä, Ilona Haapasalo, Jari Villberg, Lasse Kannas Helsinki : Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, 2008
Tässä on linkki verkosta löytyvään pdf-tiedostoon:
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/peruskoulun_5_7_ja_9_luokan_oppilaiden…
Julkaisua on myös mahdollista saada OPH:n tietopalvelusta, yhteystiedot alla:
Opetushallituksen kirjasto ja tietopalvelu
PL 380, 00531 Helsinki (Hakaniemenranta 6)
09 - 040 348 7243
sähköposti: kirjasto(at)oph.fi
Leontine von Szili (Károlyné Palkovich, 16.5.1901-22.5.1987) oli unkarilainen kirjailija ja dramaturgi. Hänen aktiivinen kirjallinen uransa sijoittuu lähes yksinomaan 1940-luvulle, jolloin hän julkaisi valtaosan tuotannostaan, joka kattaa kaksitoista romaania, kaksi nuortenkirjaa sekä yhden novellikokoelman.
- Keresztúton, 1932
- Katinka, 1942
- Magányos sziget, 1943 [Yksinäisiä sieluja, 1943]
- Asszony az országúton, 1943
- Hazamegyünk, 1943
- Majdnem szerelem, 1943
- Ágota hozománya, 1944
- Szerelmes muzsikusok [novelleja], 1944
- A nagy szerep, 1945
- Egy marék hó, 1946
- Ildikó [nuortenromaani], 1946
- Fényjáték, 1946 [Valon leikkiä, 1948]
- Ágota hozománya, 1945
- Új utakon [nuortenromaani], 1947
- Rianás, 1947
Sziliä ei juurikaan...
Sukunimen Domentjeff sijaan on teoksen Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, Otava 2000 mukaan otettu Valkamo (Joensuu 1918). Heikki Tarman sanomalehti Karjalaisessa 19.12.2006, s. 13 ilmestyneen artikkelin Kiviristin tarina mukaan Wasili Domentjeffin koko perhe suomensi sukunimensä Valkamoksi v. 1905.
Kysymyksesi on kovin laaja. Vastauksia voit etsiä Viikin tiedekirjaston eViikki tietokannasta
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Tässä on muita metsäalan osoitteita, josta voit hakea tietoa
http://www.iufro.org
http://www.taigarescue.org/
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4032&lan=en
http://www.efi.fi/
http://www.metla.fi/silvafennica/
http://www.metla.fi/info/vlib/Forestry/
Venäjän metsistä kerrotaan suomenkielisessä tietokannassa: lähdeteoksista voi löytyä englanninkielistä tietoa
http://www.idanmetsatieto.info/fi/cfmldocs/
Kanadan Taigasta kerrotaan tällä sivulla:
http://www.nrdc.org/land/forests/boreal/intro.asp
Tässä vielä pari teosta:
Disturbance dynamics in boreal forests. - Helsinki : Finnish Society of...
Kyseinen kappale on nimeltään Liisa ja alkaa sanoilla:
"Meillä on mielessä Liisan silmät.."
ja kertosäkeistössä lauletaan:
"Liisa - loistokaunokainen..."
Sanat löytyvät Toivelauluja 57 : iskelmien aarreaitta kirjasta. Kirja tai oikeastaan vihkonen löytyy esim. Tampereen pääkirjaston msuikkiosastolta. Kyseinen kirja ei ole lainattavissa. Sanat voi kopioida.
Netissä sivulla:
http://www.martat.fi/keskustelu/keskustelunurkka/?x33061=63673
on osa kappaleen sanoista. Mutta ei kaikkia sanoja.
Lassi Nummen neljä Stonehenge-runoa löytyvät kokoelmasta Matkalla niityn yli (Otava, 1986). Niistä toisessa ja neljännessä puhutaan ruohosta; vihreys mainitaan vain jälkimmäisessä:
" -- ja vahvalle märälle ruoholle
johon jalkamme uppoavat."
(Stonehenge 2)
"Sateen harmaudessa hohtaa vihreä ruoho."
(Stonehenge 4).
