Ranskalainen näytelmäkirjailija Molière on käsitellyt vehkeily- ja teeskentelyteemoja sekä ”Tartuffe”(1669) että ”Scapininin vehkeilyt” –nimisissä näytelmissä(1671).
Tartuffe tunkeutuu hyväuskoisen Orgonin kotiin teeskennellen äärimmäistä siveellisyyttä, pyrkimyksenä päästä käsiksi tämän rahoihin naimalla Orgonin tyttären, mutta samanaikaisesti Tartuffe yrittää myös vietellä Orgonin vaimon.
http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/3_…
http://en.wikipedia.org/wiki/Moliere
”Scapinin vehkeilyt”-näytelmässä viekasteleva ja vehkeilevä palvelija yrittää saada rahallista hyötyä talon isännältä nuorenparin avioliittojärjestelyllä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Les_Fourberies_de_Scapin
Alunperin Kirkko ja kaupunki -lehdessä vuonna 1983 julkaistu En ihmeistä paljon tiedä löytyy Lassi Nummin jouluaiheisten runojen kokoelmasta Joulukonsertto : runoja ja puhetta joulun aikaan (Otava, 1987).
Tässä valikoituja kuvakirjoja, jotka löytyivät haulla kuvakirjat ja kiukuttelu tai aggressiot:
Franklinin huono päivä/Paulette Bourgeois
Hermanni Hiiri kiukuttelee
Kaapo Kanin känkkäränkkä/M. Christina Butler
Kastehelmi Virtanen ja oma tahto/Anneli Kanto
Kipinäistä kiukuttaa/Karen Wallace
Kissa Killin kiukkupussi/Tuula Korolainen
Kiukkuhirviö/Thierry Robberecht
Kuka määrää?/Stina Wirsén Wirsén
Kuka suuttuu?/Stina Wirsén Wirsén
Lassi ja ärripurripäivä/Tarja Lapintie Lapintie
Miina ja Manu : kiukuttelukirja
Milla oppii jakamaan lelunsa/Aline de Pétigny
Minua ei nukuta enkä ikinä mene nukkumaan!
Olen pahoillani!/Catherine McCafferty
Oona ja Eetu : Eri mieltä/Katri Kirkkopelto
Perttua harmittaa/Birgitta Stenberg
Vesta-Linnea mieli mustana/Tove...
Varataksesi aineistoa tarvitset kirjastokortin lisäksi tunnusluvun (se on se sama nelinumeroinen tunnusluku jota tarvitaan lainausautomaatteja käytettäessä).
Hae haluamasi teoksen tiedot http://helmet.fi/ -palvelusta. Klikkaa teoksen nimeä nähdäksesi saatavuustiedot. Saatavuusnäytön vasemmassa yläkulmassa on Varaa painike. Sitä klikkaamalla pääset tekemään varausta. Noutopaikaksi voit valita oman kotikirjastosi.
Kun varattu aineisto on saapunut noutokirjastoon, saat siitä ilmoituksen.
Jos kortillasi ei ole tunnuslukua tai olet sen unohtanut, voit tehdä varauksen myös puhelimitse (kirjastokortinnumero kysytään).
Uuden tunnusluvun saat käymällä kirjastossa henkilöllisyystodistuksen kanssa.
Numerot aakkostetaan ennen kirjaimia Standardin SFS 4600 mukaan. Myös roomalaiset numerot aakkostetaan lukuarvonsa mukaan.
Lisätietoa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
Standardin mukainen aakkostus - numerot ennen kirjaimia näkyy olevan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet tietokannassa ja puhelinluetteloissa.
Syväjohtamista käsitteleviä kirjoja löytyy muutamia: -Tupiini, Hanna: Pandiitteja vai tykinruokaa? asiantuntijoiden johtaminen sotilasorganisaatiossa syväjohtamisen viitekehyksessä (2003), -Vuorio, Ville-Veikko: Syväjohtaminen, laatu ja tehokkuus maavoimien perusyksiköissä (2001), -Kinnunen, Tommi: Kadettien käsitykset johtajuudesta: käsityksien ilmeneminen syväjohtamisen mallin taustaa vasten (2001), -Kujala, Kaisa: Syväjohtamisen yhteys alaisten työmotivaatioon (2000) sekä Reserviupseerikoulun kurssikirja: RUK 215: Saga:1510999-20012000 (2000); näitä voi tiedustella kaukopalvelusta. Lehtiartikkeleita syväjohtamisesta on myös kirjoitettu, tosin kovin vähän:
-Viitala, Tuija: Johtamiskouluttaja, majuri Vesa Nissinen: syväjohtamisella...
Hei,
Suomessa julkaistun kirjallisuuden osalta pyydän katsomaan nimeketiedot vapaasti käytettävästä palvelusta osoitteessa http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ . Lehtien osalta voi olla tarkoituksenmukaista tutkia Varastokirjaston kokoelmia osoitteen http://www.nrl.fi/ kautta. Eräissä tapauksissa vanhemman aineiston osalta ei kaikki Varastokirjaston aineisto näy kokoelmatietokannassa, silti palvelu pelaa ja artikkelivalokoioita saattaa saada s-postin kautta liitetiedostona. Näiden "näkymättömien lehtien" osalta kannattanee ottaa yhteyttä varastokirjastoon puhelimitse, yhteystiedot löytyvät em. url-osoitteessa.
Kirsikka-sarjan kirjat on listattu Kirjasampoon, kirjallisuuden verkkosivustolle. Sivuston mukaan sarjaan kuuluu 42 teosta, julkaistu 1920- ja 1930-luvun taitteessa Otavan kustantamana.
Sarjan kirjoja voi tutkia osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi. Etusivun hakulaatikkoon Hae Kirjasammosta hakusanaksi Kirsikka-sarja. Avautuvan sivun kohdassa Romaanit (yli 10) voi katsoa kirjojen tarkemmat tiedot.
Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin sivujen (http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusal…) oikeasta reunasta löytyvät linkit lehtiluetteloihin sekä aakkosjärjestyksessä että järjestettyinä aiheen tai kielen mukaan. Lehden nimen perässä on lueteltu ne kirjastot tai osastot, joille lehti on tilattu.
Hei!
Etsimänne nuotti löytyy esimerkiksi Petäjäveden kirjastosta kokoelmasta 40 kotimaista. Nuotti sisältää laulun sanat, melodian, kosketinsoitinsäestyksen ja sointumerkit. Voitte tehdä siihen seutuvarauksen joko Aalto-kirjastojen tiedonhakusivuilla tai ottamalla yhteyttä kirjastoonne. Seutuvaraus maksaa 1 euron ja sisältää kuljetukset molempiin suuntiin. Muistakaa tehdä varaus seutuvaraus-laatikkoa klikkaamalla: jos klikkaatte varaus-linkkiä, joudutte hakemaan nuotin Petäjäveden kirjastosta.
Valitettavasti Argentiinasta kertovia kirjoja löytyy hyvin vähän suomenkielisenä. Varsinaisia matkaoppaita ei löydy ollenkaan. Kokoelmistamme löytyy kyllä seuraava Argentiinaa yleisesti käsittelevä kirja: "Maailma tänään 5. Etelä-Amerikka". Sen lisäksi löytyy Eero Vartion matkakertomus nimeltään "Hilkan kanssa maailmalla", jossa käydään myös Argentiinasta. Bruce Chatwinin kirja "Patagonia, Patagonia" on myös matkakertomus ja luonteeltaan lähinnä kaunokirjallinen, mutta tutustumisen arvoinen. Olavi Lähteenmäen "Colonia Finlandesa" puolestaan kertoon suomalaisten siirtolaisten vaiheista Argentiinassa. Kannattaa myös lukea Olavi Paavolaisen kirja "Lähtö ja loitsu". Yllä olevien teosten saatavuuden saa selville nettiosoitteesta: http://www....
Alla kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyneet tiedot:
- Omatoimikirjastojen asiakkaiden kirjastonkäyttö ja asiakastyytyväisyys / Anette Karjalainen ( Pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto, 2016). Luettavissa myös verkossa:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/100270
- Selvitys Suomen yleisten kirjastojen omatoimipalvelujen toteutumisesta 2015 / Mika Mustikkamäki (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, 2015):
https://www.avi.fi/documents/10191/1263926/Selvitys+Suomen+yleisten+kir…
Tässä linkki aiheeseen liittyviin lehtiartikkeleihin. Ne on haettu kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton kautta:
https://finna.fi
Kirjastossamme olevasta Internationell signalbok 1965 -teoksesta ei aivan yksiselitteistä vastausta löytynyt, mutta Kotkan Merikirjaston ja Rauman merenkulkuoppilaitoksen välityksellä tavoitetuilta kokeneilta merikapteeneilta saimme seuraavia vastauksia:
1. Laivojen kohdatessa jouluna valtamerellä soitetaan puhelimella toiseen laivaan joulutoivotukset.
2. Lippujen koodit tulevat sähkötyksestä - erillistä lyhennystä tätä varten ei ole. Joulu lyhennetään Xmas.
3. Koodilipuilla kirjoitetaan kirjain kirjaimelta koko viesti. Pelkkä M ja C eivät riitä - niillä on muu merkitys.
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Jos nimi vaihtuu, kirjastokortti vaihdetaan maksutta uuteen. Vaihto voidaan tehdä sitten, kun sinulla on kuvallinen henkilöllisyystodistus uudella nimellä tai jos näytät kirjastossa maistraatin todistusta nimenmuutoksesta sekä vanhalla nimellä olevaa henkilöllisyystodistusta.
Sanojen alkuperää voi tutkia etymologisesta sanakirjasta.
Sana 'osoite' on johdettu verbistä 'osoittaa'. Elias Lönnrot otti sen käyttöön merkityksessä 'osoitus, näyte, viite'. Nykymerkitys on ollut sanakirjassa ensi kerran vuonna 1853.
Sanaa 'avio' on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus ja käyty keskustelu löytyy Hakemistosta asiasanalla 'avioliitto'.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cf0642a1-5b…
Lähteitä:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOYpro, 2009)
Meri, Veijo: Sanojen synty (Gummerus, 2002)
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
http://www.suomisanakirja.fi/
Lentoyhtiöiden visuaalisesta ilmeestä on saatavissa lähinnä
kirjallisuutta, joka käsittelee koneiden sisustusta, matkustamohenkilökunnan pukuja ja lehtoyhtiöiden
graafista ilmettä. Kullakin lehtoyhtiöllä on oma kokonaisilmeensä. Tiedot olisikin etsittävä erikseen yhtiöiden historioista.
Esim. Finnairin aloittaessa säännölliset lennot New Yorkiin v. 1969,
valittiin ensimmäisessä luokassa käytettäväksi astiastoksi Tapio Wirkkalan suunnittelema Ultima Thule.
Ohessa muutama kirjallisuusviite. Kaikki mainitut ovat saatavissa
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta.
Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, www.aralis.fi/taik, kirjasto@uiah.fi.
Kirjallisuutta:
Lovegrove, Keith
Airline : identity, design and culture
London : Laurence King, 2000.
Tapio...
Kirjastokorttinne lisäksi tarvitsette kirjastokorttiinne liitettävän tunnusluvun. Sen saatte asioimalla jossakin Kymenlaakson kirjastossa.Kirjastokortissanne oleva numerosarja on käyttäjätunnuksenne verkkokirjastossa.
Ei löytynyt elokuvaa nimeltä "Huojuva torni", olisiko kuitenkin kyseessä Timo Koivusalon vuonna 2006 ohjaama elokuva "Kalteva torni"? Siinä on kolme laulua, joista laulun "Story of my life" esittää Susanna Palin, joka on myös säveltänyt laulun Koivusalon tekstiin. Kahden muun laulun solistina on mies (Matti Esko ja Jore Marjaranta).
Heikki Poroila
Lappeenrannan tai Luumäen kirjastossa ei ole Nathanel Hawthornen kirjaa Tulipunainen kirjain, joten en kirjasta päässyt tarkistamaan, mainitaanko siinä punaisen linnun laji. Internetistä löytyi Washington Post -lehden artikkeli vuodelta 1995, jossa kerrotaan, että elokuvassa on käytetty punaiseksi värjättyä kanarialintua. http://www.washingtonpost.com/wp-srv/style/longterm/movies/videos/thesc…
Jos haluat tutustua kirjaan tarkemmin, voit pyytää sen kaukolainaksi olemalla yhteydessä omaan kirjastoosi.
