Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 4846 Alanko-sukunimistä henkilöä.
Alanko on uusi nimi, joka pohjautuu maastotermiin. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Lähettämäsi viestihän ei ole varsinainen kysymys, haluatkohan siihen selvennystä vai testaatko hoksaako kirjastonhoitaja? ;)
2 Y's U R 2 Y's U B I U R 2 Y's 4 Me! -akronyymin voisi kääntää seuraavasti:
Too Wise You Are, Too Wise You Be, I See You Are Too Wise for Me
(vaikkakin kirjainlitaniasta puuttuu tuo yksi C välistä.)
Tämän kaltaiset lyhennelmät ja akronyymit ovat kovasti yleistyneet netin keskustelupalstoilla ja tekstiviesteissä, ovathan ne nopeita kirjoittaa.
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy tietoa Laila Hietamiehestä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1243344465013
Pirkko Routasalo on käsitellyt monessa yhteydessä fyysistä kosketusta vanhusten hoitotyössä. Hänen lisensiaatintutkimuksensa vuodelta 1993 on Kosketus vuodeosastolla olevan vanhuksen hoidossa ja se on saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta.
Lisäksi hän on kirjoittanut aiheesta seuraavat artikkelit:
-"Mitä aikuinen enää hallaamista tarttee" (Vanhustyö 6-7/1999)
-Fyysinen kosketus iäkkään potilaan hoitamisessa hoitajan kokemana (Gerontologia 1/98)
-Fyysinen kosketus iäkkäiden potilaiden kokemana (Gerontologia 4/97)
-Kosketus iäkkäiden potilaiden hoitamisessa (Hoitotiede 3/1997)
-Fyysinen kosketus iäkkään potilaan auttamisessa (Sairaanhoitaja 5/1997)
Muita aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita ovat:
-Puolakka, Anna: Kosketus...
Ihan satavarmasti tähän ei kirjoja näkemättä voi vastata, mutta Harlequin Teenin tiedoista huomasin, että sen korkeudeksi ilmoitettiin 21 senttiä, eli se on siis normipokkaria isompi. Se selittäisi myös miksi sivumäärä on vähäisempi kuin toisessa versiossa.
Hei!
Mukava kuulla, että soturikissa kerho on ollut kiinnostava. Kerho jatkaa Tikkurilan kirjastossa syksyllä, tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Voit kysyä asiasta elokuun loppupuolella numerosta 0983923973.
Voisikohan olla kyse "Marjatan kangas" -nimisestä sadusta, jonka on kirjoittanut Aura Jurva? Satu sisältyy Aura Jurvan satujen kokoelmaan "Tuulen tarinoita". Kuvat kirjaan ovat piirtäneet Rudolf Koivu ja Ester Hjelt-Cajanus. Kirja on alunperin julkaistu vuonna 1913 WSOY:n sarjassa Suomen lasten kirjoja XV. Kirjassa on 111 sivua.
"Marjatan kangas" -satu alkaa näin:
"Oli kerran ukko ja akka. Heilla oli paljon lapsia, joista vanhimman nimi oli Marjatta. Marjatan oma äiti oli kuollut, hänellä oli siis äitipuoli ja sisarpuolia."
Sadussa Marjatta päättää ruveta kutomaan kangasta, kun paha äitipuoli antaa tytön tuntea, ettei tämä muuhun kelpaa. Marjatta kutoo ullakolla satumaisen kaunista kangasta langoista, jotka hän on itse kiertänyt...
Aale Lindgrenin levyä "Arioso" löytyy Suomen kirjastoista sekä LP- että CD-muodossa. LP-levyn tunnus on FGLP-1048 ja CD:n vastaavasti FGCD-1048.
Jos omasta kirjastosta sitä ei löydy, sen voi pyytää kaukolainaksi.
Siirtolaisuusinstituutista pyydettiin ottamaan yhteyttä suoraan heihin. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaaren puh. on 040-627 9816 ja sähköpostiosoite jouni.korkiasaari@utu.fi
http://www.migrationinstitute.fi/fi/tietopalvelut/kirjasto
Mielenkiintoinen kysymys. Erilaisissa kokoomarunoteoksissa on kyllä omat osionsa äiti-runoille, isät ovat jääneet paljon vähemmälle. Kyllä isistäkin runoja löytyy. Esimerkiksi teos Meidän isä: runoja isälle. Otava 1998 käsittelee aihetta. Isän ja pojan suhteita käsittelee myös Kalervo Kaatriala teoksessaan Sen suothan, Isä? Riimikustannus 2006. Hal Sirowitz on kirjoittanut teoksen Isä sanoi.Like 2005.
Kannattaa selata myös muiden runoilijoiden teoksia,
niistä varmasti löytyy lisää isä-runoja.
Kyseinen tuolimalli on Orange Slice, jonka on suunnitellut ranskalainen huonekalusuunnittelija Pierre Paulin (1927-2009). Erityisesti tuolien suunnittelijana tunnettu Paulin saavutti kansainvälistä mainetta 1960- ja 1970-luvuilla, ja hänen suunnittelemiaan tuoleja käytettiin esimerkiksi Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu (1968). Orange Slice -mallin Paulin suunnitteli jo vuonna 1960.
En pysty sanomaan, mistä Turun kaupunginkirjaston tuolit on hankittu. Koska kyseessä on suhteellisen tunnettu tuolimalli, löytyy Orange Slice -tuoleja varmasti ainakin ulkomaisista verkkokaupoista.
Lisätietoa Pierre Paulinista löytyy esimerkiksi Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Pierre_Paulin
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä löytyy käännösautomaatti, jonka avulla voi muodostaa nimien katakana-muotoja. Automaatti löytyy osoitteesta: http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Tyyliksi kannattaa valita "calligraphy", koska se on yleisimmin käytetty tyyli. Hanna löytyy tietokannasta ja sitä vastaava katakana-muoto vastaa täydellisesti myös suomen kielen ääntämystä.
Maija on hankalampi tapaus, mutta parhaimman tuloksen saa hakemalla nimeä Maia. Toinen mahdollinen tapa voisi olla Maiya, joka muodostuu tavuista MA, I, YA.
Näiden tavujen kirjoitusasun voit katsoa katakana-taulukosta: http://www.japanorama.com/kata_ref.html
Hanna: ハンナ
Maija: マイヤ tai マイア
Vuoden 1955 helmikuun lehdistä löytyy juttuja pelistä, esim. Kaleva 8.2.1955 s. 10 ja 1, Kaleva 15.2.1955 s. 11, Pohjolan työ 15.2.1955 s. 1 ja 5. Kalevasta ja Pohjolan työstä ei löytynyt kuvia.
Oulun Työväen Palloilijoiden sivulta http://www.otp.fi/seura.html#alku, löytyy kuva joukkueesta v. 1953. Sama kuva löytyy kirjasta Koponen, Erkki : Oulun Työväen Palloilijat ry vuosina 1946-1976, s. 43. Siinä mainitaan joukkueen jäsenten nimet. Samoja pelaajia on ollut v. 1955 joukkueessa.
Kukaan meistä ei osaa japania mutta internetista löytyi sivusto, missä kirjoitetaan etunimiä japanin kielellä. Katso tästä:
http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Voit valita haluatko että Kati on kirjoitettu klassisella tyylillä tai esim. mangatyylillä.
Tunnusluvun Hämeenlinnan kirjaston palveluihin saat asioimalla henkilökohtaisesti missä tahansa kirjastomme toimipisteessä. Muista ottaa mukaasi henkilöllisyystodistus. Tietoturvan takia emme voi antaa tunnuslukua sähköpostitse tai puhelimitse. Sama tunnusluku käy verkkokirjastossamme, lainausautomaateillamme ja nettikoneiden ajanvarauksessa.
Tietoa kirjaston palveluista löydät asiakkaan oppaasta:
http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/abc.htm
Kysymyksesi koski HelMet-kirjaston uusia uutuusluetteloita.
Uutuusluettelo päivittyy automaattisesti kerran päivässä, noin klo 22. Mikäli päivällä kirjaston valikoimaan on tullut esim. uusi suomenkielinen aikuisten jännitysromaani, se ilmestyy silloin sekä aikuisten suomenkielisen kaunokirjallisuuden ja suomenkielisen jännityskirjallisuuden listaan. Uutuusluettelon päivittyminen on siis miltei reaaliaikaista ja riippuu siitä, millaista aineistoa kyseisenä päivänä kirjastoihin on tullut. Kirjat pysyvät listalla 30 päivää, uusimmat ylimpänä. Selvittelemme tällä hetkellä sitä, saammeko listaan näkyviin myös tuon kirjan saapumispäivän, siitä on ollut enemmänkin toivomuksia. Kappalemäärästä sen sijaan ei ole aiemmin tullut toivomuksia (ainakaan...
Heikki ja peikko on Lauri Pohjanpään runo. Runo on alun perin ilmestynyt pienenä kirjasena vuonna 1938, mutta tätä painosta voi olla vaikea saada käsiinsä.
Pohjanpää, Lauri
Heikki ja Peikko / kuvitt.: R. Koivu
Helsinki : Koulutarpeiden keskusliike, [1938]
15, [1] s.
Sarja: Pikkuväen kuvasatuja; 6
Runo on painettuna myös ainakin teoksessa Pieni aarreaitta III, WSOY 1993 (s. 253-254)ISBN 951-0-17874-8. Pieni aarreaitta –kirjasarjaa löytyy monista kirjastoista.
Ruotsin suurin kioskiketju on Pressbyrån. http://www.pressbyran.se/om-oss/organisation/
Pressbyrålla ja R-kioskilla on nykyään yhteinen omistaja, norjalainen Reitangruppen.
Saksan suurin kioskiketju on ollut CC (Convenience Concept). Sen omistuksessa ovat olleet mm. Tabak-Börse, CIGO, ServiceStore DB, U-Store ja Kio –nimiset formaatit. Tänä vuonna CC:n osti Valora-yhtiö, joka oli jo aiemmin hankkinut omistukseensa Tabacon-kioskit.
http://www.valora.com/de/media/newsinformation/news_00425.php
Kioskit niin Suomessa, Ruotsissa kuin Saksassakin toimivat yleensä franchising-periaatteella. Kioskinpitäjä maksaa ketjun tavaramerkin ja konseptin käytöstä. Hän taas saa apua mm. liiketoiminnan käynnistämisessä, markkinoinnissa ja koulutuksessa.
Vastauksen lähettäminen on viipynyt, kun emme ole onnistuneet saamaan yksiselitteistä vastausta. - Sellainen käsitys meillä on, että mitään teosta ei voi julkaista uudelleen kysymättä tekijän lupaa, vaikka merkitsisikin lähteen kuvan alle. Mutta jos kerran lähde löytyy, samalla vaivallahan voi kysyä lupaakin.
Tekijänoikeuslaki löytyy FinLexistä
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja Jukka Kemppisen pohdintaa ja lukijoiden kommentteja blogissaan vuonna 2006
http://kemppinen.blogspot.com/2006/01/oikeudet-upoksissa.html
