Kaksitoista tuolia -kirjan suomentajat Reino Silvanto ja Juhani Konkka käyttävät käännöksessään Ella Shukinasta nimitystä "ihmissyöjätär pikku-Ella". Ella on perheenemäntä, insinööri Ernst Pavlovitsh Shukinin vaimo, kaunotar, jonka aktiivinen sanavarasto koostuu noin 30 sanasta. Yksi Ellan lempi-ilmauksista on Ilfin ja Petrovin "ihmissyöjän huudoksi" luonnehtima "Ho-hoo!", joka ilmaisee olosuhteista riippuen joko pilkkaa, ihmetystä, innostusta, vihaa, iloa, halveksuntaa tai tyydytystä.
Kirjastoalan ammattitutkinnon voi suorittaa Helsingissä SKL-instituutissa (osa Suomen Liikemiesten Kauppaopistoa). Koulutus on nimeltään Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto.
SKL-instituutin yhteystiedot ovat
Käyntiosoite: Rautatieläisen-katu 5, 00520 Helsinki, Puh. 09 1489 0200, info(at)businesscollege.fi .
SKL-instituutin järjestämä kirjastoalan koulutus toteutetaan oppisopimuksella. Koulutukseen osallistuminen edellyttää useamman vuoden työkokemusta tieto- ja kirjastopalvelualalta ja alan työpaikkaa sekä työnantajan sitoutumista oppisopimuskoulutukseen.
Oppisopimuskoulutuksesta voi tiedustella Helsingin oppisopimustoimistosta, jonka yhteystiedot ovat seuraavassa:
Käyntiosoite: Hämeentie 11 A, Helsinki 53
Puhelinvaihde: (09)...
Oili Tanninen on kirjoittanut kolme Nunnu-kirjaa:
Nunnu 1965
Nunnu lentää 1966
Nunnu putoaa 1996
Kirjoja on joissakin Helsingin kaupunginkirjaston toimi-
pisteissä. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://www.lib.hel.fi tai ottamalla yhteyttä
lähimpään kirjastoosi.
Suomalaiseksi muodoksi 'Helsinki' on ilmeisesti vakiintunut ilmeisesti vasta 1800-luvun puolivälissä. Vielä 1830-luvulla Turun Wiikko-Sanomat käytti toistuvasti ilmausta "Helsingforsissa", joka esiintyi vielä vuosisadan puolivälissä monissa suomenkielisissä kirjoissakin painopaikkana. 1700-luvun vähäisessä suomenkielisessä kirjallisuudessa saattaa toisaalta satunnaisesti esiintyä sellaisia muotoja kuin "Helsingistä" (1767), "Helsingi" (1775) ja "Helsingin-kaupunki vel Helsinki" (1787).
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
1800-luvun suomalaiset sanomalehdet ovat luettavissa netissä
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html
Ainakin vuoden 1847 Suometar näyttää tunteneen 'Helsingin'.
Kyseinen äänilevy löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista. Äänilevy on kuunneltavissa paikan päällä Kansalliskirjaston musiikkikirjastossa, jossa siitä voi myös tehdä kopion omaan käyttöön. Kuunteluaika täytyy kuitenkin varata etukäteen. Yhteystiedot löytyvät Kansalliskirjaston nettisivuilta osoitteesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
Kysymykseen voisi vastata vain "kyllä" on. Valokuvauksella on oma kirjastoluokkansa 75.7+, joka jakaantuu pienempiin ns. alaluokkiin: 75.72 on valokuvauksen tekniikka; 75.79+ on juuri valokuvauksen historiaa ja se jaakantuu vielä maittain, eli Suomen valokuvauksen historia on erikseen luokassa 75.792. Valokuvauksen historioissa on yleensä mukana jonkin verran myös kameroiden historiasta, mutta löydät niitä myös hakusanoilla kamerat + historia.
Suomalaisen valokuvauksen historiasta löydät mm. Jukka Kukkosen teoksesta "Valokuva taide" (1992) sekä hänen toimittamistaan kokoelmista "Varjosta" ja "Valoa".
Kyllä Turun kirjastosta löytyy Creedence Clearwater Revival -yhtyeen musiikkia niin äänitteenä kuin nuottinakin. Sivulta www.vaskikirjastot.fi voitte hakea listan yhtyeen niteistä.
Tämän hetken tietoa ei ole, mutta lokakuussa vuonna 2003 vastaava kirjastovirkailija sai kokonaisansioina keskimäärin 1757 euroa kuukaudessa. Lähde on "Kuntasektorin ammatit ammateittain 2003. Palkat 2004:8, Tilastokeskus".
Ihan tällä alulla ei tunnu löytyvän mitään, mutta kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen perinnesävelmän När månen vandrar på fästet blå suomennos. Topeliuksen Kuu kirkas -näytelmässä on tähän sävelmään tehty laulu, joka alkaa sanoilla "Kuu maahan katsovi kierohon" eli alku on melko samanlainen.
Tämän kansanlaulun nuotti löytyy kokoelmasta "103 kitaralaulua", missä se on Erkki Ainamon käännöksenä nimellä Kun kuuhut kulkevi taivollaan (Kun kuuhut yksin käy taivollaan). Tästä kokoelmasta löytyy yksinkertainen melodianuotinnos.
Suomenkielistä esitystä sävelmästä ei näytä olevan, mutta CD-levyllä Stora snapsvise-cd'n (EMI 1995) sen sävel löytyy uusilla sanoilla nimellä När jag tar snapsen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Mikäli haluamaasi kirjaa ei löytynyt lähikirjastostasi, voit varata sen jostain toisesta kirjastosta.
Voit tehdä varauksen itse Internetin välityksellä www.helmet.fi-sivuilla. Yksittäisen teoksen voin varata hakutuloslistalta painikkeesta Varaa.
Voit myös pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin tarvitaan kirjastokorttisi tai sen numero.
Järjestelmä valitsee ensimmäisen vapautuvan kirjan, levyn, DVD-levyn tms. Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa.
Varaus maksaa 0,50 €. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa. Lastenaineistosta ei peritä varausmaksuja.
Haku netistä termillä "actors studio" antoi vastaukseksi sivustoja, jotka vievät www.bravotv.com sivuille. Sivuilta löytyy personality profile -kysymyssarja, joka sivuston mukaan on Bernard Pivotin luoma. Sivustolla pystyy itse vastaamaan kysmyksiin (7 kpl), mutta kysymyssarja ei ilmeisesti täydellinen, koska tuota mainitsemaasi viimeistä kysymystä siinä ei ole.
Haku "Bernard Pivot" vie sivulle, jossa on seuraavat 10 kysymystä:
01. What is your favorite word?
02. What is your least favorite word?
03. What turns you on creatively, spiritually or emotionally?
04. What turns you off?
05. What is your favorite curse word?
06. What sound or noise do you love?
07. What sound or noise do you hate?
08. What profession other than your own would...
Inger Edelfeldtistä löytyy aika niukasti tietoa. Osoitteessa http://www.mukkula.org/kirjailijat/esittelyt/edelfeldt-i-suomi.htm on kirjailijasta ja hänen tuotannostaan lyhyt esittely. Ruotsinkielisiltä
sivuilta osoitteesta http://www.geocities.com/sabeteli/ löytyy henkilötietojen lisäksi linkkejä mm. kirja-arvosteluihin. Lisäksi Sarjainfo-lehdessä 1986:1, s.
15-21 on Edelfeldtin haastattelu. Lehteä voit lainata Porin kaupunginkirjastosta.
Kysytty laulu taitaa olla Juhani Pohjanmiehen säveltämä "Jouluaatto". Sen alkusanat ovat juuri "Se riemussa enkelten laulavain".
Tämä laulu löytyy ainakin kahdesta vanhemmasta kokoelmsta, jotka molemmat löytyvät ainakin HelMet-musiikkivarastosta Tikkurilasta (olivat tätä kirjoitettaessa hyllyssäkin).
1) Kansakoulun laulukirja ja musiikkioppi (WSOY 1933) Pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1564047~S9*fin
Tämä löytyy myös Tampereen kokoelmista, mutta oli lainassa.
2) Pohjanmies: Kootut joululaulut (Gummerus 1956) Pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1458794~S9*fin
Tämäkin löytyy Tampereelta, mutta molemmat kappaleet olivat lainassa. PIKI-kirjastoista tämä löytyy myös Akaalta ja Mäntästä.
Pohjanmies on vielä...
Arscan eli taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannan kautta löytyy aiheestasi ainakin opinnäytetöitä. Arsca on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä:
https://finna.fi
Asiasanana ainakin itsereflektio tai itsetuntemus näyttäisivät tuovan sopivaa aineistoa. Alla mainitut ovat luettavissa myös verkkojulkaisuna, mutta muutakin aiheesta löytyy.
- Miltä musta / tuntuu [Elektroninen aineisto] : työvälineenä omakohtaisuus / Karolina Eklund.
(opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2009)
- Intuitiosta esitykseen [Elektroninen aineisto] : Lear-prosessi itsereflektion ja katsojapalautteen valossa / Marko Alastalo. (Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2006.
- Matka vapaampaan ilmaisuun [Elektroninen aineisto] : kohti itsensä...
Puulavesi valssi-niminen kappale löytyy c-kasetilta "Kesäistä musiikkia Puulaveden rannoilta" (Minimusic MIC 38, julkaistu 1979), Esittäjä: Keltanokat-yhtye.
Kasetti on ainakin Pieksämäen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta.
Lapsille sopivia, Suomen itsenäisyyteen liittyviä kirjoja, voisivat olla ainakin alla mainitut:
- Matkalla ajassa : vaiheita itsenäisen Suomen historiasta / Jari Eilola, Matti Rautiainen, Heikki Roiko-Jokela
- Leevi ja Suomen lipun salaisuus / Harri István Mäki ; kuvitus: Jukka Lemmetty
- 90 : itsenäisen Suomen urheilusankareita / Markku Siukonen ; [avustajat: Risto Rantala ... et al.]
Mediamaassa – Tarinoita lapsista ja mediasta
Sisältää seitsemän lyhyttä tarinaa lapsista ja mediasta: internetistä, kotisivuista, sähköposteista, elokuvista, virtuaalilemmikeistä ja peleistä.
Jyrki Kiiskinen: Jänis ja vanki saavat kännykän (Keltanokka-sarja)
Koko metsä pirisee, pörisee ja tuuttaa, kun kännykkäkauppias kiertää myymässä eläimille puhelimia.
Sopii luettavaksi ääneen jatkokertomuksena tai lukemaan oppineille itse luettavaksi.
Jukka Lemmetty: Illi ja langaton puhelin (kuvakirja)
Kaikilla Illin kavereilla on kännykät. Illikin haluaa oman ja saakin. Mitä tapahtuu, kun koira nappaa kännykän suuhunsa Illin nukkuessa?
Mainitut Sammattiin liittyvät runot löytyvät Saarikosken kokoelmasta Katselen Stalinin pään yli ulos (1969). Kokoelma löytyy myös teoksesta Tähänastiset runot (1978) ja Runot (2004). Järven nimi on Siitoonjärvi.
