Netistä löytyi sivustolta http://italian.about.com haulla (search) nicoletta seuraavasti: Origin: Derived from the Greek and Byzantine Nikolaos, composed from nikein, "to win", and from laòs, "people, multitude", and therefore means "winner of the people".
Name day: December 6 - in memory of St. Nicholas (died 350) eli 6. joulukuuta näyttäisi olevan nimipäivä.
Tästä kirjasta voisi olla sinulle hyötyä:
Miten minusta tuli minä / Marko Gustafsson (2009)
Alla mainituista lehtihaastatteluista saisit myös jotakin. Suluissa on lehden nimi, numero ja sivut, joilta haastattelu löytyy. Kysy kirjaa ja lehtiä kirjastostasi.
- M nin kuin maito : Haastateltavana kirjailija Sofi Oksanen (Gloria 2010, nro 11, s. 40-42)
- Salaisuuksien Sofi : Haastattelussa kirjailija Sofi Oksanen (Aamulehti, 2009-04-05)
- Kolme hymyä Sofilta : Haastateltavana Finlandia-palkittu kirjailija Sofi Oksanen (Anna, nro 50-51, s. 42-45)
Pelkästä koirien vesiterapiasta ei löytynyt kirjoja, mutta HelMet-kirjastoista löytyy kirja Hourdebaigt, Jean-Pierre/Koirahieronta: käytännön opas hierontaan ja venyttelyyn, sekä pian on tulossa HelMet-kirjastoihin kirja Mühlbauer, Brunhilde/ Koiran oikeaoppinen hieronta. http://www.helmet.fi/
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lainattava englannin kielinen teos: Canine rehabilitation & physical therapy/Darryl L Millis;David Levine;Robert A Taylor. Kirja käsittelee fysikaalista hoitoa ja hoitomenetelmiä.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lainattava opinnäytetyö: Toijala/Koiran kuntoutus ortopedisen leikkauksen jälkeen. Asiasanoiksi mainitaan mm. kuntoutus ja fysioterapia. http://www.helsinki.fi/helka/
Koiramme lehdessä 2004...
Englanninkielisen Wikipedian mukaan pakkopaidan keksi ranskalainen Guilleret vuonna 1790. Ennen kuin sitä alettiin käyttää psykiatrisessa hoidossa, pakkopaitaa käytettiin vankiloissa väkivaltaisten vankien rauhoittamiseen. Tässä käytössä olleen pakkopaidan kuva löytyy alla olevan British Museumin linkin kautta:
http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/e2nDsF2MTT2K3qrDCxTmRg
http://en.wikipedia.org/wiki/Straitjacket
Pääseehän sinne. Keskiviikkoiltapäivisin kirjavarastossa on avoimet ovet, ja silloin sinne voi mennä vapaasti ilman erillistä sopimista:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Muina kirjaston aukioloaikoina varastoon kyllä pääsee myös, jos siellä on riittävästi henkilökuntaa paikalla ottamaan vierailijan vastaan. Tällaisista käynneistä on sovittava Pasilan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoihin on tällä hetkellä tilattu kyseistä kirjaa yhteensä 177 kappaletta. Kirjat tulevat kirjastoihin lähipäivinä. Kun ensimmäinen on viety rekisteriin, siitä voi tehdä varauksen esim. verkkokirjaston http://www.helmet.fi/ kautta.
Voit tarjota kirjaasi kirjastoille. Yleisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-etusivun linkeistä. esim. osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi.
Kirjastot maksavat teoksista, jotka ne haluavat hankkia, mutta myös lahjoituksia saadaan. Kaikkia lahjoitettujakaan teoksia ei voida ottaa vastaan, vaan aineistonhankinnasta vastaavat kirjastonhoitajat päättävät mitkä teokset sopivat kirjaston kokoelmiin.
Kirjassa Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan kysymistäsi sukunimistä näin:
Toura. "Sukunimeä esiintyy kaakkoisimmassa osassa maatamme, erityisesti Lappeen seudulla. Savitaipaleella mainitaan Sigfrid Toura 1724. Nimeä on tavattu Vesilahdeltakin: Mikael Toura 1848. Nimeen saattaisi sisältyä jokin skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen kansankielinen mukaelma. Koskimies on havainnut Touran esiintyneen eräässä virolaisessa runossa ukkosenjumalan nimenä; tämä Toura voisi hyvin kertoa skandinaavisista vaikutuksista, sillä Pohjoismaissa on kyseisen jumalan nimi ollut juuri Thor." (s. 684)
Lallo: "Ainakin Joutsenossa ja Jääskessä tunnettu sukunimi, jossa on säilynyt meidän päiviimme muinaisruotsalainen...
Huomiosi on ihan oikea. Vaasan kaupunginkirjasto on yleinen kirjasto ja noudatamme yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), jota käytetään kaikessa aineistossamme, myös esim. lääketieteellisessä kirjallisuudessa, johon kuuluvat myös erilaiset itsehoito-oppaat. Aineisto luokitellaan aiheen mukaan luokkiin ja samaan luokkaan tulee kaikki samaan aiheeseen liittyvä, mutta laadullisesti hyvinkin kirjava materiaali. Tilaamamme aineisto on jo tilattaessa luokiteltu ykl-luokkiinsa.
Hankimme kaiken suomen ja ruotsin kielellä ilmestyvän ”vakavamman” tieteellisen psykologisen aineiston. Tätä aineistoa ei ilmesty kovin paljon. Populaaripsykologista aineistoa julkaistaan ja myös hankitaan paljon, koska sillä on myös suuri kysyntä....
Lainan päivänä (8. helmikuuta) oli aiemmin mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta, mutta nykyään tavasta on luovuttu ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokoneilta voi avata PressDisplay- ja ePress-lehtitietokannat. ePress sisältää noin 75 paikallis- ja maakuntalehteä ja PressDisplay sisältää yli 2000 sanomalehteä näköisversiona n. 100 maasta 40 kielellä. Näitä tietokantoja ei kuitenkaan voi lukea kotona. Ne ovat kirjastojen palveluja, jotka ovat asiakkaiden käytössä paikan päällä. Molemmat löytyvät HelMet-sivustolta kohdasta tietokannat.
Tulevaisuudessa PressDisplayn etäkäyttö on todennäköisesti mahdollista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, milloin tämä tapahtuu. ePressiä ei valitettavasti saada etäkäyttöön. ePress sisältää Helsingin Sanomat, joten näillä näkymin sitä voi lukea kirjastoissa vain paikan päällä joko paperiversiona tai ePressistä.
Kolmen tähden tietoa lasten- ja nuortenkirjoista on Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin ylläpitämä tietokanta, joka erilaisine luetteloineen tarjoaa vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin lasten- ja nuortenkirjojen käännöksistä, kirjojen saamista palkinnoista sekä tekijöiden - niin kirjailijoiden kuin kuvittajienkin - ja teosten merkkipäivistä. Tietokannan osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/sntieto.htm
Tietokannasta voi hakea kirjailijan julkaistut teokset ja käännökset: Esim. hakusanalla
Kallioniemi, Tuula, hakukone listaa seuraavat teokset, jotka on käännetty:
Ihmemies Topi
Kustantaja: Helsinki : Otava
Julkaisuvuosi: 1998
Käännökset
Saksa:
Ich bin Topi Tiger / käänt. Stefan Moster ; kuv. Kerstin Meyer. - Hamburg :...
Sims 2 peliä voi pelata vain kirjastoissa, koska pelin myyjä ei ole antanut sille lainausoikeutta. Kirjaston on noudatettava myyjän antamia käyttörajoituksia. Toivottavasti sinulla on kuitenkin mahdollisuus käydä kirjastossa pelaamassa.
Peli löytyy seuraavista kirjastoista; Töölö, vuoden 2006 versio, 2004 versio: Pasila, Itäkeskus, Kallio, Kontula, Vuosaari.
Vuoden 1955 helmikuun lehdistä löytyy juttuja pelistä, esim. Kaleva 8.2.1955 s. 10 ja 1, Kaleva 15.2.1955 s. 11, Pohjolan työ 15.2.1955 s. 1 ja 5. Kalevasta ja Pohjolan työstä ei löytynyt kuvia.
Oulun Työväen Palloilijoiden sivulta http://www.otp.fi/seura.html#alku, löytyy kuva joukkueesta v. 1953. Sama kuva löytyy kirjasta Koponen, Erkki : Oulun Työväen Palloilijat ry vuosina 1946-1976, s. 43. Siinä mainitaan joukkueen jäsenten nimet. Samoja pelaajia on ollut v. 1955 joukkueessa.
Pieni määrä stressiä voi parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja estää esimerkiksi ikävystymistä. Voimakas ja pitkään jatkunut stressi johtaa kuitenkin monenlaisiin haitallisiin oireisiin, muutoksiin terveydessä ja jopa sairauksien puhkeamiseen. Ihmiset reagoivat kuitenkin hyvin yksilöllisesti samankin kaltaiseen tilanteeseen: oireet voivat olla psyykkisiä, fyysisiä tai niitä ei juurikaan ole. Aihetta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu hyvin paljon. Yllä olevat tiedot ja tietoa vaikutuksista tarkemmin löytyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n sivuilta:
http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stre…
Työterveyslaitoksen Työ Terveys Turvallisuus –lehti (2011/8) listaa stressin vaikutuksia...
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto) on laaja kokoelma lehtiä. Lehtiä säilytetään vaihtelevan pituisia aikoja: esimerkiksi Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Ilta-Sanomat ja Iltalehti säilytetään pysyvästi (mikrofilmattuina n. kolme kuukautta ilmestymisestä). Useimpia lehtiä säilytetään lyhyempiä aikoja. Säilytysajat löytyvät Helmet-haun kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Lehtiä ei lainata, mutta ne ovat vapaasti käytettävissä kirjastossa.
Artikkeleja tietystä aiheesta voi etsiä Aleksi- ja Arto-lehtitietokantojen kautta. Aleksia voi käyttää Helsingin, Espoon ja Vantaan asiakastitokoneilla. Arto on vapaasti verkossa käytettävä tietokanta. Hakuja voi tehdä...
Keltanokka-sarja on oivallinen juuri lukemaan oppineille. Sarjassa on kaikki vaikeat sanat tavutettuina. Sarjan Taneli Kaneli-kirjat ovat tosi hauskoja kirj. Titta-Mari Marttinen. Kirjava kukko-sarja on toinen "hyvä" sarja lukemaan oppineille.
Siinä esim. Timo Parvelan Ella-kirjat ovat hyviä ja hyvää huumoria täynnä. Kun lukeminen sujuu jo ilman suurempia ponnisteluja voi vaikka siirtyä Knutssonin
Pekka Töpöhäntä-kirjoihin tai Lindgrenin Peppi tai Vaahteramäen Eemeleihin. Iltasaduiksi suosittelen Elina Karjalaisen Uppo Nalleja. Niitä on useampia ja ne ovat tosi mukavia illalla luettaviksi.
Tämä artikkeli on julkaistu Suomen Lääkärilehden numerossa 6 (vuonna 2006) sivuilla 841-846 eli kyseessä on noin viisisivuinen teksti. Se on julkaistu myös internetissä, joten sen saamiseksi ei tarvita edes kirjastoa:)
http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000025290
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Valokuituverkon välityksellä toimivista laajakaistayhteyksistä, saatavuudesta ja hinnoista saa tietoa niitä tarjoavien yrityksien verkkosivuilta. Ainakin Soneralla ja Elisalla on tarjolla ko. tekniikalla toimivia yhteyksiä.
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Taloyhti%F6ille/Laajakaista+taloyhti%F…
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Laajakaista+kotiin/Extra
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_kiinteistokuitu.php
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_super.php
