Cd-levy Korsuorkesteri Abbey Roadilla on tällä hetkellä lainassa ja lisäksi tähän ainoaan kappaleeseen kohdistuu yhdeksän varausta. Käsillä ei siis ole levyn esiteliitettä, josta todennäköisesti selviää kappaleiden täydelliset tekijätiedot. Helmet-kirjastojen hankintajärjestelmästä selviää kuitenkin, että Jorma Toiviainen on sanoittajana tällä levyllä. Levyn julkaisija on Edel Records Finland, yhteystiedot http://www.edel.fi/contact/about.aspx
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on siis toistaiseksi yksi levy, tilanne kuitenkin helpottuu, sillä piakkoin kokoelmiin on tulossa lisäkappaleita.
Englannissa on tavallista, että joku kuningashuoneen jäsen toimii tärkeän instituution suojelijana. London Library sain pian perustamisensa jälkeen suojelijakseen kuningatar Viktorian puolison prinssi Albertin. Sittemmin muut kuninkaalliset ovat seuranneet häntä, nyt tehtävässä on kuningatar Elisabet II.
Englannin kansainyhteisön kirjasto oli taloudellisissa vaikeuksissa 1990-luvulla. Prinssi Charles suojeli keräystä, jolla saatiin kasaan puuttuvat rahat ja kirjaston kokoelmat on näin saatu yhdistettyä Cambridgen yliopiston kirjaston kokoelmiin. Tässä siis kaksi esimerkkiä.
Suomalaisen Elonet-tietokannan mukaan lauluyhtye Harmony Sisters esiintyi vuonna 1942 tehdyssä lyhyessä dokumenttielokuvassa "Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista". Tietokannassa ei ole mainintoja ohjelmistosta, mutta on täysin mahdollista, että yhtye olisi laulanut tämän Wlhelm Groszin laulun "Harbour lights", sillä yhtye levytti sen vuonna 1940.
Muita elokuvia, joissa Harmony Sisters on ollut mukana, ovat Nyrki Tapiovaaran ohjaama "Kaksi Vihtoria" (1939) ja "Onnellinen ministeri" (1941), mutta kummassakaan näistä ei Elonetin tarkkojen luetteloiden mukaan kuulla tätä laulua "Sataman valot". Vuoden 1939 elokuvassa yhtye laulaa Godzinskyn sävellyksen "Hymyillen", vuoden 1941 elokuvassa Godzinskyn laulut "Mainostoimistolaulu"...
Kyseessä on Matti Jurvan säveltämä ja sanoittama polkka ”Lauluke”, jonka Jurva on itse levyttänyt Dallapé-orkesterin kanssa 1934. Suomen kansallisdiskografia Violasta ei laululle löytynyt nuotteja tai sanoitusta, mutta kappale löytyy äänilevyltä ”Matti Jurva 2” (syst nro kr10923322). Levyn voi lainata vinyylinä Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolta.
Joissakin kirjastoissa on muistikortinlukija, jonka avulla kuvat voi siirtää muistikortilta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut saa listan niistä kirjastoista valitsemalla pudotusvalikosta kohdan "Muistikortinlukija". Esimerkiksi Pasilan kirjastosta muistikortinlukija löytyy. Asiakastietokoneelta kuvat voi sitten siirtää Internetiin.
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy merkintää suomenkielisestä levytyksestä, ei myöskään Yleisradion levystön Fono-tietokannasta. Dietrich on levyttänyt tämän Friedrich Hollaenderin säveltämän ja Robert Liebmannin sanoittaman laulun myös englanniksi, ja se esiintyy nimillä They call me Naughty Lola / I am the naughty Lola / Naughty Lola / Lola - eri julkaisuissa. Laulu on alun perin Joseph von Sternbergin ohjaamasta elokuvasta Der blaue Engel (Sininen enkeli) vuodelta 1930, jossa Marlene Dietrich näyttelee Lola-nimistä viihdyttäjää.
Laulun nuotinnos ja sanat löytyvät HelMet-tietokannan mukaan Marlene Dietrich Songbookista nimellä "Lola": http://luettelo.helmet.fi/record=b1217979~S3*fin
Elokuvan Suomen ensi-ilta oli elokuvateatteri...
Ainakaan meillä kirjastossa ei tiedetä, että sarjan seuraavia osia olisi jo suomennettu, eikä siksi nimistäkään ole tietoa. Sarjaa kustantaa Otava, ehkäpä kustantamossa tiedettäisiin enemmään. Otavan yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.otava.fi/otayhteytta/yhteystiedot/fi_FI/yritys/
Kiitos palautteesta.
Tällä hetkellä kirjastojärjestelmä todellakin toimii siten, että lainan uusiminen ei onnistu, jos teokseen kohdistuu yksikin varaus. Jos samaa teosta kuitenkin on jossakin kirjastossa hyllyssä, tilanne ratkeaa nopeasti, koska varauksia käsitellään kirjastoissa kaiken aikaa. Yleensä siis kannattaa kokeilla uusimista jonkin ajan kuluttua uudestaan.
Tämä järjestelmän toimintatapa on erittäin kiusallinen, ja kirjastojärjestelmän toimittajaa on pyydetty muuttamaan toimintaperiaatetta. Tähän mennessä onkin jo saatu aikaan sellainen korjaus, että tilanteen pystyy kiertämään henkilökunnan käyttöliittymän kautta, jos teoksesta on hyllyssä riittävästi kappaleita voimassa olevien varausten täyttämiseen. On siis mahdollista...
Valitettavasti aiheesta ei löydy kattavaa yleisesitystä, vaan tieto on hajallaan eri lähteissä. Itse etsin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi ja yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen työasemilla. Tulos oli kuitenkin varsin laiha:
1) Ahonen, Jukka: "A-klinikkatoiminnan taustaa : tutkimus vapaaehtoisuuteen ja riippumattomuuteen perustuvan hoitomuodon synnystä", 1997. ISBN 952-9894-25-2. Teos sisältää J.A:n pro gradu-työn hieman lyhennettynä versiona ja on saatavissa tällä hetkellä
Helsingin pääkirjastossa, Töölössä ja Tikkurilassa.
2) "Huumetyö" / toim. Ritva Piisi, 2001. ISBN 951-26-4661-7. Teos on artikkelikokoelma, jossa aihetta käsitellään varsin...
Kyseessä voisi olla Sirpa Tabetin romaani Punainen metsä (Otava, 1989).
Kirjan kuvaus ja tekstinäyte Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48726.
Olisikohan kyseessä kirja:
"Rolf Ulrici: Elefantti posliinikaupassa : Ihan hullu tarina", jossa elefantin ohella seikkailee myös puudeli. Tämä teos on ilmestynyt tosin jo vuonna 1968. Sitä on edelleen saatavana kirjastoista.
Nykysuomen sanakirja ei mainitse verbiä. Mutta Suomen murteiden sanakirja antaa verbille jenkata useita merkityksiä 1. muuttaa, siirtää, säätää, sovittaa. Eniten esiintyy Varsinais-Suomessa ja Hämeessa ja Pohjois-Savossa. 2. "jenkata (itsensä)" = laittautua pois, mennä tiehensä, 3. olla esteenä , panna vastaan, 4. jankata, tankata, päntätä tms.
Jenkata voi tarkoitta myös jenkan tanssimista.
Sähköiselle versiolle pitää anoa erillinen tunnus. Suomen ISBN-keskuksen sivuilla kerrotaan, että teoksen jokaiselle julkaisumuodolle annetaan erillinen tunnus.
Suomen ISBN-keskuksesta kerrottiin, että elektroniselle versiolle olisi voinut hakea tunnuksen samalla kertaa kuin painetulle. Tunnuksen voi kuitenkin hakea myös jälkikäteen.
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html#Tunnuksen hankkiminen julkaisulle
Suomen ISBN-keskus
Vivi-Ann Sjögrenin matkakirjat, joissa perehdytään kunkin maan ruokakulttuuriin, ovat oivallista luettavaa. Lisäksi suosittelen Mirjami Hietalan romaaneja, mm. Korkeat huoneet, Valkoiset lautalattiat, Isoveli ym. ja Eeva Tikan romaaneja, novelleja ja runoja sekä Maija Asunta-Johnstonin omaelämäkerrallisia teoksia, joissa on teemana keski-ikäisen naisen muutto vieraaseen kulttuuriin.
Annamari Marttisen kirjat, Karin Alvtegenin dekkarit (vaikkei olekaan kotimainen), Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoita. Hotakaisen Ihmisen osa, Petri Tammisen Rikosromaani, Minna Lindgrenin Kuolema Ehtookodossa, monet lukevat Seppo Jokisen dekkareita, Ulla-Lena Lundbergin kirjat, Aki Ollikaisen Nälkävuosi... Niitä ainakin tämä keski-ikäinen lukee :)
Kertomukset profeetan (saas) kokemuksista ja lausumista löytyvät verkosta mm. seuraavilta sivuilta:
Islamopas.comin sivuilta:
http://www.islamopas.com/hadith.html
Tulevaisuus.org -sivuston keskusteluista löytyi linkki suomennokseen:
http://www.40hadith.com/40hadith_fi.htm
Tällä sivustolta löytyvät 40 Hadith Qudsi ja An-Nawawi 40 Hadith ladattavina: http://salam.nettisivu.org/hadith/
Suomennosten laadusta voisi kysyä esimerkiksi Suomen islamilaisesta yhdyskunnasta, puhelin 09-2782551 GSM 045-3473482 e-mail rabita@rabita.fi
Kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet- kirjastosta eli kaupunginkirjastojen toimipisteestä Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista tai Vantaalta. Korttia varten pitää ilmoittaa osoite ja esittää voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Helsingin kaupunginkirjaston kiinteistä toimipisteistä kaikkiin lukuunottamatta Roihuvuoren, Suomenlinnan ja Töölön kirjastoa on pääsy pyörätuolilla. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden aukioloajat, yhteystiedot ja merkintä pääsystä pyörätuolilla on nähtävissä sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Martti Innasen kirjoista on HelMet- kirjastoista saatavilla teos Frank...
HelMet-kirjastoissa on kaksi eri DVD-julkaisua James Cameronin ohjaamasta Titanic-elokuvasta, jonka pääosissa ovat Leonardo DiCaprio ja Kate Winslet. Elokuva tosin oli elokuvateattereissa jo kauan sitten, eikä kyseessä ole varsinaisesti komedia vaan draama, mutta kaipa tarkoita juuri tätä. Osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1107986~S16*fin löydät yhden levyn version, jossa on vain itse elokuva. Osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1760793~S16*fin löydät kahden levyn version, jossa on elokuvan lisäksi myös siihen liittyvää lisämateriaalia.
Elokuvan molemmissa versioissa on paljon varauksia, mutta voit tehdä edellä mainituissa osoitteissa siitä varauksen. Paina elokuvan sivulla nappia ”Varaa”, kirjoita seuraavalle sivulle...
Ilmeisesti Suomen äänitearkisto r.y. on ainoa aiheeseen liittyvä yhdistys. Alla tietoa yhdistyksestä, heidän nettiosoitteensa, sekä kontaktitietoja. Heidän yhteyshenkilönsä Timo Wuori pystynee antamaan vielä lisätietoja.
Suomen äänitearkisto ry on vuonna 1965 yksityisten harrastajien perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on kerätä kaikki ennen vapaakappalelakia (1981) julkaistut suomalaiset äänitteet ja jonka tavoitteena on luoda Suomeen kansallinen äänitearkisto ja muodostua toistaiseksi Suomesta puuttuvaksi kansalliseksi äänitearkistoksi. Yhdistys on julkaissut lukuisia äänilevyluetteloita ja taiteilijahakemistoja. Toimintansa aikana yhdistys on koonnut lähes täydellisen kokoelman ennen vuotta 1981 julkaistuja suomalaisia äänilevyjä...
