Perintökaaren 17 luvun 2a §:n mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.
Perintökaari http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Poikanne voi tehdä kauppasopimuksen kanssanne ja ostaa osan asunnostanne perittävillä tai muilla varoilla.
Käsittääkseni tässä on kyse kahdesta aivan erillisestä oikeustoimesta.
Lopuksi todettakoon, että toimituksellamme ei ole lainopillista pätevyyttä, joten kysymys on syytä esittää oikeusoppineelle. Töölön kirjastossa asianajajat antavat maksutonta neuvontaa 14.1. lähtien, maanantaisin klo 17-19.30 http://www.lib....
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston editointitila on tarkoitettu asiakkaille, joilla on lainausoikeus Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Myös ulkopaikkakuntalainen voi saada Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortin ja lainausoikeuden. Korttia anottaessa on esitettävä henkilöllisyystodistus.
Editointitilan käyttö on ilmaista, ainoastaan tulostus on maksullista.
Editointitilaa voi käyttää kirjaston aukioloaikoina. Tilan voi varata 1-4 tunniksi kerrallaan. Ensimmäisen käyttökerran yhteydessä asiakkaille annetaan 1-2 tunnin opastus laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön. Ensimmäisen käyttökerran varaukset kirjaston infopisteestä puh. (03) 621 3040.
Tarkempia tietoja editointitilan käytöstä ja laitteistosta löytyy osoitteesta http://kirjasto....
Finnish language is a member of the Uralic family of languages. Other Uralic languages include Hungarian, Estonian, Mari, Udmurt and Sami languages. Finnish and Estonian belong to the Finnic group of the Uralic languages and are therefore closely related.
As for the other neighboring countries, Swedish is an Indo-European language belonging to the North Germanic branch of the Germanic languages together with Danish and Norwegian. Russian, on the other hand, is a Slavic language in the Indo-European family.
More information about Finnish in Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_language
Jollei pysty palauttamaan erääntyviä kirjastolainoja sen kirjastoalueen kirjastoihin, josta lainat ovat peräisin, lainat voi palauttaa postitse tai myös yrittää saada niille lisää laina-aikaa (esim. puhelimitse).
Kirjoja kauempaa palautettaessa suositeltavaa olisi lähettää lainassa olevat kirjat itse postitse kirjastoon, josta kirjat ovat (tai pääkaupunkiseudulla, mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoverkon yleiseen kirjastoon). Tällöin kirjat myös saapuvat perille aiemmin, jolloin myöhästymismaksu on pienempi. Esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjoja ei kuitenkaan tulisi palattaa jonnekin ihan eri puolella Suomea olevaan kirjastoon paitsi siinä tapauksessa, että kirjat on tilattu kaukolainaksi ko. kirjaston kautta....
Yhdysvaltoja käsittelevää kirjallisuutta on pääkaupunkiseudulla runsaasti tarjolla. Sinun kannattaa katsoa sekä pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) että Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (https://finna.fi). Hyviä hakusanoja voisivat olla historia, kulttuurihistoria, poliisi, kaupungistuminen, teknologia, tekniikka, 1970-luku tai 1930-luku yhdistettynä hakusanaan Yhdysvallat.
Hyvä paikka lähdekirjallisuuden löytymiseen voisi myös olla Helsingin Yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa sijaitseva American Resource Center. Tietopalvelu on auki ma-pe 10-17. Heille voi esittää kysymyksiä myös puhelimitse tai sähköpostilla.
Kuningatar Vilhelmiinasta löytyy kaksi elämäkertaa suomeksi: Yksinäisenä mutta ei yksin WSOY 1959 sekä Palatsissa on hiljaista, tekijänä Booy, Thijs WSOY 1965. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin pääkirjaston varastosta, tarkemmat tiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Ko. uutuusluettelossa oli tosiaan nyt äänikirjoja vain englanniksi tai ruotsiksi. Kutakin luettelon äänikirjaa oli hankittu useimmiten vain yksi kappale koko pääkaupunkiseudulle. Suomenkielisiä äänikirjoja sen sijaan hankitaan yleensä useita kymmeniä kutakin.
Suomenkielisiä äänikirjoja CD-levyinä ei ole ollut vielä saatavana kovin paljoa, joten kaikkea, mitä kustantajat tarjoavat myös hankitaan.
Tällä hetkellä HelMet-kirjastoissa näyttää olevan aikuisten suomenkielisiä CD-äänikirjoja 415, englanninkielisiä 465 ja ruotsinkielisiä 511. Kasetteina aikuisten äänikirjoja suomenkielisinä on 1596 (vaikka niitä on poistettu vähentyneen kysynnän vuoksi), englanninkielisinä 547 ja ruotsinkielisiä 353. CD-äänikirjojenkin suhde suomenkielisten...
Kyllä se varmaankin mahdollista olisi. Yleisiin kirjastoihin hankittavat kappalemäärät tuskin kuitenkaan voivat olla kovin suuria.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin voit tehdä hankintaehdotuksia niillä lomakkeilla, jotka löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://www.helmet.fi/ kohdasta "Tee hankintaehdotus". Siitä voit myös valita, mihin kaupunkiin toivoisit teosta hankittavaksi.
Metsäpirtti on luovutetulla alueella, ja luovutetun alueen kirkonkirjat säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja näitä mikrofilmirullia antaa kukin maakunta-arkisto kaukolainaan oman toimialueensa seurakunnista - myös muutamissa maakuntakirjastoissa on hyvä kokoelma mikrofilmejä. Arkistolaitoksen taksat: 1-4 rullan lähetys 8,50 euroa ja 5 rullan lähetys 9,50 euroa. Lisäksi tulee luonnollisesti paikallisen kirjaston oma maksu.
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on puolestaan kuvattu korttimuotoon, ja filmikortteja lähettää kaukolainaan ainoastaan Mikkelin maakunta-arkisto, siis keskitetysti, koko maan seurakunnista ja myös luovutetulta alueelta; ja kortteja koskevat...
Lukuisista Mika Waltaria käsittelevistä lähdeteoksista käy ilmi, että hän palveli sekä talvi- että jatkosodan (1941-44) toimittajana Valtion tiedotuslaitoksessa. Missään niistä, kuten ei Waltaria käsittelevillä nettisivuillakaan, kuitenkaan valitettavasti mainita hänen sotilasarvoaan. Kirjastotietokannoista Waltarista voi hakea tietoa asiasanalla: waltari, mika, http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. On myös olemassa Mika Waltari –seura, os. http://nimikot.nettisivut.fi/jasenyhdistykset/mika_waltari-seura/, jota kautta mahdollisesti voi saada asiasta lisätietoa.
Sukunimet Kaski, Kaskela ja Kaskinen ovet pääasiassa länsisuomalaisia sukunimiä. Sukunimi Kaskela levittäytyy tasaisesti Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Joissain tapauksissa talon nimi on saanut alkunsa siitä, että se on rakennettu kasken paikalle, josta sitten on tullut sukunimi. Lisätietoa löytyy teoksesta: Sukunimet. Toim. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala. Otava.
Kysymys kuuluu lainkäytön ammattilaisten alueelle. Mikäli haluatte kuitenkin hoitaa asian ilman ko. ammattilaisia, Toenperän ja Juvan kirjastosta löytyy asiaan liittyviä teoksia mm:
1) Lindholm, Tuomo : Perintöverokirja. - 12. uud. p.. - Helsinki : Verotieto, 2012. - 151, [12] s. ; 21 cm. - (Avaintieto)
Selkänimeke: Perintöverokirja 2012
ISBN 978-952-5653-47-2 (nid.)
2) Koponen, Juha : Kuolinpesän osakkaan opas. - 9. uud. p.. - Helsinki : Verotieto, 2010 (Vantaa : Hansaprint Direct). - 245 s. : kuv. ; 21 cm. - (Avaintieto)
ISBN 978-952-5653-32-8 (nid.)
3) Asiakirjamalleja perinnönjakoon löytyy kirjasta
Asiakirjamallit / Petri Järvensivu, Jussi Kalliala, Pekka Kolppanen, Kalle Kyläkallio, Mari Lampenius, Heikki Uotila. - 9. uud. p.. -...
Dekkarien historiasta on kirjoitettu paljon:
Tornion kaupunginkirjaston sivuilla on Terttu Uusimaan erinomainen Dekkari-Netti. Sieltä löydät myös listan suomeksi julkaistuista dekkariteoksista: http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjall.htm#suomeksi
Sivuilta pääset myös selailemaan Ruumiinkulttuuri -lehden sisällysluetteloita : http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm ja http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm
Tässä muutamia kirjavinkkejä sota- ja rakkauskirjallisuudesta:
Juhani Niemi: Populaarikirjallisuus Suomessa. 1984.
Soikkeli, Markku|: Lemmen leikkikehässä--rakkausdiskurssin sovellukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa . 1998. (väitöskirja)
Sotakirjallisuus, sen traditio ja muutos. Suomen...
Seuraavista teoksista voisi olla sinulle hyötyä:
Kauppila: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot : vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille (PS-kustannut, 2005)
Kopakkala: Porukka, jengi, tiimi : ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen (Suomen psykologiliitto 2005)
Niemistö: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot (Palmenia-kustannus 2002)
Pennington: Pienryhmän sosiaalipsykologia (Gaudeamus 2005)
Repo-Kaarento: Innostu ryhmästä (Kansanvalistusseura 2007)
Ryhmä toimii ja oppii (Opintotoiminnan keskusliitto 1995)
Sahlberg: Yksinään vai yhteisvoimin? (Helsingin yliopisto 1994)
Tutkiva oppiminen ja pedagoginen asiantuntijuus (Tampereen ammattikorkeakoulu 2009)
Williams: Ryhmän salaisuudet (Resurssi 2002)
Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja...
Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa Eoin Colferista:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=315&lastname=Colfe…
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=87
Lohjan Neitsytlinnasta puhutaan Lohjan luontoa koskevissa teoksissa ainoastaan moreenikumpareena. Tuija Sohlberg kaupungin ympäristöyksiköstä on kirjoittanut mm. näin: "Neitsytlinnan moreenikumpare sijaitsee Lohjanharjulla lajittuneen aineksen päällä. Se on geologisesti erikoinen jääkautinen moreenimuodostuma Lohjanharjun laella. Se koostuu valtaosin moreenista ja hiekasta ja sen syntyä on hankala varmuudella selittää. Neitsytlinnan moreenikumpare on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Se on merkittävä geomorfologinen esihistoriallinen erikoisuus, joka kohoaa muuta ympäristöä korkeammalle."
Kamekummuista löysin seuraavan määritelmän:
Kamekumpu
- erillinen pääasiassa glasifluviaalisesta materiaalista muodostunut kasautuma. Muodoltaan...
Kirjaston kestosuosikkeja ovat kurssikirjat, joista otetaan vuosien myötä uusia painoksia. Tällaisia ovat esim. Hirsjärven Tutki ja kirjoita, Ihmisen fysiologia ja anatomia ja Tomperin Käytännän kirjanpito. Elämäntaito-oppaissa pintansa pitää vuodesta toiseen Wayne W. Dyerin Hyväksy itsesi, uskalla elää .Tosi vanha teos, jota kysellään vuosittain on esim.Sodankäynnin taito.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1952825__Ssodank%C3%A4ynni…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1662108__Sdyer%20hyv%C3%A4…
Uusin Irania koskeva kirja on Amin Maaloufin Samarkand. Kirjoittaja on tosin libanonilaissyntyinen, ja romaani on ilmestynyt Ranskassa jo 1988 Iranin vallankumouksen jälkeen. Kirja käsittelee vanhaa persialaista Omar Khaijamin runoteosta, mutta kirjassa ollaan osin myös 1900-luvun alun Iranissa. Nykypäivän iranilaista kaunokirjallisuutta on käännetty vähän suomeksi. Kaksi runoteosta löytyi, Abbas Kiarostamin Matkalla tuulen kanssa (WSOY 2008) ja Vain ääni jää, runoja Iranista (WSOY 2006). Romaani Lumoavien mausteiden kahvila (Helmi 2006) tekijänä Marsha Mehran kertoo sisaruksista, jotka pakenevat Iranista 1979. Iranilaispereheen muutosta Ruotsiin kertoo kirja Mistään kotoisin (Otava 2007) tekijänä Marjaneh Bakhtiari. Muistelmateoksia...
Kyseessä on Kallion kirjaston remontti, jonka takia kirjasto suljettiin 12.10.2009 ja avataan tammikuun lopulla 2010. Kaikella Kallion kirjaston aineistolla on sulkemisesta johtuen pidennetty laina-aika (eräpäivällä 3.3.2010). Normaalistihan cd-levyillä olisi tosiaan neljän viikon laina-aika (paitsi pikalainalevyillä 7 vrk).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/
Kirjastoissa on käytettävissä erilaisia asiakastietokoneita. Suurimmassa osassa on nykyään automaattinen selaushistorian poisto. Oman kirjastonsa tilanteen voi varmistaa kysymällä aiaa henkilökunnalta paikan päällä.
