Sanojen alkuperää voi tutkia etymologisesta sanakirjasta.
Sana 'osoite' on johdettu verbistä 'osoittaa'. Elias Lönnrot otti sen käyttöön merkityksessä 'osoitus, näyte, viite'. Nykymerkitys on ollut sanakirjassa ensi kerran vuonna 1853.
Sanaa 'avio' on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus ja käyty keskustelu löytyy Hakemistosta asiasanalla 'avioliitto'.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cf0642a1-5b…
Lähteitä:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOYpro, 2009)
Meri, Veijo: Sanojen synty (Gummerus, 2002)
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
http://www.suomisanakirja.fi/
Kuvia entisestä elokuvateatteri Ritzistä löytyy varmasti esim. painettuina kirjoista, mutta sopivien kirjojen hakeminen ja sitten kuvien löytäminen niitä selailemalla voi olla melko työlästä. Yhden pienen julkisivukuvan Eteläinen Hesperiankatu 22:sta löysin Tommi Lindhin lisensiaattityöstä ”Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta” (Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2002), s. 60. Kuvassa näkyy Ritzin sisäänkäynti. Lindhin työ löytyy elektronisessa muodossa osoitteesta http://www.saunalahti.fi/~lindhto/lisuri/ Toinen teos, jossa saattaa olla Ritzistä kuvia on ”Elokuva ja arkkitehtuuri” (Helsinki, Rakennustaiteen seura 1996). Aino Niskanen on kirjoittanut Arkkitehti-lehteen (numerot 5-6 vuodelta 1998) vanhoista...
Ebsco-tietokannoissa on sekä artikkeliviitteitä että osasta lehtiä myös artikkelien koko sisältö html- ja/tai pdf-muodossa.
Family Handyman -lehti, josta artikkeli löytyy, ei kuulu Ebsco-tietokantojen kokotekstiaineistoihin, eli kyseisestä artikkelista on tietokannassa ainoastaan viitetiedot.
Artikkelin saa luettavakseen ainoastaan hankkimalla käsiinsä kyseisen lehden, tässä tapauksessa Family Handymanin vuoden 2009 numeron 6.
HelMet-kirjastojen asiakkaana voit lukea Family Handyman -lehteä sähköisessä muodossa Zinio-lehtipalvelun kautta.
Katso lisätietoa Ziniosta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Digihelmet/Nyt_voit_lukea_elehtia…
Telecottage on Ruotsista lähtöisin oleva julkinen ‘tietotupapalvelu’, joka on yleensä erillinen mökki tai vastaava varustettuna verkkoyhteyksillä ja tietokoneella.
Malli on levinnyt laajalti Englantiin ja Suomessa sitä on sovelluttu mobiilimallina (Nettinysse Tampereella
http://www.tampere.fi/kirjasto/nettinysse/index.htm ).
Samalla nimellä on myös myynnissä kaupallinen takapihalle asennettava ’etä-toimisto’.
Koirankasvatusoppaita löytyy kirjastosta paljonkin. Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta saat niistä luettelon kirjoittamalla hakuruutuun sanat koira kasvatus. Uutuusjärjestykseen luettelon saat, kun haun tehtyäsi klikkaat Vuosi-linkkiä.
Tässä muutamia uusimpia:
- Koira lapsiperheessä / Sanna Karppinen (2013)
- Koirankoulutus : lemmikkisi tarpeiden ymmärtäminen ja oikea hoito / kirjoittanut Julia Barnes (2013)
- Pentuneuvola / Pertti Vilander, Salli Suorsa (2013)
- Kasvata koirasta kunnon kaveri / Noora Valkila (2013)
Alla vielä suomalaisen kouluttajagurun Tuire Kaimion kirja:
- Pennun kasvatus : pennusta kunnon koiraksi / Tuire Kaimio (2009)
Siteerattu runo on Yö värähtelee tähtien taajuudella kokoelmasta Odotus ja ilo (2003).
Kokoelma koostuu seitsemästä runosarjasta; yksittäisiä runoja ei ole varsinaisesti nimetty muualle kuin sisällysluetteloon ensimmäisen säkeen tai alkusanojen mukaan. Yö värähtelee tähtien taajuudella on kokoelman viimeisen sarjan (Sanantuojat) viimeinen runo (s. 89).
Ei löytynyt elokuvaa nimeltä "Huojuva torni", olisiko kuitenkin kyseessä Timo Koivusalon vuonna 2006 ohjaama elokuva "Kalteva torni"? Siinä on kolme laulua, joista laulun "Story of my life" esittää Susanna Palin, joka on myös säveltänyt laulun Koivusalon tekstiin. Kahden muun laulun solistina on mies (Matti Esko ja Jore Marjaranta).
Heikki Poroila
Fono-tietokannasta löyty laulu Vanhan pianon tarina, joka on Erik Lindströmin säveltämä. Laulua on hyvin vähän julkaistu nuottina tai äänitteenä. Nuotti löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta, mistä se on mahdollista saada kaukolainaksi oman kotikirjaston kautta.
Hei!
Vanhoja Kotiliesi-lehden numeroita voinee pyytää kaukolainaksi. Voitte tiedustella asiaa omasta kirjastostanne. 60-luvun vuosikertoja löytyy esim. muutamista maakuntakirjastojen kokoelmista. Kirjastoilla saattaa tosin olla vaihtelevia käytäntöjä kokonaisten numeroiden lainaamisessa. Parhaiten asia selviää, kun pyydätte kirjastossa kirjastonhoitajaa tarkistamaan lehden 60-luvun numeroiden sijainnin Manda-tietokannasta.
Kasteasujen historiaa käsitteleviä artikkeli- ja kirjaviitteitä löytyi myös muista lehdistä. Ohessa vielä muutama viite Kati- ja Aleksi-tietokannoista:
Kati-tietokannasta löytyneet viitteet:
- Kastevaipasta mekkoon : kasteasujen historiaa Suomessa
Hahl, Maija
1987
Koti vol. 49, nro 7-8, s. 8-9, 32
- Dopdräkter på...
Kysymyksestänne ei käynyt ilmi asuinpaikkanne, mutta ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kautta on saatavana (myös kaukolainamahdollisuutta käyttäen) joitakin balalaikan soitonoppaita ja iskelmänuotteja mainitsemiltanne vuosikymmeniltä.
Menkää HelMet-järjestelmän verkkosivulle www.helmet.fi. Valitkaa ylävalikosta MUSIIKKI. Kirjoittakaa hakukenttään:
oppikirjoja etsiessänne
balalaikka near soitonoppaat
ja
iskelmänuotteja etsiessänne
iskelmät (1940-luku or 1950-luku or 1960-luku) sekä AINEISTO-valikosta Nuotti
Lähin kirjastonne antaa teille mielellään lisätietoja.
Otavan vuonna 2005 julkaisemassa, Mirja Kalliopuskan laatimassa Psykologian sanastossa työuupumus määritellään näin: työuupumus, burnout, työn aiheuttama henkinen uupumus. Työuupumusta edeltää pitkittynyt työperäinen stressireaktio, jonka viimeisin vaihe on uupumus, ekshaustio. Oireina ilmenee ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, välinpitämättömyyttä, työmoraalin, motivaation ja työsuorituksen heikkenemistä, unettomuutta, alkoholiongelmia tai psykosomaattisia vaivoja.
Artikkelissa viitataan burnout-sanaan, joka määritellään loppuunpalamiseksi. Sen kerrotaan olevan pitkään jatkuneen stressin viimeinen vaihe, jossa on oireina uupumusta (ekshaustio), apatiaa, alemmuudentuntoja, oman työn mitätöintiä, motivaation laskua, kyynisyyttä ja...
Yhtään viitettä englanniksi käännetyistä Margit Sandemon kirjoista ei löydy Norjan eikä Ruotsin kirjastojen yhteistietokannoista, ei myöskään maailman suurimmasta bibliografisesta tietokannasta OCLC Worldcatista. Tästä voinee melko varmasti päätellä, ettei kirjoja ole ilmestynyt englanniksi. Pohjoismaisten kielten lisäksi Sandemota on käännetty runsaasti puolaksi.
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan nimistä Pauna, Paunonen ja Paunu: Paunaa on arveltu maastosanaksi 'lammikko, lätäkkö, suvanto vedessä, maakuoppa, syvennys', Paunoseen sisältynee Urbanus-nimen kansankielinen asu, Paunu on hämäläis-satakuntalainen talon- ja sukunimi.
Vastaavat tiedot löytyvät myös Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (v.1988)
Kyseinen kappale on nimeltään ”Kainuun kasvatti”. Sen sanat (ilman nuotteja) löytyvät teoksesta ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 13” (Fazerin musiikkikauppa, 1955). Sen on sanoittanut Rauni Kouta eli Reino Helismaa ja säveltänyt Martti Ounamo eli Toivo Kärki.
Elean voisi ajatella olevan lyhentymä nimestä Eleanor. Tämä englanninkielisissä maissa käytössä oleva nimi on johdettu ranskan kautta muinaisprovensaalisesta nimestä Alienor. Jotkut pitävät tätä Helene-nimen johdannaisena, mutta todennäköisemmin se on germaanista alkuperää (ali ~ "toinen, vieras").
Elea oli myös kreikkalaisten Etelä-Italiaan n. 540 eKr. perustaman kaupungin nimi (lat. Velia).
Lähde:
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of first names. Oxford University Press, 1990
Vuosaaren kirjastossa ei ole silppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää.
Löydät HelMet-palvelusivustolta listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu silppuri näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". Siitä pääset pudotusvalikkoon "Näytä kirjastot, joissa on". "Valitse palvelu" -valikosta löydät kirjastot, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pietarsaaren historiasta on useitakin kirjoja, mutta tarkempaa historiikkia kaipaamaltasi aikakaudelta
ei keskeisistä aineistotietokannoista (Manda= maakuntakirjastojen yhteistk. Fennica= Suomen kansallisbibliografia) löytynyt. Lähinnä ajankohtaa on Anna Bondestamin En stad förvandlas (1978, Pietarsaaren pitäjän historia). Muita: Alma Söderhjelmin kolmiosainen Jakobstads historia, ilmestyntyt vuosina 1907-1915, Anna-Liisa Sahlströmina Och visslan skrek (Pietarsaaren tupakkateollisuuden ja työläisten historiaa); Risto Koskisen Kukkaroherrojen pelot (historiaa työväenliike näkökulmana ), Gunnar Strengell Det fria Finlands förkämpar (itsenäistymisen aika); Lars Westerlundin Massakern i Jakobstad -- klubbliv, jägarprotest och privatjustis (...
