Hei,
Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Aittalahden koulu lakkautettiin Vammalan valtuuston pää-töksellä vuonna 1985. Lakkautushetkellä koulussa toimi ala-aste. Nykyisin rakennus on Sastamalan opiston käytössä.
Aittalahden koulusta ei ole tehty historiikkia, mutta elokuun 1988 Tyrvään Sanomissa on juttu silloisen Vammalan alueen vanhoista kouluista. Jutussa kerrotaan lyhyesti myös Aittalahden koulun historiasta. (”Vammalassa peräti 13 entistä koulua”, Tyrvään sanomat 13.8.1988, s. 6)
Kysymys oli osoitettu Vantaan kaupunginkirjastolle, mutta vastaus kysymykseesi löytyi Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökunnalta.
Muinaisuutemme jäljet on tuore yleisesitys esihistoriastamme ja keskiajasta. Se painottuu arkeologiseen tutkimukseen mutta sivuaa myös uusinta kielitieteellistä tutkimusta. Teos on julkaistu 2015.Kielitieteellinen yleisesitys Suomen esihistoriasta on jo 20 vuotta vanha Häkkinen: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vuodelta 1996.Arkeologian tutkimusmenelmiin voi tutustua vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa Johdatus arkeologiaan.
Tietoa puutarhan perustamisesta ja maalajeista löytyy jonkin verran esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Riikonen, Antti: Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen : uusi suomalainen puutarha,WSOY 2003
- Alm, Gustaf: Käytännön puutarhuri, Otava 1993
- Suomalainen piha ja puutarha : puutarhan suunnittelu ja rakentaminen, koristekasvit, hyötypuutarha / Pentti Alanko, Gummerus 1999
- Riikonen, Antti: Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri, WSOY 1996
- Unelmien kotipuutarha/päätoimittajaKarin Berglund, Otava 1998.
Hyödylistä tietoa löytyy myös Internetin asiantuntija- ja keskustelusivuilta (esim. http://puutarha.net ja http://mainio.net/main.asp?path=1 ). Mainio.net:in puutarha-asintuntijan vastaukseen liian...
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Kirjallisuuden sivusto Kirjasampo sisältää luetteloita sarjakuvista. Tässä linkki Asterix-sarjakuviin.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/asterix#.VnAI8Eal2_k
Tietoa löytyy myös Sarjakuvat-sivustolta
http://sarjakuvat.eurocomics.info/index.html
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa on kaikki Suomessa ilmestyvä kirjallisuus.
https://finna.fi
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
Vanhan tilalle tehdystä aikuisten kirjastokortista veloitetaan kolme euroa. Mikäli olet tehnyt rikosilmoituksen varkaudesta, saat kortin ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ei löydy teosta esteettömästä matkailusta, mutta lähiseudulta, Janakkalan pääkirjastosta löytyy teos Majoittuminen ja matkailu liikuntaesteisille Suomessa 2003. Jos kirjaa ei pääse Janakkalasta hakemaan, siihen voi tehdä seutuvarauksen (2,50 €), ja noutopaikaksi voi valita minkä tahansa Hämeenlinnan kirjastoista.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Sodankylän elokuvajuhlat perustettiin vuonna 1986. Perustajina olivat Sodankylän kunta ja elokuvaohjaajat Anssi Mänttäri, Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki.
Ensimmäisten juhlien päävieraina olivat Samuel Fuller, Jonathan Demme, Bertrand Tavernier jaJean-Pierre Gorin.
Lähde:
http://www.msfilmfestival.fi/index.php/fi-FI/historia-1986-2012
Helsingin kaupunginkirjastossa on mahdollista korvata turmeltunut kirja saman teoksen hyväkuntoisella niteellä. Korvaamisesta tulisi kuitenkin sopia kirjaston kanssa erikseen, joten ehdottaisin, että kävisit ensiksi kirjastossa keskustelemassa asiasta. Helsingin kaupunginkirjaston korvaamista koskevat ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Kirjan korvaushinta vaihtelee kirjan mukaan. Yleensä teoksen korvaushinta on kirjattu kirjaston järjestelmään, jolloin saat tietää sen saman tien käydessäsi kirjastossa.
Jari Vuorelta löytyy yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta useita teoksia. Tosin en osaa sanoa, ovatko kaikki saman Jari Vuoren teoksia - asia selviää sinulle varmasti, kun katsot kirjojen sisältöä. Lehtiartikkeleita löytyy sekä Aleksi- että Arto-tietokannoista. Lähetän sinulle sähköpostin liitteenä tekemieni hakujen tuloslistat. Näihin tietokantoihin on pääsy kaikkien kirjastojen hakukoneilta, joten pystyt myös itse tekemään samat haut. Maakuntakirjastojen tilanteen näet Frankista (monihaku.kirjastot.fi).
Laser Tilkan nettisivulla http://www.lasertilkka.fi/laser-tilkka/ihon_laserhoidot/karvanpoisto on tietoa aiheesta ja myös yhteystiedot asiantuntijoille (linkki laserhoitajilla ) joilta voi kysyä lisätietoa.
Kyseessä on varmaankin Lauri Pohjanpään runo ”Päivännousu kultaa kirkkomaan”, joka löytyy ainakin Pohjanpään teoksesta ”Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910-1954” (WSOY, 1989). Sanat löytyvät osoitteessa http://www.classical-mp3.net/download_booklet.aspx?file=OD%201111.pdf olevasta pdf-tiedostosta sivulta 22. Sanat ovat tarkalleen ottaen ”katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää”.
Kappale on levytetty useampaan kertaan, ja tuoreempia levytyksiä on kolme. Se löytyy Jorma Hynnisen esityksenä levyiltä ”Kiitosta soi lauluni” (Ondine, 2010) ja ”Kun saapuu Herra Zebaoth”, Soile Isokosken esityksenä levyiltä ”Rauhaa, vain rauhaa” (Valitut Palat, 2009) ja ”Suomalainen rukous” (Ondine, 2003) sekä Esa Ruuttusen esityksenä levyltä ”Elämälle: Oskar...
Enligt Yles Fono-databas heter Anita Lindbloms version av den här sången Vårar kommer och går. Sången finns på skivan De 20 mest önskade med Anita Lindblom (1984):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=750d75a3-af20-49e3-987f-06fa…
Tyvärr hittade vi inte texten till den här sången. La Paloma finns på svenska på boken Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf (1977), men den år en annan version:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Det finns också en annan version på svenska. Den heter La Paloma, men
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf
Kurt Cobainin "Päiväkirjat" on suomeksi julkaissut WSOY
vuonna 2003. Kirjatunnusnumero on 951-0-28338-X. Se ei siis ole harvinaisuus ja on saatavissa Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Futuro-taloista löytyy mm. Harri Hautajärven Elämää muovikodissa -artikkeli Arkkitehtilehden numerosta 2000:1, s. 105, Jukka Kortin Futuro - muovi ja avaruus on todellisuus -artikkeli lehdestä Kuva 1998: 5-6, s. 66-67, Hannu Pöppösen artikkeli Futuro laskeutui utopiasta nykyaikaan Helsingin sanomista 2003-02-22 ja Sami Sykön Matin mökki -artikkeli Helsingin sanomien kuukausiliitteessä 2002; (11) marraskuu; 100-102. Lisäksi löytyy Otso Kantokorven kirja-arvostelu lehdestä Taide 2003: 1, s. 49 ja Tiina Purhosen kirja-arvostelu saman lehden numerosta 2003: 2, s. 49. Arkkitehtilehdessä (1/1969, s. 60) on Matti Suurosen ja Yrjö Ronkan Futuro -artikkeli. - Intenetistä löytyy Marko Homen ja Mika Taanilan kattava kirjoitus Metsämaisemasta...
Voi olla, että myöhästymismuistus ohjautuu virheellisesti sinun sähköpostisi roskapostikansioon. Kirjaston kotisivuilla on maininta tästä: http://kirjasto.vaasa.fi/306362/fi/news/tarkista-ohjautuvatko-kirjaston….
On myös mahdollista, että postilaatikko on täynnä eikä siksi ota vastaan kirjaston lähettämää viestiä. Silloin viesti tulee bumerangina takaisin ja asiakkaan tietoihin laitetaan viesti: sähköpostiosoite on virheellinen.
Sähköpostin oikeellisuuden/toimivuuden saa tarkastettua luomalla omat käyttäjätunnukset kirjaston kotivuilla ja päivittämällä sähköpostiosoitteen omilla sivuillaan tai käymällä lähimmässä Vaasan kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa.
Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.
Tatu Valkonen oli oikealta nimeltään Ilmo Kalervo Taavetti Lassila. Hän syntyi 7.12.1885 Viipurissa ja kuoli 27.4.1945 Helsingissä. Hän toimi metsä- ja maanviljelyskouluissa opettajana sekä metsänhoitajana, kunnes hänet nimitettiin Helsingin yliopiston metsäteknologian professoriksi 1932.
Tieteellisten tutkimusten lisäksi Lassila julkaisi nimimerkillä Tatu Valkonen romaaneja ja pakinoita (esim. Maisterin seikkailut mailla ja merellä 1928, Maisteri liikemiehenä 1932, Hänestä tuli virkanyrkki 1933 ja Miehen housuissa 1939). Nämä löytyvät Helsingin pääkirjastosta.
Yksityiskohtaisemmat henkilötiedot löytyvät teoksista:
- Suomen kirjailijat 1917 - 1944. (Kirja on useimmissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.)
- Suomen metsänhoitajat...
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa (1955) selitetään sanan kylki kohdalla myös kyljes (kyles) ’koivussa olevan huolaimen reuna’ ym. Sana huolain ’(tav. pitkänomainen) kolo, syvennys kasvavan puun kyljessä (reunat korkeammalla)’ . Nykysuomen sanakirjasta (1978) löytyy myös sana kyljes ’puun kuoressa olevan vioittuman ympärille ja päälle kasvanut uusi puukudos’
