Kysymyksesi ovat laajoja ja niihin voi vastata "oikein" kovin monella tavalla. Alla lähteitä ja linkkejä, joista toivoakseni löydät itsellesi sopivia vastauksia.
Kirjoja:
- Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
- Tunteet ja syöminen / Irene Kristeri
- Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
Nettilähteitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ravinto
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00…
http://yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-1009.html?genre=ter…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perustee…
http://www.syomishairioliitto.fi/...
Maanpuolustajat-marssin nuotit ja sanat löytyvät mm. Wilho Siukosen teoksesta Nuorten laulukirjan säestyksiä (Otava 1945). Kyseinen nuottikirja on myös Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään. Aikaisemmin Suomalaisuuden liitto ylläpiti luetteloa suojatuista sukunimistä, mutta luettelolla ei ole mitään juridista merkitystä.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2...2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/...
Tästä osoitteesta löytyy kuva jossa esitellään kuinka uusi kirja avataan ensimmäisellä kerralla:
http://kirjansidonta.blogspot.com/2010/09/kuinka-uusi-kirja-avataan.html
Valitettavasti kuvan teksti on englanninkielinen mutta kuvasta näkyy kuitenkin millä tavalla pitäisi toimia.
Aiheestasi löytyy:
-Kognitiivinen psykoterapia, 2001, toim. Seppo Kähkönen, Irma Karila, Nils Holmberg (skitsofreniaa käsittelevä artikkeli s. 245-261)
- Kivinen, Pirjo: Psykoottisen kokemuksen avautuminen : näkökohtia skitsofreniapotilaan kognitiivisesta terapiasta. Mielenterveyden keskusliitto, 1999.
- Psykoterapian prosessit : tutkimukselliset konstruktiot /Antero Toskala ja Jarl Wahlström, Hki : Suomen psykologien seura, 1996.
- Fowler, D.Robert: Cognitive behavior therapy for psychosis: theory and practice, 1995.
- Cognitive psychotherapy of psychotic and personality disorders /ed. Carlo Perris and Patrick D. McGorry, 1998.
Myös seuraavissa voisi olla jotain:
-Toskala, Antero: Kognitiivisen psykoterapian teoreettisia perusteita ja...
Riippuu vähän siitä, millaista tietoa haluaisit saada. ”Urjalan sanomat” voisi olla yksi lähde, sillä se on alkanut ilmestyä joulukuussa 1917. Lehti on tosin ilmestynyt vain kerran viikossa. ”Urjalan sanomia” voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä tai digitoituna.
Jos tuona päivänä on tapahtunut historian kannalta jotakin merkittävää, voi asiasta olla tietoa Kirsti Arajärven teoksessa ”Urjalan historia. II : Kunnalliselämän alkamisesta nykyaikaan” (Urjalan historiatoimikunta, 1975). Toinen, hiukan toisesta näkökulmasta kirjoitettu historiikki on Eeva Ojasen kirjoittama ”Urjalan seurakunnan historia” (Urjalan seurakunta, 1989).
Kokeile laittamalla kirjailijan nimi "R.L.Stine"-tällalailla Google-hakuun; osoite www.google.fi., näyttäisi tulevan ainakin jotain.
Enemmän tietoa löytyy kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1. (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
ISBN 951-692-509-X.Löytyy useasta kirjastosta ainakin
käsikirjastokappaleena.
Kysymäsi Veikko Huovisen Lampaansyöjät on tosiaan Suuren suomalaisen kustantama. Se on Seppo Polameren kuvittama ja ilmestynyt vuonna 1971. (2. lisäp. 1971, 3.p. 1972, 4.p. 1972, 5.p. 1973, 6.p. 1974 ; Fennica)
Televisiosta UFC-kamppailulajikilpailuja voi seurata maksulliselta MTV 3 MAX -kanavalta. Netin kautta löytyy jonkin verran YouTube-videoita. Kirjastojen kokoelmissa näitä kilpailuja ei ole.
Monet antiikkiliikkeet ottavat vastaan ostotoivomuksia. Antiikkiliikkeiden yhteystietoja voi hakea esim. Inoa.fi-yrityshakupalvelusta ( www.inoa.fi ) > Toimialahakemisto > Taide ja kulttuuri > Antiikkia.
Heljä Liukko-Sundströmin Vuodenajat-seinälautasia kannattaa tiedustella esim. Antiikki Alexandran Kammarista,
Uudenmaankatu 13, 00120 Helsinki, puh. 09-6121212.
Huuto.net on verkossa toimiva huutokauppa. Palvelussa on mahdollista käyttää kirjautumista vaativia vahtipalveluita.
Kun haluttu esine tulee huutokaupattavaksi, saa vahdin asettaja siitä tiedon sähköpostiinsa.
Ohjeet ( www.huuto.net/fi/ohje-vahdit.php3 )
Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318)
Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
Olisikohan kyseessä kirja:
"Rolf Ulrici: Elefantti posliinikaupassa : Ihan hullu tarina", jossa elefantin ohella seikkailee myös puudeli. Tämä teos on ilmestynyt tosin jo vuonna 1968. Sitä on edelleen saatavana kirjastoista.
Sinulle voisi olla hyötyä seuraavista kirjoista.
Wilska Kent: Köyhdytetyt:ihmiskunnan epävirallinen enemmistö.
Shiva Vandana: Taistelu vedestä
Chossudovsky Michel: Köyhyyden globalisointi
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teräksen valmistuksesta lähinnä historiikkeja kuten huomasitkin. Kannattaisikin kääntyä korkeakoulukirjastojen puoleen. Voit tarkastella heidän kokoelmiaan Linda -tietokannan (Yliopistokirjastojen yhteistietokanta) kautta http://finna.fi
Valitse Lindasta tarkennettu haku. Voit käyttää asiasanana esim. "terästeollisuus" tai voit yhdistellä asiasanoja: "terästeollisuus", "ruostumaton", "teräs", "valmistus". Voit myös hakea asiasanoilla "terästeollisuus" ja "Eurooppa" tai "terästeollisuus" ja "Kiina", jolla löytyy esim. teos
Is China a risk or an opportunity for Europe? : an assessment of the automobile, steel, and ship, 2008. Tätä teosta on esim. Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa.
Perinteisesti valtioita kiinnostaa toisen aseistus ja varustautuminen, asevoimien rakenne ja suuruus, linnoittaminen, kauppareitit, postin- ja merenkulku, satamat, kansalaisten ja maassa liikkujien mielipiteet yms.
Omia alueita, linnoitteita, pääkaupunkeja, elinkeinoja, valtiomahtia ja hallitsijaa on taas haluttu suojella. Nämä tarpeet ovat vallinneet myös 1830-1890 ja niitä on toteutettu tiedustelun ja vakoilun keinoin, mutta asiasta on vaikea löytää aineistoa.
Haminan rauhassa 1809 Suomi ja Ahvenanmaa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Turvallisuusuhka idästä Ruotsiin ja Tukholmaa kohtaan kasvoi. Venäjän laivastotukikohdat Viaporissa, Tallinnassa ja Kronstadtissa olisivat saaneet vahvistusta lännessä, kun Bomarsundia ryhdyttiin...
Kirja löytyy Lieksan kirjastosta. Tekemällä kaukolainan voit mahdollisesti saada sen tilattua kotikirjastoosi.
Kirjaa on myös mahdollista ostaa netitse TitiTyy verkkolankakaupan kautta
http://www.titityy.fi/fi/tuotteet/kirjat/haapsalu-shawl
Suomennoksesta en osaa sanoa.
Ainakin kahteen tieteiskirjaan kuvauksesi voisi sopia. Toinen on Frederik Pohlin Avaruuden portti ja toinen Carl Saganin Ensimmäinen yhteys. Saganin kirjassa ihmiset rakentavat Koneen päästäkseen tapaamaan muukalaisia. Kone on sisustettu ainoastaan viidellä tuolilla.
Kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet- kirjastosta eli kaupunginkirjastojen toimipisteestä Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista tai Vantaalta. Korttia varten pitää ilmoittaa osoite ja esittää voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Helsingin kaupunginkirjaston kiinteistä toimipisteistä kaikkiin lukuunottamatta Roihuvuoren, Suomenlinnan ja Töölön kirjastoa on pääsy pyörätuolilla. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden aukioloajat, yhteystiedot ja merkintä pääsystä pyörätuolilla on nähtävissä sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Martti Innasen kirjoista on HelMet- kirjastoista saatavilla teos Frank...
