Improvisaatiosta on olemassa esimerkiksi:
- Koponen, Pia: Improkirja, 2004
- Routarinne, Ismo: Improvisoi, 2004
- Johnstone, Keith: Impro : improvisoinnista iloa elämään ja esiintymiseen, 1996
Käsikirjoittamista käsittelevät mm. seuraavat:
- Leino, Tomi: Sanoista eläviä kuvia, käsikirjoittajan opas, 2003
- Käsikirjoittaminen, toim. Elina Hirvonen, 2003
Fennica - Suomen kansallisbiografia- on kaikkien käytössä oleva tietokanta https://finna.fi . Fennicasta asiasanalla improvisointi löytyi 25 viitettä.
Myös teoksista, joissa käsitellään elokuvan käsikirjoittamista voisi saada vinkkejä:
- Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalut, 2002
Netissä:
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/artikkelit/aal…
- Elina Halttunen: Lupaus...
Hei,
Kyse on todennäköisesti Kiyoshi Kurosawan elokuvasta 'Tokyo Sonata' vuodelta 2008. Elokuva on voittanut parhaan elokuvan palkinnon Asian Film Awardsissa ja saanut Cannesin elokuvajuhlilla Un Certain Regard -palkinnon vuonna 2008. YLe Teemalla elokuva on esitetty kahdesti vuonna 2011 (19.5. ja 9.11.)
https://www.youtube.com/watch?v=BIzn0QaBzxM
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tokyo_Sonata
http://www.imdb.com/title/tt0938341/
Reijo Mäen yksikään kirja ei varsinaisesti tapahdu Siikaisissa, mutta mutta hänen luomansa yksityisetsivä Jussi Vares on kyllä syntynyt Merikarvialla ja siitähän ei ole paljon matkaa Siikaisiin. Itseasiassa Jussi Vareksen Valtteri-setä asuu Siikaisissa ja siksi yksityisetsivällä on paljon lapsuuden- ja nuoruudenmuistoja sieltä päin. Esim. kirjassa "Nuoruustango" yksityisetsivä kohtaa salaperäisen naisen nuoruusajoiltaan Siikaisista ja myös Antti Kivinen, vanha ystävä, oli samoilta seuduilta kotoisin. Siikaisten Sisu pelasi ratkaisevan matsin Merikarvian Intoa vastaan...
Tosin on myös muistettava, että kirjailija itsekin on syntynyt Siikaisissa, eikä suinkaan Turussa.
Voisiko etsimäsi kirja olla Anna Gavaldan Viiniä keittiössä? Muistamasi yksityiskohdat eivät kaikki täsmää, mutta aika pitkälti kuitenkin.
Ranskalaisen kirjailijan Anna Gavaldan vuonna 2003 suomennetussa romaanissa petetty aviovaimo ja miehen isä, appi, keskustelevat yhden yön ajan keittiön pöydän ääressä elämästään ja avioliitoistaan. Naiselle syntyy uusi kuva niin apestaan kuin puolisostaankin.
Tässä linkki yhteen esittelyyn kirjasta:
http://jarjellajatunteella.blogspot.fi/2011/01/anna-gavalda-viinia-keit…
Kyseessä ilmeisesti Ellibsin kirja, joka vaatii latautuakseen Adoben Digital Edition-ohjelmaan. Voit joko avata e-kirjan tai tallentaa sen vaikka työpöydälle tai haluamaasi paikkaan. Joka tapauksessa sen pitäisi löytyä aina yllä mainitusta Adoben ohjelmasta.
Google-haku "Maailman rauhanneuvosto" tarjoaa mm. Wikipedia-artikkelin, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Sitä kautta löytyy järjestön kotisivukin. Toisen järjestön suomenkielisen nimen osalta ei löytynyt hakutuloksia, mutta "Soviet Peace Committee" tuottaa tulokseksi englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ja monia erilaisía linkkejä.
Suomalaisissa kirjastotietokannoissa ko. järjestöjä käsitteleviä teoksia ei varsinaisesti taida olla. Hakutulokset asiasanoilla rauhanliikkeet ja rauhantyö ovat pääasiassa pamfletteja ja/tai Suomen rauhanliikkeitä koskevia. Kannattaa tsekata mm. Pasifistin taskukirja (2003) sekä Väkivallan loppu: johdatus uuteen rauhanpolitiikkaan (2000). Hyödyksi saattaisi olla myös Neuvostoliiton historiaa käsittelevä teos...
Suomen lastenkirjallisuuden historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. WSOY. 1966
Lappalainen, Irja : Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. W+G. 2. uud.p. 1979.
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Tammi. 2003
Huhtala, Liisa: Ilosaarten seutuvilta. BTJ Kirjastopalvelu. 2004
Lastenkirja aikansa kuvastimena. BTJ Kirjastopalvelu. 2005.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Web-Origo -aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi/
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen...
Kyseisen nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan missään pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Sen sijaan löytyy useastakin kirjastosta esimerkiksi Sleight, Steve; Suuri purjehdusopas vuodelta 2001. Kirjassa on 320 sivua ja se vaikuttaa varsin kattavalta.
sekä lisäksi:
Cox, Dave; Purjehdus 1999 (160 sivua)
Kyseessä on Valto Saran runo Taivaan portti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runo on luettavissa myös esimerkiksi runoantologiasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)ja ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -teoksesta (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Tammi, 1978).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Tulikivi-yhtiöstä/uuneista on jonkin verran tietoa:
- Vänttinen, Mirja: Valmistajan ja jälleenmyyjäyrittäjän yhteistoiminnan kehittäminen : esimerkkinä Tulikivi Oyj:n kotimaan tulisijaliiketoiminta, progradu -työ, Itä-Suomen yliopisto, 2010
- Lehikoinen, Arja: IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen : case : Tulikivi Oyj. Kuopion yliopisto, progradu -tutkielma, 2005
- Kivi, jolla on sielu : 30 vuotta Tulikiven mielikuvia, 2009
- Konttinen, Hannu: Uunikirja : tulikivi-uunien ystäville huviksi ja hyödyksi, 1997.
- Vuosisata vuolukiveä 1893-1993, 1993
Kalle Laineen opinnäytetyössä https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29799/Laine_Kall… sekä
Vaasan yliopiston tutkimuksessa Ikkunoita osaamisen johtamiseen ja systeemiseen...
Yleensä listaus eri kielistä suomen kieleen käännetyistä kirjoista saadaan varsin yksinkertaisella haulla Suomen kansallisbibliografiasta. Koska suurin osa Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa kirjoitetusta kaunokirjallisuudesta on kuitenkin kirjoitettu englanniksi (en löytänyt yhtään suoraan iirinkielestä käännettyä) eikä tietokannasta voi rajata käännöksiä kansallisuuden perusteella, perustuu listani osittain muistinvaraiseen tietoon, osittain olen käyttänyt apunani kustantajaluetteloita, Contemporary Authors -romppua ym.Rajanveto irlantilaisten ja pohjois-irlantilaisten kirjailijoiden välille on vaikeaa, kulttuuriset rajat eivät Irlannissa useinkaan noudattele valtiollisia rajoja. Monia irlantilaisia kirjailijoita on myös emigroitunut...
Kirjoja ja muuta aineistoa kaukolainataan myös ulkomaille. Lainat ovat aina kirjastojen välisiä, eli asiakas pyytää asuinpaikkansa kirjaston kautta lainat. Kaukolainaus on yleensä maksullista, ja asiakkaan asuinpaikan kirjasto tavallisesti päättää maksusta. Euroopan sisällä kaukolainaus on kohtuuhintaista, mutta esim. Suomesta Kanadaan lainaaminen voi tulla kalliiksi. Kirjasto ei välttämättä pyydä kaukolainoja kovin kaukaa. Käy siis lähikirjastossasi kysymässä kaukolainausmahdollisuudesta.
Kirjoja, jotka käsittelevät yksinomaan olutta ja sen käyttöä ruoanvalmistuksessa ei taida olla muita kuin vastikään ilmestynyt Paul Mercurion Olutkeittokirja : olut - miksi et käyttäisi sitä ruoanlaitossa? Tulevan syksyn uutuuksien joukosta löytyy sitten Markus Maulavirran kotimainen Olutkeittokirja.
Yleensä alkoholin käyttöä ruoanvalmistuksessa esittelevää kirjallisuutta löytyy jo vähän runsaammin. (Ks. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ae1ad6f4-e94…)
Monissa vanhojen keittokirjojen resepteissä mainittu kalja on nimenomaan kotikaljaa. Toisinaan ohjeissa puhutaan väljästi "oluesta tai kaljasta" (näin esimerkiksi joissakin Keittotaito-kirjan varhaisissa painoksissa), minkä perusteella kaljan korvaaminen oluella on...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan William Heinesenilta on suomennettu vain Musta pata (Den sorte Gryde) ja kuunnelmaksi dramatisoitu Runoilija Lin Pe ja hänen kesy kurkensa (Digteren Lin Pe og hans tamme trane).
Katso tarkemmin http://finna.fi
Valitettavasti en löytänyt käytössämme olevista sanakirjoista kysymääsi sanaa. Internetistä löytyi tieto siitä, että Ermeta on myös sukunimi ja italialainen erisnimi. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi sukunimestä tarkempia tietoja. Yksittäisen sanan kääntäminen, irrotettuna asiayhteydestä on hankalaa. Onko kyseessä tieteellinen vai kaunokirjallinen teksti? http://it.wiktionary.org/wiki/Ermeta
Ermetaa lähellä olevia italian sanoja ovat esimerkiksi eremita (erakko) ja Ermete (Hermes).
Kaivattu kirja kuulostaa kovasti amerikkalaisen Donna Tarttin esikoisromaanilta Jumalat juhlivat öisin.
Tartt on toistaiseksi julkaissut kaksi romaania: The secret history (1992; suom. Jumalat juhlivat öisin, 1993) ja The little friend (2002; suom. Pieni ystävä, 2003).
Viimeisin painos Jumalat juhlivat öisin -kirjasta ilmestyi vuonna 2007.
http://wsoy.fi/yk/products/show/28989
