Kirkes-kirjastojen (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) yhteisestä tietokannasta löysin nuotin The violin collection : Intermediate to advanced level : 10 pieces by 9 composers, jossa on John Williamsin säveltämä Schindlerin lista -elokuvan teema (Theme from Schindler's list) sovitettuna viululle ja pianolle. Nuotin liitteenä on 2 cd-levyä, joilla on nuotin kappaleiden esitykset ja pianosäestykset. Tämä nuotti löytyy esim. Järvenpään kirjastosta.
Nuotissa Williams, John: For Itzhak Perlman three pieces from Schindler's list on teeman lisäksi kaksi muuta kappaletta elokuvan musiikista viululle ja pianolle sovitettuna: Jewish town (Krakow Ghetto - Winter '41) ja Remembrances. Tämä nuotti on saatavilla kaukolainaksi esim. Tampereen...
IKyseessä oli Kokonaan toinen juttu - äidinkielen virikeohjelmasarja kolmasluokkalaisille, joka esitettiin TV-1:ssä maanantaisin 12.20-12.45 tammikuussa 1977, uusinnat tiistaiaamuisin. Siinä näyttelivät sekä Olavi Ahonen (vahtimestari) että Erkki Saarela (posteljooni osassa 2, salapoliisi osissa 3 ja 4),
10.1. Osa 1: Suusialas nitreve. Tommi luulee, että nyt alkaa vain koulu ja kolmas luokka, mutta vahtimestarilla on salaisuus…
17.1. Osa 2: Viesti. Postimies Totti Luska harrastaa muutakin kuin postimerkkien tutkimista.
24.1. Osa 3: Mihin jäljet johtavat
31.1. Osa 4: Ansa. Koira Kirjalainen tunnustaa rakkautensa kirjoihin ja että tässäkin jutussa on kirja paikallaan.
Arvio uhreista on noin 70 000 - 75 000 henkeä. Vuoden 1695 asukasmaaräksi on arvioitu noin 400 000, joten kuolleiden osuus lienee ollut vajaa viidennes.
Jossain määrin epäselvää on, minkä alueen väestömäärä tuo 400 000 oli. Kuolleiden suhteellinen osuus varmaankin on ollut samaa luokkaa nyky-Viron alueella.
http://www.estonica.org/en/History/1558-1710_Estonia_under_Swedish_rule…
http://www.kirjandusarhiiv.net/?p=1489http://www.kirjandusarhiiv.net/?p…
Suomen Kuvalehden haastattelussa (1997;21, 18-23 s.) mainitaan Hannu Salaman kirjoittaneen 3 dekkaria Aki Rautala nimellä. Totta siis, eikä vain huhua.
Tellervo on kansallisromanttisen kauden nimiä. Tellervo on Kalevalassa metsän neito. Tellervo on nähtävästi myöhäsyntyinen nimi, alkusoinnun vaikuttama muunnos Pellervosta, joka joskus mainitaan Tapion poikana. Tellervoa suositeltiin ristimänimeksi vuosina 1865 ja 1879. Nimestä on runsaasti kansanomaisia puhuttelunimiä, joista yleisimmät ovat Tellu ja Telle, Pohjanmaalta tunnetaan lisäksi Telli, harvinaisempia ovat Telluska ja Tellukka.
Hannele on Johannasta käytetty kutsumanimi. Johanna on Johanneksen sisarnimi, joka tulee hepreasta ja tarkoittaa 'Jahve on armollinen'. Suomessa on omaperäinen Hannan hellittelymuoto Hanneli. Ehkä Hannelea voi pitää sen rinnakkaismuotona, sillä Johannaa ja Hannaa meillä on yleisesti kansan keskuudessa...
Vierivä kivi ei sammaloidu –sanonta (Engl. A rolling stone gathers no moss) on hyvin vanha, paljon ennen Rolling Stones –yhtyeen aikaa syntynyt. Kirjallisuudessa se on esiintynyt renessanssifilosofin Erasmus Rotterdamilaisen Adagia teoksessa vuonna 1500. Lähde: The Concise Oxford Dictionary of Proverbs, 1982.
Rolling Stones yhtye on ottanut nimensä Muddy Watersin kappaleesta Rollin’ Stone, jossa sanotaan: ” I got a boy child's comin, He's gonna be, he's gonna be a rollin stone” http://www.bluesforpeace.com/lyrics/rolling-stone.htm . Lähde: Norman, Philip : Rollings Stones (2003) s. 54.
Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin:
Lastenkirjainstituutti
- 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma
http://www.lastenkirjainstituutti.fi
Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva
- kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä
-kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm
Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön.
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90
Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu...
Adelina on peräisin saksalaisesta Adelheid -nimestä, jotka merkitsee jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Tämä kerrotaan Pentti Lempiäisen Suuressa etunimkirjassa, joka on ilmestynyt vuonna 1999.
Sukunimen Hiirisalmi alkuperästä ei löytynyt tietoja. Ritva Korhosen kirjan Alastarolla ja Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus, jonka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut vuonna 1990, mukaan Hiirsalmi-niminen kylä ja salmi sijaitsevat Piikkiössä Varsinais-Suomessa.
Ruotsalaisesta Kielen ja kansanperinteen instituutista (Institutet för språk och folkminnen) kerrottiin, että nimi Hagert on saksalainen, mutta nimen omistajia on myös Amerikassa. Kirjan Dictionary of American Family Names (2003) mukaan Hagert on muunnos...
Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat.
Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta, http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin:
Silloin vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
"Ei otso olilla synny
eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien."
Sanatarkasti kysyjän esittämässä muodossa teksti löytyy Suomen lasten eläinsadut -kokoelmasta (Otava 2001, s. 18) sadusta Karhun ja suden synty...
HelMet-kirjastosta eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
Runo on suomalainen kansanruno, ja se löytyy mm. Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (34 kirjaa), osasta 8 (numero 1765). Tämä runo on arkistoitu vuonna 1922. Runo löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-tietokannasta, ja kokonaisuudessaan se menee näin:
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=%22markkulan%20heikin%20hevosen%20kello%22&textnorm&metanorm&refsnorm&text%5Btextnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Bmetanorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Brefsnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&id=skvr08117650#%7B%7D
Runo on siis...
Olethan tarkastanut internetselaimesi asetuksista että sinulla ei ole ponnahdusikkunoiden estoa päällä? Jos on niin silloin tuo linkki ei aukea. Eli mene internetasetuksiin ja sieltä "pop-up blocker" settings kohtaan. Sieltä saat muokattua asetukset kuntoon ja tuon ikkunan pitäisi aueta.
Siteerattu fraasi ei ole runo, vaan eräänlaista entisaikojen koululaishuumoria. Suomen kaksikielisissä kaupungeissa levisi aikoinaan tällainen loru tai hokema. Suomenkieliset lapset jäljittelivät siinä ruotsinkielisten puhetta yhdistelemällä ruotsin ja suomen sanoja. Aikuisetkin saattoivat huvikseen tokaista noin.
Suomeksi lauseet kuuluvat suunnilleen näin: Mitä sanoit saivarkorva? - En mitään tappisilmä.
Kyseessä on absurdi kielellinen leikki ja pieni kiusoittelu. Saivare (tai saivar) tarkoittaa täin munaa. Mutta asiasisältöä tärkeämpää fraasissa on tietynlainen puheen sointi, millaiselta ruotsin kieli kuulosti sitä osaamattomasta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/saivare
http://ritva-annikki.blogspot.com/2014/02/59.html
Turkale-sanan etymologialle ei löydy suoraa selitystä. Sen kantana on selvästikin sama turka-sana kuin turkanen-sanalla. Turka (tai turkka)on tarkoittanut ’raukkaa, parkaa’. Turkanen on lievä kirosana, joka on vanhan sankirjan mukaan tarkoittanut myös raukkaa, parkaa sekä surkeaa, rumaa tai ilkiötä, noitaa tai peikkoa.
Turka-sanan alkuperä on epävarma. Sillä saattaa olla yhteys koltanlapin sanaan torkke, joka tarkoittaa saastaa tai saastaista esinettä. On myös mahdollista, että kyseessä olla germaaninen laina sanasta dwerga, joka merkitseemaahista.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (toim. Erkki Itkonen et al., SKS, 1992)
Agricolasta (http://agricola.utu.fi ), joka on Suomen historiaverkko, löytyy kohdasta "Historian äärelle" tietoa Suomen historian tapahtumista kronologisesti järjestettynä. Agricolasta löytyy myös linkkejä muihin historian arkistoihin. Tässä Agricolan linkki 1920-lukuun:
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1920&loppu=1929 Useat historian teossarjat kertovat sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä. Näitä ovat esimerkiki: Kotimaamme kuva; Elämäni vuodet; Suomalaisten tarina sekä Suomen historian pikkujättiläinen.
Viimemainittu kertoo, että mm. vuonna 1923 yli 200 johtavaa kommunistia pidätettiin, heidän joukossaan kaikki 27 kansanedustajaa. Myös säännölliset radiolähetykset alkoivat kyseisenä vuonna....
3D-tulostimet tulevat asiakkaiden käyttöön helmikuun 2018 puolella. Laite on Prenta Duo XL SE. Tulostusmateriaali on PLA-muovi. Viipalointiohjelma eli ohjelma, joka "kääntää" 3D-mallin tulostimen "ymmärrettäväksi", on Simplyfy3D-tulostusohjelma. Ainakin tiedostomuodot obj ja stl käyvät.
Muistelmateoksessaan "Maailman mylläkässä" (WSOY 1949) Klemetti on kertonut sävellyksen syntyvaiheista (ss. 77-80) ja mainitsee tässä yhteydessä, että hän oli poiminut sävelmän kokoelmasta "Suomen kansan sävelmiä" ja Klemetti on kirjaansa kopioinut myös sävelmän nuotinnoksen siinä muodossa kuin se lähdeteoksessa on ollut.
Klemetti ei kuitenkaan kerro tarkemmin, mistä tämän moniosaisen ja pitkän ajanjakson aikana julkaistun kokoelman osasta sävelmä on otettu. Klemetti vain toteaa, että melodia on kokoelmassa nimellä "Kansanmarssi", joka ei viittaa nimeen vaan kuvailevaan ilmaisuun. Klemetti korostaa, että hän joutui lauluaan varten melodiaa parantamaan ja soinnuttamaan, koska se oli alkuperäisessä muodossaan "muotopuoli, vähemmän viehättävä...
Taivutusmuoto on yksikössä "et kiru" ja monikossa "ette kiru", eli ensimmäisen ja toisen persoonan muodot ovat ilman k-kirjainta. Myönteisenä muoto on "sinä kirut". (Lähde: Kielitoimiston sanakirja, 1. osa, 2006)
Lapsilisä on yhteiskunnan tuki, jolla on pitkä historia. Sitä ei ole Suomessa maksettu koskaan täysi-ikäisyyteen saakka, alunperin tukea maksettiin 16 ikävuoteen saakka. Myöhemmin 1980-luvun loppupuolella ikäraja on nostettu 17 vuoteen. Alunperin lienee niin, että nuoret kykenivät löytämään töitä ja ansaitsemaan jo omia rahoja tuon ikäisenä, nyttemmin tilanne on muuttunut melko paljon. Tässä gradussa pohditaan lyhyesti ikärajan problematiikkaa s. 17-18 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/82055/gradu04663.pdf?sequence=1
Lapsilisälaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920796
Lapsilisälain muutokset 2017, https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170163?search%5Btype%5D=pika&search%...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: Sukunimi Ruponen on peräisin Kannakselta. Antreassa on ollut kylä nimeltä Rupola ja juuri sieltä on tullut siirtolaisina paljon Ruposia. Heitä on asunut myös Vuoksenrannassa, Kirvussa ja Räisälässä. Kartta nimen levinneisyydestä löytyy Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto II.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta löytyy tietoa lukumääristä. Nykyisenä nimenä se on 582 henkilöllä. Jos lasketaan mukaan kuolleet ja ne joilla nimi on entisenä nimenä, niin lukumääräksi tulee 1054. Lisää tilastotietoa osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
