Englanninkielisen Wikipedian mukaan pakkopaidan keksi ranskalainen Guilleret vuonna 1790. Ennen kuin sitä alettiin käyttää psykiatrisessa hoidossa, pakkopaitaa käytettiin vankiloissa väkivaltaisten vankien rauhoittamiseen. Tässä käytössä olleen pakkopaidan kuva löytyy alla olevan British Museumin linkin kautta:
http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/e2nDsF2MTT2K3qrDCxTmRg
http://en.wikipedia.org/wiki/Straitjacket
Tästä kirjasta löytyy aika paljon valokuvia entisajan cowboysta:
The old west : the cowboys. New York: Time-Life Books, 1973.
Tästäkin löytyy paljon poseeraavia ihmisten valokuvia, mutta näistä ei näe ovatko he cowboyta:
Rosa, Joseph G: Age of the gunfighter - the taming of the West: men and weapons on the frontier 1840-1900. London : Tiger Books International, 1996.
Voit myös etsiä entisajan cowboyvalokuvia esim. Yahoon kuva-arkistosta:
http://images.search.yahoo.com/
Kysymys on kovin laaja ja sitä voi tarkastella monesta näkökulmasta, aihepiireistä, sekä siitä kenelle teos on kirjoitettu - aikuisille vai lapsille.
Muutamia esimerkkejä romaaneista, jotka on kirjoitettu lapsen näkökulmasta: Mörö, Mari: "Kiltin yön lahjat"; Peura, Maria: "On rakkautes ääretön"; Honkasalo, Laura: "Metsästä tuli syöjätär" ja "Sinun lapsesi eivät ole sinun"; Singer, Isaac: "Isäni seurakunta"; Kristof, Agota: "Iso vihko". Romaaneja voi etsiä tietokannasta asiasanalla "lapsikertomukset".
Ruotsinkielisestä esim. Oscar Parlandin kaunokirjalliset muistelmat "Tjurens år" ja "Spegelgossen; Jönsson, Reidar: "Mitt liv som hund" ja Merete Mazzarellan muistelmat.
Valokuituverkon välityksellä toimivista laajakaistayhteyksistä, saatavuudesta ja hinnoista saa tietoa niitä tarjoavien yrityksien verkkosivuilta. Ainakin Soneralla ja Elisalla on tarjolla ko. tekniikalla toimivia yhteyksiä.
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Taloyhti%F6ille/Laajakaista+taloyhti%F…
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Laajakaista+kotiin/Extra
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_kiinteistokuitu.php
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_super.php
Kirjassa Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan kysymistäsi sukunimistä näin:
Toura. "Sukunimeä esiintyy kaakkoisimmassa osassa maatamme, erityisesti Lappeen seudulla. Savitaipaleella mainitaan Sigfrid Toura 1724. Nimeä on tavattu Vesilahdeltakin: Mikael Toura 1848. Nimeen saattaisi sisältyä jokin skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen kansankielinen mukaelma. Koskimies on havainnut Touran esiintyneen eräässä virolaisessa runossa ukkosenjumalan nimenä; tämä Toura voisi hyvin kertoa skandinaavisista vaikutuksista, sillä Pohjoismaissa on kyseisen jumalan nimi ollut juuri Thor." (s. 684)
Lallo: "Ainakin Joutsenossa ja Jääskessä tunnettu sukunimi, jossa on säilynyt meidän päiviimme muinaisruotsalainen...
Matti Nummensalon runo Oodi naiselle löytyy teoksesta Valittuja runoja, jonka on kustantanut Isonkyrön kotiseutuyhdistys.Teos sisältää runoja useammasta eri kokoelmasta. Oodi naiselle on runo kokoelmien ulkopuolelta, emmekä onnistuneet löytämään sitä muista teoksista. Voitte hakea teoksen saatavuustietoja esimerkiksi seuraavista linkeistä:
Mikkelin pääkirjasto:
http://mikkeli.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0001102C%252…%
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anummensalo/anummensalo/1%2C1%2C8%2…
sekä Yliopiston kirjastot:
https://finna.fi
Suomalaisen kirjallisuuden seura on julkaissut kriittiset editiot seuraavista Eino Leinon ja Aleksis Kiven teoksista. Kriittinen editio sisältää oman aikansa kirjallisuusarvosteluja ja teosten yleistä vastaanottoa. Lisäksi teoksissa on artikkeli nykytutkijan näkökulmasta.
Eino Leino
Tuonelan joutsen; Sota valosta; Väinämöisen kosinta; Karjalan kuningas SKS 1999
Orja-romaanit SKS 2001
Mesikämmen; Musti; Ahven ja kultakalat SKS 1995
Helkavirsiä I –II SKS 2000
Routavuositrilogia KS 1998
Aleksis Kivi
Seitsemän veljestä 1997
Nummisuutarit 1999
Runot 2000
Kullervo 2014
Nummisuutarit 2010
Kihlaus; Leo ja Liina; Selman juonet 2015
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pääkaupungin yleisissä kirjastoissa kuluvan vuoden Etelä-Suomen sanomien vanhoja numeroita säilytetään pisimmän aikaa kokoelmissa Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa Helsingissä, mutta niissäkin vain kuluva kuukausi sekä 3 edellistä kuukautta. Nyt heinäkuussa ovat siis maaliskuun 2008 lehdet jo varmaan poistettu kokoelmista niissäkin.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Eduskunnan kirjastossa säilytetään Etelä-Suomen sanomia kuusi edellistä kuukautta, joten myös 2008 maaliskuun lehtien pitäisi olla siellä luettavissa.
Eduskunnan kirjasto on avoin kaikille kansalaisille ja auki 23.6. – 15.7.2008 arkisin klo 9–16, paitsi tiistaisin klo 9–18. Heinäkuun puolivälin jälkeen 16.7. – 3.8.2008 Eduskunnan kirjasto on suljettuna.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokoneilta voi avata PressDisplay- ja ePress-lehtitietokannat. ePress sisältää noin 75 paikallis- ja maakuntalehteä ja PressDisplay sisältää yli 2000 sanomalehteä näköisversiona n. 100 maasta 40 kielellä. Näitä tietokantoja ei kuitenkaan voi lukea kotona. Ne ovat kirjastojen palveluja, jotka ovat asiakkaiden käytössä paikan päällä. Molemmat löytyvät HelMet-sivustolta kohdasta tietokannat.
Tulevaisuudessa PressDisplayn etäkäyttö on todennäköisesti mahdollista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, milloin tämä tapahtuu. ePressiä ei valitettavasti saada etäkäyttöön. ePress sisältää Helsingin Sanomat, joten näillä näkymin sitä voi lukea kirjastoissa vain paikan päällä joko paperiversiona tai ePressistä.
Näyttäisi siltä, ettei sanoja ole valitettavasti julkaistu missään, mutta ne löytyvät Viola-tietokannan mukaan valokopiona Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. Suomen Jazz & Pop Arkisto sijaitsee Helsingissä, ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Ajan tasalla olevan tiedon löydät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www-osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Valitse ensin kunta (Helsinki), niin saat esiin Pikahaku-lomakkeen. Vaihtoehto "nimeke" on oletusarvona, joten valintaa ei tarvitse muuttaa. Kirjoita hakuruutuun kirjan nimi "Matka Ixtlaniin". Voit myös katkaista nimekkeen risuaita-merkillä. Tämän haun kohdalla se olisikin tarpeen, sillä kysymässäsi muodossa ei löydy mitään--kirjan nimi on Matka Ixtlaniin ilman d-kirjainta.
Rikhardinkadulla muuten on kolme kappaletta teoksen uusinta painosta (1994), mutta vastaushetkellä kaikki olivat lainassa. Sinun pitää siis mennä kirjastoon tekemään varaus, ellet soita johonkin niistä toimipisteistä, joissa se näyttää olevan...
Rumasta ankanpoikasesta löytyy hakemistojen mukaan näytelmäversioita ainakin Suomen Teatteriliitolta http://www.teatteriliitto.fi/ ja Työväen Näyttämöiden Liitolta http://www.tnl.fi/
Heiltä voi hankkia sekä näytelmiä että niiden esitysoikeuksia. Yhteystiedot löytyvät heidän kotisivuiltaan. Teatterin tiedotuskeskuksen kotisivuista http://www.teatteri.org/ voi myös olla hyötyä.
Seuraavista internet-osoitteista löydät tietoa Pauli Matikaisesta:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/matikainen.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/matikain.html
http://www.kirjapaja.fi/
Molempia mainittuja lehtiä pitäisi löytyä hyvin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Esim. Espoon kirjastojen Talo & koti -lehden tilauksia voi tarkastella HelMet -palvelussa Internetissä hakusanoilla: talo koti Espoo .
Lehtien numeroita voi varata paitsi asioimalla itse kirjastossa myös puhelimitse tai Internetin kautta.
Lehtien varaaminen HelMet-palvelun kautta on toistaiseksi hieman mutkikkaampaaa kuin muun aineiston varaaminen, mutta onnistuu. Ohje on HelMetin Ohjeet -osiossa: http://helmet.fi/search~S9*fin/k
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat...
Viimeisimmät kirjavinkkauksen sm-kilpailut käytiin 13.11.2010 KIRJASET -lasten ja nuorten kirjatapahtumassa Sastamalassa, teemana oli kierrätys.
Kilpailun säännöt kuuluivat:
Vinkkaa valitsemaasi lasten- tai/ja nuorten kirjallista teosta. Tyyli vapaa ja variointi suotavaa. Vuoden teeman, KIERRÄTYKSEN, huomioonotto toivottavaa.
Vinkkauksen tarkoitus on saada yleisön jäsenet kiinnostumaan vinkatusta teoksesta niin, että heille iskee lähitulevaisuudessa vastustamaton halu tarttua teokseen.
Vinkataan yhtä kirjaa, vinkkauksen maksimikesto 5 min. Taustanauhojen käyttö on kielletty, mutta soittimet, rekvisiitta ja kaikki uusi ja ennennäkemätön sekä omaperäinen on ehdottoman piristävää ja tervetullutta.
Kirjavinkkariyhdistys
http://www.kirjaset.fi...
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne teosta eikä kirjailijaa, joten ainakaan vielä sitä ei näytä suomennetun. Suurimpien suomalaisten kustantamojen sivuilta ei myöskään löytynyt ennakkomainintaa kirjan mahdollisesta tulevasta suomennoksesta, eikä liioin vapaalla internethaulla. Toisaalta kirja on niin uusi (julkaistu Ruotsissa tämän vuoden tammikuussa), että on hyvinkin mahdollista, että sen suomentaminen on jossakin kustantamossa tekeillä.
Hei!
Kirjallisuutta tai artikkeleita ei löydy, tämän vahvisti myös soitto kampaajalle. Hän neuvoi kysymään siitä kampaamosta, joka locksit on sinulle tehnyt. Kampaajan mukaan netin ohjeiden ristiriitaisuus johtuu siitä, että asiasta todella on erilaisia mielipiteitä. Netin keskustelupalstojen perusteella takkupäät pesevät hiuksensa hyvin erilaisilla shampoilla, kuitenkin tuntuivat olevan ihan tavallisia marketin ja lähikaupan tuotteita. Wikipedian ohje "Päänahka kannattaa pestä shampoolla, jolla ei ole hiuksia hoitavia ominaisuuksia ja joka ei sisällä silikonia, väri- tai hajuaineita" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rastatukka) siksi, että hius pysyisi takussa, tuntui kampaajan mielestä järkevältä. Toisaalta hiukset ja päänahka voivat kuivua...
Satakirjastojen aineistorekisteristä https://www.satakirjastot.fi/web/arena löytyvät mm. seuraavat kirjat, joissa käsitellään Saint-Exuperyn teoksia ja elämää:
Saint-Exupéry, Antoine de: Lento Arrasiin; Saint-Exupéry, Consuelo de:
Ruusun muistelmat; Triebel, Claas: Pikku prinssin viimeinen lento : mitä tapahtui Antoine de Saint-Exupérylle 31.7.1944; Webster, Paul: Antoine de Saint-Exupéry : pikku prinssin elämä