Tämä on sen verran spesifi kysymys, että kehottaisin sinua kääntymään joko kaupungin hammashuollon puoleen tai yksityisille hammasklinikoille ja tiedustelemaan toimenpiteen hintaa sieltä. Hintaan vaikuttaa varmasti myös potilaan suun ja hampaiden kunto ja toimenpiteeseen käytettävä aika, mitä maallikon on vaikea arvioida.
Kaupungin hammashuollon ajanvarauksen puhelinnumero on (06) 3200 245.
Ajanvaraus on avoinna: ma -to klo 7.30–16.00 ja pe klo 7.30–15.30
Tässä on myös linkki yhden vaasalaisen hammasklinikan hinnastoon
http://www.ajanhammas.fi/tmp_basic_site_0.asp?lang=1&sua=1&q=494d+84cc4…
Voit katsella alustavasti toimenpiteiden hintoja täältä.
Hei!
Vanhoja Kotiliesi-lehden numeroita voinee pyytää kaukolainaksi. Voitte tiedustella asiaa omasta kirjastostanne. 60-luvun vuosikertoja löytyy esim. muutamista maakuntakirjastojen kokoelmista. Kirjastoilla saattaa tosin olla vaihtelevia käytäntöjä kokonaisten numeroiden lainaamisessa. Parhaiten asia selviää, kun pyydätte kirjastossa kirjastonhoitajaa tarkistamaan lehden 60-luvun numeroiden sijainnin Manda-tietokannasta.
Kasteasujen historiaa käsitteleviä artikkeli- ja kirjaviitteitä löytyi myös muista lehdistä. Ohessa vielä muutama viite Kati- ja Aleksi-tietokannoista:
Kati-tietokannasta löytyneet viitteet:
- Kastevaipasta mekkoon : kasteasujen historiaa Suomessa
Hahl, Maija
1987
Koti vol. 49, nro 7-8, s. 8-9, 32
- Dopdräkter på...
Kansalaissodan punaisista runoili moittivaan sävyyn Ilmari Kianto, tähän tapaan:
"Voi teitä, voi teitä, te maankavaltajat kurjat!
Voi teitä, te Suomen suursuiset sudet, hurtat hurjat!
Te raa'at raukat ilman kansallistuntoa!
Ilman isänmaan rakkautta, ilman miehuuden kuntoa!
- Mitä teitte nyt maalle?"
Kansan tuomio -runo, josta ylläoleva ote on peräisin, julkaistiin Karjalan armeijan tiedonannot -lehdessä 3.4.1918. Se löytyy myös Kiannon vuonna 1918 omakustanteena julkaisemasta sotarunojen kokoelmasta Hakkaa päälle! : sotarunoja valkoiselle armeijalle.
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Sakari Rimmisen Pilvilinna-elokuvaa ei löydy kirjastoista. Todennäköisesti syynä on lainausoiksien puuttuminen. Ilman lainausoikeutta kirjasto ei voi hankkia elokuvia kokoelmiinsa.
Elonet-tietokannan (Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä. http://www.elonet.fi/) kautta löytyy tietoa elokuvasta, mm., että se on esitetty useampaan kertaan televisiossa Ylen Teema-kanavalla.
Ehkä kannattaisi pyytää Teemaa esittämän se vielä kerran.
Sinulle voidaan lähettää lasku, jonka maksamalla voit korvata kadonneen lehden. Ota yhteyttä kaupunginkirjastoon sähköpostitse (perinta@hel.fi). Saat laskun joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Wikipedian kautta löytyi tällainen (lyhyt) lista:
- the Korea Exchange
- Eurex
- CME Group
http://en.wikipedia.org/wiki/Derivative_(finance)
Jos tarvitset laajempaa tietoa, sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon eli Helecon tietokeskukseen
http://helecon.lib.hse.fi/FI/
Somero-lehti on saatavana mikrofilmattuna mm. Someron kaupunginkirjastosta. Sinun pitää mennä Savonlinnan kaupunginkirjastoon ja tehdä siellä kaukolainapyyntö lehdestä. Filmi lähetetään sitten Somerolta Savonlinnan kirjastoon, jossa voit käydä lukemassa sen.
J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
Riihimäen Sanomat oli ainoa sanomalehti vuonna 1952 Riihimäellä. Lehden kaikki vuosikerrat on varastoitu Riihimäen kirjastoon sidottuina vuosikertoina. Valitettavasti kyseinen artikkeli osuu juuri taitoskohtaan, josta skannaus on hankalaa. Yritämme ottaa uutisesta valokuvan ja siirtää sen sähköiseen muotoon ja lähetämme sen sinulle.
Hei,
tältä seuraavalta nettisivulta löytyy runsaasti tietoa Islannista mm. taloudesta, islantilaisista, kultturista ja matkailusta.
http://www.islanti.fi/
Valitettavasti Zane Greyn Erämaan perintöä ei ole enää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa. Pasilan keskusvarastonkaan kappaletta ei enää ole - siksi sitä ei myöskään voinut varata.
Kirjaa on lukusalikappaleena Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmassa, yhteystiedot: http://www.lib.helsinki.fi/yleistieto/yhteys.htm
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannassa on kotitalouksien kenkien kulutukseen käyttämä euromäärä vuodessa
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/tul/ktutk/ktutk_fi.asp , mutta niissä sukupuolta ei ole tilastoitu.
Kulutustutkimuksen mukaan kotitaloudet käyttivät rahaa jalkineisiin vuonna 2006 keskimäärin 185 €. Eniten rahaa kenkiin meni kahden huoltajan lapsiperheeltä, 360 euroa.
Tullin Uljas -tietokannasta saa maahantuotujen kenkien määrät ja arvot http://uljas.tulli.fi .
Tietoa Elina Karjalaisesta löydät esim. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 / [toimittaja: Ismo Loivamaa]ilm. vuosi 2003
2 Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa, ilm. v. 2001
3 Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta / Elina Karjalainen, ilm. v. 2001
4 Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta / Elina Karjalainen, ilm. v.2000
5 Isän tyttö : lapsuuden muistelma / Elina Karjalainen, ilm. v. 1999
6 Kotimaisia nykykertojia. 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, ilm. v. 1998
7 Kaipauksen ja kiitoksen kirja / Elina Karjalainen, ilm. vuosi 1998
8 Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, ilm. vuosi 1995
9 Löytöretki lapsuuteen / toimittanut Heli...
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
Levy ei ole vielä ilmestynyt virallisesti. Levyä tilataan kyllä kirjaston kokoelmiin kunhan se ilmestyy. Levystä voi käydä kuuntelemassa ennakkomaistiaisia osoitteessa:
http://www.villeleinonen.com/
Hei, tiedustelin asiaa hiontalaitteita toimittavalta P.V.Supalta (http://pv-supa.com/yritys) ja heidän mukaansa hiontaneste sisältää mm. alumiininitraattia, eikä sitä saa laittaa viemäriin vaan se pitää hävittää ongelmajätteenä. Jyväskylän kaupungin ohjeen mukaan ainetta ei saa laittaa viemäriin, mutta sen voi hävittää pakattuna tankissaan sekajätteissä tai jos nestettä on paljon, sen voi ensin imeyttää johonkin.
