Mistään näistä ei ole varmaa tietoa. NBC lopetti The Event -sarjan 1. kauden jälkeen. Neuvotteluja sarjan jatkamisesta on käyty, mutta tällä hetkellä ei ole tulossa. ABC lopetti V-sarjan kahteen kauteen, eikä sillekään ole tällä hetkellä jatkosuunnitelmia. Myöskään mahdollisesta Sims 4:stä ei pelin julkaisija EA Games ole kertonut vielä mitään.
Lähteet:
http://www.ea.com
http://abc.go.com/
http://www.nbc.com/the-event/
Hei!
Piero Venturan kirjassa Tutankhamon: Egyptin faarao ja haudan aarteet on piirroskuvia Egyptin jumalista, samoin teoksessa Egypti, jonka on kirjoittanut Joyce Tyldesley. Myös laajemmissa teoksissa: Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1 ja Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2 on kuvia ja tietoja Egyptin jumalista. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Sanojen alkuperää voi tutkia etymologisesta sanakirjasta.
Sana 'osoite' on johdettu verbistä 'osoittaa'. Elias Lönnrot otti sen käyttöön merkityksessä 'osoitus, näyte, viite'. Nykymerkitys on ollut sanakirjassa ensi kerran vuonna 1853.
Sanaa 'avio' on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus ja käyty keskustelu löytyy Hakemistosta asiasanalla 'avioliitto'.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cf0642a1-5b…
Lähteitä:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOYpro, 2009)
Meri, Veijo: Sanojen synty (Gummerus, 2002)
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
http://www.suomisanakirja.fi/
Näyttäisi siltä, että ainakaan vielä DVD-levyä ei ole kirjastoihin tilattu, eikä myöskään viimevuotisten kisojen DVD-versiota löydy HelMet-kirjastoista. Vuodet 2004, 2006 ja 2007 sen sijaan löytyvät. DVD-levyjen kirjastokäyttöoikeudet ovat vaihtelevia, ja on tietysti mahdollista, ettei näille puuttuville jostain syystä ole myönnetty oikeuksia kirjastokäyttöön. Halutessasi voit kuitenkin tehdä DVD:stä hankintahedotuksen. Eri kaupunkien hankintaehdotuslomakkeet löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X ) etusivun kohdasta "Hankintaehdotukset". Silloin kirjastot varmasti ainakin yrittävät hankkia levyn, jos se vain on mahdollista.
Dekkarien historiasta on kirjoitettu paljon:
Tornion kaupunginkirjaston sivuilla on Terttu Uusimaan erinomainen Dekkari-Netti. Sieltä löydät myös listan suomeksi julkaistuista dekkariteoksista: http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjall.htm#suomeksi
Sivuilta pääset myös selailemaan Ruumiinkulttuuri -lehden sisällysluetteloita : http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm ja http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm
Tässä muutamia kirjavinkkejä sota- ja rakkauskirjallisuudesta:
Juhani Niemi: Populaarikirjallisuus Suomessa. 1984.
Soikkeli, Markku|: Lemmen leikkikehässä--rakkausdiskurssin sovellukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa . 1998. (väitöskirja)
Sotakirjallisuus, sen traditio ja muutos. Suomen...
Suomessa myydään kiukaita n. 135000 -145000 kpl / vuosi. Sähkölämmitteisten kiukaiden osuus on 55-60%, loput tietenkin puulämmitteisiä. Määrät- ja prosentit vaihtelevat vuosittain riippuen rakentamisen volyymistä ja talouden kehityksestä.
Lähde: Harvia Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Kullervo Harvia
http://www.harvia.fi/
Ei löytynyt elokuvaa nimeltä "Huojuva torni", olisiko kuitenkin kyseessä Timo Koivusalon vuonna 2006 ohjaama elokuva "Kalteva torni"? Siinä on kolme laulua, joista laulun "Story of my life" esittää Susanna Palin, joka on myös säveltänyt laulun Koivusalon tekstiin. Kahden muun laulun solistina on mies (Matti Esko ja Jore Marjaranta).
Heikki Poroila
Nimipäivää vietetään 6.2. Nikolauksen päivänä. Nimen lähtökohtana on kreikkalainen Nikolaos (nike = voitto, laos = kansa). Lisätietoa nimestä löytyy kirjasta: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Nerudan oodeista ja Tercer libro de las odas -kokoelman runoista on suomennettu vain osa, ja Oda al día feliz näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin: "Oodia onnelliselle päivälle" ei löydy sen paremmin Neruda-kokoelmista kuin hänen runojaan sisältävistä antologioistakaan.
Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runosuomennostietokanta ei sekään runoa tunne. (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
Itsetuntoa, sen merkitystä työelämässä ja työelämään liittyvää itsetuntoa käsitellään seuraavissa kirjoissa ja elektronisissa julkaisuissa:
Räisänen, Kirsi: Kyllin hyvä, 5. uud. p., Työterveyslaitos, 2013
Toivonen, Veli-Matti: Minätyö : astu omalle polulle, sieltä löytyy kaikki, Ai-ai, 2011
Toivonen, Veli-Matti: Itsestään : aineeton tuotanto ja henkilökohtainen kasvu, Ai-ai, 2010
Rose, Joanna: Ylitunnollisuus : eroon suorittamisen pakosta, Minerva, 2010
Martikainen, Liisa: Kaaosta vai hallintaa : nuoren aikuisen elämän haasteet / Liisa Martikainen. [Kuopio] : UNIpress, 2009.
Jaari, Aini: Kylliksi itselleni, Edita, 2007 - kirja perustuu kirjoittajan vätöskirjaan, joka on luettelossa alempana
Hellsten, Tommy: Virtahepo työpaikalla, 2. uud. p...
Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Löytäisitköhän alla olevasta listasta sopivan romaanin, jossa valheella on keskeinen sija.
Kate Morton: Hylätty puutarha (Bazar, 2014)
Eeva Rohas: Syvä pää (Otava, 2013)
Hanna-Riikka Kuisma: Valkoinen valo (Like, 2013)
Maj-Gull Axelsson: Kuparienkeli (WSOY, 2012)
Ene Mihkelson: Ruttohauta (WSOY, 2011)
Tayie Selasi: Ghana ikuisesti (Otava, 2013)
Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina (Tammi, 2005)
Amity Gaige: Schroder (Schildts & Söderström, 2014)
Verronen, Maarit: Varjonainen (Tammi, 2013)
Marisha Rasi-Koskinen: Valheet : romaani (WSOY, 2013)
Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet (Siltala, 2011)
Voit lukea Kirjasammosta kuvauksen teoksista. Kirjasampoon pääset alla olevasta linkistä. Tematiikkaa käsitteleviä romaaneja on varmasti paljon....
Mahtaisikohan kyseessä olla Michael Fraynin romaani Päistikkaa? Varsinainen dekkari se ei ole, mutta salapoliisikertomuksen henkeä siitä kyllä löytyy.
"Martin Clay ja vaimonsa Kate ovat omanarvontuntoisia kaupunkilaisia ja hyväksyvät vastentahtoisesti kesänaapurinsa Tony Churtin ja tämän nuoren vaimon päivälliskutsun. Mitä yhteistä heillä voisi olla näiden maajussien kanssa, olkoonkin että kartano on suuri ja komea? Isännällä on kuitenkin heille tehtävä: voisiko Martin vilkaista paria taulua ja arvioida ne? Ällistyksekseen Martin huomaa tuijottavansa mielestään mittaamattoman arvokasta mestariteosta 1500-luvulta. Saattaakseen sen suuren yleisön ulottuville - ja pelastaakseen kertaheitolla oman taloutensa - hän päättää saada sen käsiinsä....
Englannissa on tavallista, että joku kuningashuoneen jäsen toimii tärkeän instituution suojelijana. London Library sain pian perustamisensa jälkeen suojelijakseen kuningatar Viktorian puolison prinssi Albertin. Sittemmin muut kuninkaalliset ovat seuranneet häntä, nyt tehtävässä on kuningatar Elisabet II.
Englannin kansainyhteisön kirjasto oli taloudellisissa vaikeuksissa 1990-luvulla. Prinssi Charles suojeli keräystä, jolla saatiin kasaan puuttuvat rahat ja kirjaston kokoelmat on näin saatu yhdistettyä Cambridgen yliopiston kirjaston kokoelmiin. Tässä siis kaksi esimerkkiä.
Moottoripyörämallista Dnepr K-750M löytyy englanninkielistä ja osin myös suomenkielistä tietoa osoitteesta
http://www.k-750m.cityslide.com/contents/contents.cfm/296715 .
Englanninkielistä tietoa löytyy osoitteesta http://redmotors.w.interia.pl/index.html . Oheiset linkit löytyivät, kun käytin Evreka-hakupalvelua hakusanalla Dnepr K-750 M ja jatkoin hakua kohdasta: Tee sama haku maailmalta.
Suomessa hevosia ei juurikaan polttomerkitä. Tapa on yleisempi keskisessä Euroopassa.
Suomenhevosista on pidetty rekisteriä vuodesta 1907 alkaen. Rekisteriä ylläpitää Suomen Hippos ry.
Suomenkielisen Wikipedian artikkeli näyttää olevan erittäin monipuolinen tietopaketti suomenhevosesta ja sisältää myös listan kirjoista, joista saa lisätietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenhevonen
Suomen Hippos ry:n suomenhevosia koskeva sivu, jossa mm. linkki suomenhevosen jalostusohjesääntöön
http://www.hippos.fi/jalostus_ja_nayttelyt/yleista_jalostuksesta/kantak…
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy merkintää suomenkielisestä levytyksestä, ei myöskään Yleisradion levystön Fono-tietokannasta. Dietrich on levyttänyt tämän Friedrich Hollaenderin säveltämän ja Robert Liebmannin sanoittaman laulun myös englanniksi, ja se esiintyy nimillä They call me Naughty Lola / I am the naughty Lola / Naughty Lola / Lola - eri julkaisuissa. Laulu on alun perin Joseph von Sternbergin ohjaamasta elokuvasta Der blaue Engel (Sininen enkeli) vuodelta 1930, jossa Marlene Dietrich näyttelee Lola-nimistä viihdyttäjää.
Laulun nuotinnos ja sanat löytyvät HelMet-tietokannan mukaan Marlene Dietrich Songbookista nimellä "Lola": http://luettelo.helmet.fi/record=b1217979~S3*fin
Elokuvan Suomen ensi-ilta oli elokuvateatteri...
Vaikuttaa siltä, ettei Charles Baudelairen runoa Le mauvais moine ole suomennettu. Pahan kukkia –kokoelmassa on vain osa alkuperäisen runoista, eikä kysymäsi ole niiden joukossa. Yksittäisiä runoja on suomennettu paljonkin. Erinomainen lähde maailman runouden suomennoksiin on Lahden kaupunginkirjaston tekemä runotietokanta
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen mukaan Baudelairen suomennoksia on monissa antologioissa ja esim. Parnasso-lehdessä. Tietokannan mainitsemien lisäksi muutama hänen runonsa on ainakin Lyyra ja paimenhuilu (1917, V. A. Koskenniemen suomennoksia) –teoksessa. Missään näistä ei kysymääsi runoa kuitenkaan ole.
Lapsia tulee, kun isät ja äidit haluavat lapsia. Lapsista kasvaa aikuisia, jotka haluavat myös isiksi ja äideiksi -- ja niin tulee aina vaan lisää lapsia.
Voisit lukea vaikka tämmöisen Janoschin kirjoittaman kirjan: Äiti, mistä lapset tulevat? Siinä hiirilapset miettivät ihan samaa asiaa.
