"Tilta Tuohimaa" on Allan Palmgrenin säveltämä ja Hjalmar Nortamon sanoittama kappale vuodelta 1927. Kappaleen sanat löytyvät esim. nuottijulkaisusta " Terveiset ulapalta: meren ja kesän lauluja" (Fazer music, 1993). Julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, ks. Plussa-tietokanta http://www.libplussa.fi .
Yritin etsiä internetistä tietoja Tilta Tuohimaa -henkilöstä, mutta en löytänyt mitään. Samoin haut Fennica-, Linda-, Manda-, Aleksi-, Arto- ja Viola-tietokantoihin tuottivat tulokseksi vain viitteet kappaleen sisältäviin nuottijulkaisuihin ja äänitteisiin.
Tilta Tuohimaasta sinällään ainoa tiedonlähde lienevät siis laulun sanat.
Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
Kyllä on. Se on nimeltään "Kun niittymaita kuljen" ja se sisältyy runokokoelmaan "Riemunkirjavin lyhdyin ; Keisarin papukaija". Kirjaa on todennäköisesti tällä hetkellä saatavilla mm Pasilan kirjaston varastosta ja Töölön sekä Rikhardinkadun kirjastoista. Kirjan tarkemmat saatavuustiedot löytyvät linkistä:
http://www.helmet.fi
Tässä muutamia ehdotuksia, ensin kaunokirjallisia teoksia, sitten tietokirjoja:
Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö, Pako Tallinnaan
Maijaliisa Dieckmann: Ram-sarja (Ram ja linnunkuvainen ruukku, Ram löytää
synnyinsijansa, Ram-tähtien tytär) : kivikausi
Maijaliisa Dieckmann: Kaksoset ja kadonnut sisar, Kaksoset ja rahalippaan arvoitus, Kaksoset ja Pyhän Yrjänän lohikäärme (1490-luku)
M.D.: Aurajoen tyttö, Piilopirtin tytöt, Fredrika-rouvan koulu: kertomus 1800-luvun
puolivälin Porvoosta, Luostarin Piritta: nuortenromaani 1490-luvun Naantalista,
Pakene luostariin, Pikkupiika Elina
M.D.: Keisari ratsastaa kaupunkiin, Kolme hopeasormusta, Hopeasormuksen taika
Wava Stürmer: Johan Ludvig: pietarsaarelaispoika josta tuli kansallisrunoilija...
Kysymyksestänne ei käynyt ilmi asuinpaikkanne, mutta ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kautta on saatavana (myös kaukolainamahdollisuutta käyttäen) joitakin balalaikan soitonoppaita ja iskelmänuotteja mainitsemiltanne vuosikymmeniltä.
Menkää HelMet-järjestelmän verkkosivulle www.helmet.fi. Valitkaa ylävalikosta MUSIIKKI. Kirjoittakaa hakukenttään:
oppikirjoja etsiessänne
balalaikka near soitonoppaat
ja
iskelmänuotteja etsiessänne
iskelmät (1940-luku or 1950-luku or 1960-luku) sekä AINEISTO-valikosta Nuotti
Lähin kirjastonne antaa teille mielellään lisätietoja.
Kuurojen liitto kertoo internet-sivuillaan, että ”tarkkaa lukumäärää kuuroista Suomessa ei ole saatavilla”.
http://www.kl-deaf.fi/Page/d482c6d9-2841-47df-be2f-d9a3b889b808.aspx?gr…
Tämä johtuu siitä, että kuurojen määrää ei tilastoida mitenkään. Erilaisista yhdistysten jäsenrekistereistä ja vastaavista voi saada suuntaviivoja, mutta yksi henkilö voi hyvin kuulua useaan yhdistykseen tai olla kuulumatta yhteenkään. Myöskään viittomakieltä käyttävien perusteella on vaikeaa päätellä kuurojen määrää, sillä kaikki kuurot eivät välttämättä käytä viittomakieltä ja toisaalta osa viittomakieltä käyttävistä on kuulevia. Rajoja on myös vaikea vetää täysin kuurojen tai muuten kuulovammaisten kesken.
Samalla sivulla Kuurojen liitto myös mainitsee...
Venäläisestä sirkuksesta löytyy seuraavia kuvitettuja kirjoja:
The soviet circus: a collection of articles
Nikulin Juri: Potsti serjosno
Kusnetsov Jevgeni: Der Zirkus der welt
Kuklatšev, Juri: Škola dobroty : kniga dlja tštenija v natšalnoi škole. Tšast 2 : urok 3 : utšites slušat tišinu, urok 4 : koški i sobaki - moji druzj
Kuklatšev, Juri: Škola dobroty : kniga dlja tštenija v natšalnoi škole. Tšast 3 : urok 5 : urok vezlivosti, urpk 6 : glavnoe pravilo zizni
Šulzik, Valeri: Funtik i troje s bolšoi dorogi (lasten kirja)
Tsirk / režissjor Aleksandrov Grigori, DVD-levy (näytelmäelokuva vuodelta 1936; hyvä sirkustunnelma alkuteksteistä alkaen, vaikka onkin osittain kuvattu studiossa
Moskovan suuri sirkus, VHS-kasetti
lisäksi kirjastossa on...
Lähin Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste Sinulla taitaa olla Ruoholahden lastenkirjasto osoitteessa Santakatu 6. Kirjasto on auki koulujen lukukausien aikana seuraavasti:
maanantai 13:00 - 19:00
tiistai 12:00 - 16:00
keskiviikko - torstai 13:00 - 19:00
perjantai 12:00 - 16:00
Toinen lähikirjastosi on Rikhardinkadun kirjasto osoitteessa Rikhardinkatu 3. Sen aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 9:00 - 20:00
perjantai 9:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Aivan keskustassa on vielä Kirjasto 10, joka toimii Postitalossa osoitteessa Elielinaukio 2 G. Kirjasto 10:n aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 8:00 - 22:00
perjantai 8:00 - 18:00
lauantai - sunnuntai 12:00 - 18:00
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät...
Vanhempia Pellervo-lehden vuosikertoja ei ilmeisesti ole kuntien kirjastoissa. Se on joidenkin yliopistojen kirjastojen ja Kuopion varastokirjaston kokoelmissa. Kysy lähikirjastostasi lehteä kaukolainaan.
Kyllä on. Kaukolainat Suomesta ulkomaille hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina eli paikallisen kirjaston on pyydettävä aineistoa lainaksi täältä Suomesta. Sinun on siis otettava yhteyttä paikalliseen kirjastoosi ja kysyttävä miten siellä on tapana toimia näissä kaukolaina-asioissa. Kaukolainojen hintaa kannattaa myöskin kysyä, sillä hinnat vaihtelevat suuresti.
The Love Boat –televisiosarjan tunnusmusiikin nuotit löytyy HelMet-kirjastoista esim. nuottikokoelmasta ”The Musicians' gig library : Music for all occasions : Movie & TV hits” (ISBN 0-7692-0068-0). Tämän ja parin muun, kyseisen kappaleen sisältävän nuottikokoelman saatavuustiedot näet HelMet-tietokannasta www.helmet.fi : Valitse sanahaku, kirjoita hakukenttään lainausmerkeissä ”love boat” ja rajaa aineisto nuotteihin.
Turun yliopiston pro gradu -työt löytyvät Turun yliopiston kirjastosta. Jos etsit jotain tiettyä, voit hakea gradun nimellä tai tekijän nimellä Volter-tietokannasta https://finna.fi
Viitaten Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Opetusministeri Maija Raskin vihkiäispuheeseen 16.6.2000 http://lib.kokkola.fi/kirjastotalohanke/Vihkiaiset/maijarask.htm Suomalaisten nykyisen hyvän lukutaidon yksi selittävä tekijä ovat Suomen yleiset kirjastot.
Historiallisesti ajatellen lukutaidon nopea yleistyminen 1800-luvulla kuuluu maamme historian ihmeisiin. "Kansan lukutaidon opettaminen ennen kansakoulujen perustamista 1860-luvun lopulla oli lähes yksinomaan kirkon tehtävä. Pappien tuli huolehtia siitä, että seurakuntalaiset oppivat lukemaan. Ehtoolliselle pääsyn ehtona oli kristinopin pääkappeleiden tunteminen ja jos aikoi avioliittoon, oli osattava lisäksi Lutherin katekismus." Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki...
"Leikkitiikeri Luukas" löytyy vain videokasettina. DVD-tallenteena sitä ei ole. Jos video käy, se on mahdollista kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Kokkolan kirjastossa on 2 kpl kirjaa nimeltä Petetty, tekijöinä P. C. ja Kristin Cast. Se on toinen osa Yön Talo -sarjaa. Molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Voit jättää varauksen kirjasta joko käymällä kirjastossa tai internetissä Anders-verkkokirjastossa. Samalla saat selville kirjojen eräpäivät.
Markku Heikkilän ja Esko Jämsän kirja Turku: ikikaunis vuodelta 2008 (ISBN 978-951-607-694-5) lienee vielä saatavissa, ainakin verkkokirjakaupasta. Siinä on 95 sivua ja se koostuu lähinnä kuvista. Teksti on suomeksi ja englanniksi.
Toinen mahdollisesti saatavissa oleva pieni kirjanen on Esko Jämsän ja Markku Heikkilän Turku : impressions vuodelta 2011 (ISBN 978-952-67343-9-2. Tästä on olemassa erikielisiä versioita.
Nämä kaksi ovat tällä hetkellä kirjastomme hyllyssäkin.
Positio-lehteä voi lukea Helsingin yliopiston Viikin ja Kumpulan tiedekirjastoissa, Humanistisen tiedekunnan kirjastossa Topeliassa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa sekä Museoviraston kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Yliopiston sivuilta ja Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/kirjastot/ ja kirjastojen kokoelmat ovat kaikkien käytettävissä. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin Positio-lehteä ei tule.
Elämänkerran Tove Janssonista on kirjoittanut Tordis Örjasaeter. Kirjan nimi on: Tove Jansson-Muumilaakson luoja; 1987.
Myös mm. seuraavista teoksista löydät tietoa Tove Janssonin elämästä:
Aejmelaeus, Salme: Kun lyhdyt syttyvät-Tove Jansson ja muumimaailma; 1994.
Kruskopf, Erik: Kuvataiteilija Tove Jansson; 1992.
Kivi, Mirja: Muumilaakso-tarinoista museokokoelmaksi; 1998.
Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset-Tove ja Lars Jansson - Muumipeikko-sarjakuvan tarina; 2000.
Osoitteesta http://www.rovaniemi.fi/aurora/ näet miten nämä kyseiset kirjat ovat Rovaniemen kirjastossa saatavissa.
