Sähköiselle versiolle pitää anoa erillinen tunnus. Suomen ISBN-keskuksen sivuilla kerrotaan, että teoksen jokaiselle julkaisumuodolle annetaan erillinen tunnus.
Suomen ISBN-keskuksesta kerrottiin, että elektroniselle versiolle olisi voinut hakea tunnuksen samalla kertaa kuin painetulle. Tunnuksen voi kuitenkin hakea myös jälkikäteen.
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html#Tunnuksen hankkiminen julkaisulle
Suomen ISBN-keskus
Valitettavasti tuota DVD-elokuvaa ei ole saatavilla HelMet-kirjastoista, eikä sitä ole myöskään kirjastojen hankintajärjestelmässä. Elokuva on sen verran tuore, että se saattaa tulla kirjastojen saataville joskus tulevaisuudessa. Kirjastot eivät voi ostaa elokuvia suoraan kaupasta, vaan elokuviin täytyy hankkia erillinen lainauslisenssi, jotta sitä voisi laillisesti lainata. Julkaisijat voivat vapaasti päättää, mihin elokuviin lisenssin antavat. Jollei lisenssiä anneta, elokuvaa ei saa laillisesti kirjaston kokoelmiin lainattavaksi.
Kyseinen Resiina -lehti 1978:2 löytyy Turun yliopiston kirjaston tai Åbo Akademin kirjaston kokoelmista, mutta ei Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kupittaan saviosakeyhtiön "saviradasta" ei löydy paljon tieota, mutta muutama kuva kuitenkin. Teoksessa Turku tiiliteollisuuskeskuksena (Turku: Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946) on artikkeli "Kupittaan saviosakeyhtiö 1921-1946" (s.19-42) ja kuva radasta s. 35 (kyseessä kuviltaan huonolaatuinen valokopio). Samoin teoksessa Marja Kallio: Kaksitoista pakkalaista: merkkimiehiä ja muistikuvia Nummenpakalta (Turku, 1982) on artikkeli "Suomen suurin tiilitehdas" (s. 35-42) ja kuva radasta s. 39.
Tekniikan maailma 2015 nro 17 on tällä hetkellä hyllyssä muutamassa kirjastossa Espoossa ja Helsingissä. Helmetistä sen nimellä haetun lehden sijainnit ja paikallaolon saa näkyviin siirtymällä kirjastojen tietojen alapuolelle. Siellä näkyy jokaisen kirjaston kohdalla lehden numero ja se, onko lehti lainassa vai hyllyssä. Espoolla, Helsingillä, Vantaalla ja Kauniaisilla on jokaisella oma tietueensa lehdestä, eli eri kaupunkien lehdet näkyvät erikseen.
Lehtien varaamiseen löydät ohjeen täältä:
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lehtienvaraaminen
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti asia ei ole vanhentunut. Kortit eivät liity Iso Numero -lehteen. Muistelet ehkä Päiväkeskus Hirondon joulukorttikampanjaa, jossa joukko kuvataiteilijoita laati yhdessä romanisiirtolaisten kanssa joulukortteja. Kortteja myytiin nipuissa kadulla samalla tavoin kuin Iso Numero -lehteäkin. Voit tiedustella Hirundosta, onko projekti jatkunut tai heillä uusia kortteja suunnitteillä.
Hirundon yhteystiedot: https://www.hdl.fi/fi/hirundo
HS : Vaihtoehto kerjäämiselle : http://www.hs.fi/kaupunki/a1416805873880
Ensimmäisen kirjan kuvaukseen käy kirja:
Rene Guillot: Villieläinten heimo. Otava 1977. Se on käännöskirja ranskan kielestä.
Toinen kirja on melko varmasti Mary Elwyn Patchett: Ajax ja talttumaton Tam (Otava 1971), vaikka sen tapahtumapaikka on Australia ja tytön ystävä on alkuasukastyttö. Patchett on kirjoittanut kokonaisen sarja hevoskirjoja, joissa on samat henkilöt ja eläimet, mutta tämä sopii parhaiten kuvaukseen.
Nyt vaikuttaa siltä, että Elektraa ei ole suomennettu kuin oopperan librettona: Elektra : Tragödie in einem Aufzug = Yksinäytöksinen murhenäytelmä ; Suomennos Leena Vallisaari.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1531255?lang=fin
Suomennosta ei löydy myöskään Kansalliskirjastosta, sen sijaan ruotsiksi, englanniksi ja muilla kielillä. Elektrasta on erilaisia versioita, mm. Danilo Kis ja Richard Strauss ovat tehneet omat versionsa.
Elektrasta on myös tutkimuksia:
Elektra : tutkimus veren historiasta : Aiskhyloksen, Sofokleen, Euripideen ja Senecan tragedioiden pohjalta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1854094?lang=fin
Maanosamme, maailmamme, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tilaama juhlaruno Maamme-laulun täyttäessä 150 vuotta 13.5.1998 löytyy esimerkiksi Juice Leskisen runokokoelmasta Aika jätti (Tammi, 1999) sekä Juicen 50-vuotisjuhlakirjasta Eikä nivelet ruostu (Tammi, 2000).
Etsimäsi kappale on melko varmasti ruotsalaisen rap-muusikon Ken Ringin kappale Eld och djupa vatten. Kappale on levytetty v. 1999 ja julkaistu singlen lisäksi albumilla Vägen tillbaka. Kappaleessa on käytetty melodiaa ruotsalaisen muusikon Jojje Wadeniuksen kappaleesta Mitt lilla barn.
Kappaleen vide löytyy osoitteessa: http://www.youtube.com/watch?v=I9uthZxZXBw
Kysymäsi säkeet löytyvät laulusta Uusi latu, jonka on säveltänyt Eero Salola ja sanoittanut Lauri Parviainen.
Laulu löytyy kirjasta Parviainen, Lauri: Koulun laulukirja, jota on Tampereella saatavana pääkirjaston musiikkiosastolta.
Liittyisiköhän tämä adoptionismiin l. adoptianismiin. Se on 700-luvun opinsuunta, jonka mukaan Kristus ei ole Jumalan Poika, vaan on Hengen täyttämänä siveellisenä ihmisenä nostettu jumalalliseen arvoon.
Otavan Suuri Ensyklopedia 11, 1982.
Kiinan kulttuurihistoriasta on Suomessa julkaistu paljon kirjoja. Alla muutamia uusimpia. Nimet ovat peräisin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
- Lohikäärmeen päivät : puoli vuotta Shanghaissa / Tero Tähtinen (2014)
- Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet / toimittanut Carol Michaelson (2013)
- Kiinalaisen kaunokirjallisuuden suomennokset 1900-luvulla : kääntämisen ja vastaanoton kulttuurinen konteksti / Jarmo Saarti (2013)
- 100% silk : kiinalaisen silkin tarina = kinesiska sidenets historia = the story of Chinese silk / [luettelon toimitus = katalogredaktion = catalogue edited by Hannele Savelainen, Päivi Talasmaa] (2010)
- Terrakotta-armeija : Kiinan ensimmäinen keisari ja kansakunnan synty / John Man ; suomentanut Veli-...
Olet ehkä lukenut Jennifer Bellen kirjan "Se on menoa". Kirjasta on Helmet-kirjastoissa kaksi painosta:
http://www.helmet.fi/record=b1158575~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1158576~S9*fin
Nykyään kieliäänitteet myydään enimmäkseen cd-levyinä. Joistain kirjastoista löytyy esim. Carolyn Grahamin tekemä Longman children's picture dictionary with songs and chants (1 kirja + 2 cd-levyä). Tämä ei kuitenkaan valitettavasti kuulu Tuusulan tai muidenkaan Kirkes-kirjastojen kokoelmiin; voit halutessasi pyytää sitä kaukolainaksi (kaukolainamaksu on 6 €).
Joitakin vanhoja kirja + c-kasetti -paketteja on vielä saatavana. Jos kotoa löytyy kasettisoitin, näitäkin voi kysäistä kirjastosta.
Useimmiten pienille lapsille soveltuvia kielikursseja ilmestyy cd-romppuina, joita voi käyttää tietokoneella. Niissä ääni ja kuva toimivat yhdessä. Näitä ovat esim. Learn English! (sarjaa Eka kieliromppuni), Leiki ja opi englantia (sarjaa Jussi Jänö)...
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt ovat osoitteessa http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html
Tämänhetkisten käyttösääntöjen mukaan asiakkaalla voi olla lainassa korkeintaan 40 teosta. CD-levyjä voi olla lainassa korkeintaan 20 yhdellä kertaa. Jos siis lainaat 20 CD-levyä, voit lainata vielä 20 kirjaa.
Erkki Laurokarin sävellys "Orjanruusu" on julkaistu nuottina vain kokoelmassa "Kirje Karjalaan" (Fazer FM105133, 1971), joka näyttää olevan harvinainen julkaisu. Se löytyy kuitenkin ainakin Musiikkiarkistosta (entinen Japa) (https://www.musiikkiarkisto.fi/), mistä sitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Tuulen käyttäytymistä on tutkittu hyvinkin paljon tieteteen alalla,
jota kutsutaan aerodynamiikaksi
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Aerodynamiikka). Tuulen vaikutus
varsinkin suurien rakennusten tapauksessa on hyvin merkittävä, ja se
on otettava huomioon jo rakennusta suunniteltaessa, sillä tuuli saa
korkean pilvenpiirtäjän heilumaan ja voi jopa rikkoa rakennuksen.
Kun tuuli osuu rakennukseen, ilman molekyylit törmäävät rakennuksen
pintaan. Kuten mikä tahansa kappale, molekyyli kyllä voi kimmota
pinnasta, mutta ei kovin kauas, sillä sen takana on tulossa monta
muuta ilmamolekyyliä, jotka työntävät edellään olevia eteenpäin. Tämä
paine saa edellä olevat molekyylit liikkumaan rakennuksen ympäri,
kunnes ne pääsevät taas jatkamaan suoraan.
Tätä...