Suomalaisten lukuharrastusta on jonkin verran tutkittu, usein kohteena ovat kuitenkin olleet voittopuolisesti nuoremmat ikäluokat ja uudemmat ajat.
Tässä muutamia kirjoja, lisävinkkejä voi hakea niiden lähdeluetteloista ja kirjastojen luetteloista (esim. Helmet-sivu) käyttämällä mm. sellaisia asiasanoja kuin 'lukemistutkimus' ja 'lukutottumukset'.
Niemi, Juhani
Suomalaisten suosikkikirjat. - Karisto, 1997
Niemi, Juhani
Populaarikirjallisuus Suomessa. - WSOY, 1975
Eskola, Katarina
Suomalaiset kirjanlukijoina. - Tammi, 1979
Eskola, Katarina
Lukijoiden kirjallisuus : Sinuhesta Sonja O:hon. - Tammi, 1990
Eskola, Katarina & Linko, Maaria
Lukijan onni. - Tammi, 1986
Suomen kirjallisuus 8 : kirjallisuuden lajeja. - Otava, 1970
Luukkanen,...
Etsimäsi kirja on muutamassa maakuntakirjastossa mutta ei täällä Kymenlaaksossa. Käänny lähimmän kirjaston puoleen ja pyydä heitä kaukolainaamaan kirja sinulle.
Vuonna 2002 on ilmestynyt kylähistoriikki
Kotalahti ajan virrassa, jonka on toimittanut Jouko Kokkonen ja julkaissut Kotalahden kylähistoriatoimikunta. Teoksessa on sivuja 672.
Kirjaa ei ole Varkauden kaupunginkirjastossa. Sen sijaan se on Leppävirran kunnankirjaston ja Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, joten sen saa lainaan niistä tai asiakas voi pyytää sitä kaukolainaan Varkauden kaupunginkirjastosta.
Jukka Parkkisen käsikirjoittama ja hänen kirjaansa perustuva Osakkeet nousussa, Osku -video vuodelta 1991 on lainattavissa Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Osku, suku on pahin -video vuodelta 2004 on dramatisoitu Jukka Parkkisen Osku -kirjasarjan pohjalta. Tämä video on Myllykosken kirjaston kotiseutuosastolla.
Laulun nimi on Erakko ja muistamanne kohta "Takaa pilvien päivä lämpöinen vihdoin nousee usvat poistaen" on laulun kertosäe. Laulu alkaa näin: "Ol' liki vuoriston maja viisaan erakon...". Se löytyy Wilho Siukosen koululaulukirjoista Nuorten laulukirja ja koululaisen musiikkitieto (4. tark. p. 1953, 6. tark. p. 1961, 7. tark. p. 1966) ja Nuorten laulukirjan säestyksiä (Otava, 1945). Nuorten laulukirjan säestyksiä näyttää löytyvän myös Kemin kaupunginkirjaston hyllystä. Siinä on laulun sanat ja pianosäestys. Siukosen kirjan mukaan laulu on englantilainen kansansävelmä ja sen suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aukusti Simojoki.
Sijoittamista käsittelevät esim. seuraavat kirjat:
- Seppo Saario, Miten sijoitan pörssiosakkeisiin
- Sami Järvinen, Pääomaturvattu sijoittaminen
- Mika Pesonen, Säästäjästä sijoittajaksi: jokamiehen sijoitusopas
- Kim Lindström, Onnistu osakemarkkinoilla
- Henri Elo, Löydä helmet - vältä kuplat!: tie tuottavaan osakesijoittamiseen
Kannattaa myös seurata sijoittamista käsitteleviä lehtiä, joita ovat mm. Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä.
Samojen lehtien internetsivuilla on myös paljon hyödyllistä tietoa:
- Kauppalehti: http://www.kauppalehti.fi/5/i/etusivu/
- Arvopaperi: http://www.arvopaperi.fi/
- Talouselämä: http://www.talouselama.fi/
Myös seuraavilla internetsivuilla on sijoittamiseen liittyvää tietoa ja linkkejä eteenpäin:
- http...
Kirja on Mette Newthin kirjoittama Pimeä valo (Tammi 1998). Norjankielisen alkuteoksen nimi on Det mörke lyset. HelMet-verkkokirjaston sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1426849__Spime%C3%A4%20val… on tiedot tämän nuortenkirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla.
Tässä lista muutamista teoksista, jotka voisivat vastata etsimääsi:
Nina Honkanen: Joka kymmenes vuosi (Wsoy, 2005) – kuvaa 90-luvun lamaa ja talousvelkaa
Jera Hänninen: Harakkapoika (Bazar, 2006) - konkurssi
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy : romaani (WSOY, 2004)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Hanna Marjut Marttila: Lahjakas Anu Lovack (Otava, 2005)
Hannu Raittila: Pamisoksen purkaus (WSOY, 2005)
Arto Salminen: koko tuotanto käsittelee kysymyksesi teemoja
Turkka Hautalan: Salo (Gummerus, 2009)
Jani Saxell: Ensilumi ja muita novelleja (WSOY, 2002)
Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian (Avain, 2010)
Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi, 2008)- tieteiskirjallisuuden näkökulma aiheeseen, dystopia...
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta, ja sen saa sieltä luettavaksi ja valokopioitavaksi paikan päällä kirjastossa. Kotilainaan sitä ei kuitenkaan anneta.
Tässä Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Emme pysty neuvomaan yksityiskohtaisissa lakiasioissa, mutta alla on osoitteita ja kirjallisuutta, joista löytyy tietoa aiheesta:
Verohallinnon sivulla mainitaan mm., että perukirjaan liitetään aiemmin kuolleen puolison perukirja ja jäljennös osituskirjasta tai perinnönjakokirjasta, jos ositus tai perinnönjako oli toimitettu vainajan ja ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajien välillä.
Sivulla on myös runsaasti lisätietoa ja palvelunumero.
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perunkirjoitus_ja_per…(12851
Yleisestä oikeusaputoimistosta saa neuvontaa myös perunkirjoitusasioissa.
Oikeusaputoimistojen yhteystiedot: http://www.oikeus.fi/6068.htm
Muita lähteitä:
Puronen, Pertti:
Näin teen perukirjan, 2013 (5. uudistettu painos...
Fennican mukaan Vera Olli on vuonna 1945 julkaissut teoksen Pitäjä puhuu. Mahtaako tämä olla haluttu teos? Kirjan alkusivuilla mainitaan Kaivoilan kylä, mutta ei sen suurempaa paikkakuntaa. Tätä kirjaa löytyy ainakin Helsingin pääkirjaston varastosta.
Matkasuunnitelmiin ja matkasuuntaan liittyviä ajatelmia löytyy Valittujen Palojen kokoelmasta Ajattomia mietteitä (1997), matkoista löytyy myös kokoelmasta Suuri ajatelmakirja (2006). Sinikka Salokorpi on toimittanut kokoleman nimeltä Pieniä sanoja sinulle, joka olet lähdössä matkalle (1990). Kiinalaista viisautta matkalla olosta löytyy Pertti Seppälän valikoimasta kokoelmasta Kiinalaista elämänviisautta (2006). Maija Paavilaiselta löytyy mietekirja nimeltä Reissunainen (2004).
Matkoihin eivät suoraan liity, kuitenkin liikkeellä oloon ja elämänfilosofiaan: Robert Louis Stevensonin Kävelyretkistä ja Henry David Thoreaun Kävelemisen taito. Mieleen tulee myös Santiago del Compostella pyhiinvaellusretkiä kuvaavat lukuisat kirjat.
Muuttuneen nimen voi vaihtaa kirjaston asiakasrekisteriin missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, josta käy ilmi uusi nimi. Internetin kautta nimenmuutosta ei voi ainakaan toistaiseksi tehdä, eikä nimenmuutos kirjaudu automaattisesti kirjaston asiakasrekisteriin.
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ei tosiaankaan enää ole elokuvia Ghostbusters 1 ja 2.
Elokuvien musiikkia kyllä löytyy. Haamujengi ykkösen musiikista on kaksi erilaista CD-levyä ja kakkososan musiikkia näyttäisi löytyvän kasetilla (katso hakutuloslistan viitteet 1, 4 ja 5):
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=ghostbusters…
Itse elokuvia puolestaan näyttäisi vielä olevan saatavilla VHS-kasetteina joistakin maakuntakirjastoista. Jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, voit tehdä niistä kaukolainapyynnöt tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Jos käytät jotakin muuta kirjastoa, voit tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossasi.
Maarit-nimi on muotoutunut nimestä Margareta.
Nimeä on käytetty maamme länsi- ja pohjoisoisissa, rinnalla esim. Inarista saatujen tietojen mukaan on ollut Maaret, joka on päässyt almanakkaan lappalaisena muotona.
Lähde:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Helsinki: Otava, 2005. ISBN: 951-1-18892-5
Robert L. Fishin romaanista ”Pursuit” vuodelta 1944 (suom. "Eversti hautaa itsensä", Otava, 1980), on tehty tv-sarja, joka on saanut suomenkielisen nimen ”Kohtalon ivaa”. Sarja on ollut videolevityksessä Suomessa nimellä ”Twist of Fate”.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämässä tietokannassa ei ole merkintää siitä, että sarjaa olisi esitetty Suomen televisiossa.
Lisää elokuvasta ja Fishin kirjasta voitte lukea alla olevista linkeistä.
http://www.imdb.com/title/tt0098540/?ref_=ttpl_pl_tt
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/118845
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_415
Miten ja missä sitaatteja aiotaan käyttää (yksityisesti, julkisesti) ratkaisee paljon.
Tekijänoikeus suojaa teoksen ja sen käännöksen saattamista yleisön saataviin. Julkista esittämistä on esim. oma kotisivu. Tarvitaan siis lupa sekä tekijältä että kääntäjältä. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän tai viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta (Saint-Exupery katosi 1944).
Tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) siteerausoikeutta koskevan pykälän mukaan
"Sitaatti
22 § (24.3.1995/446)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Opetusministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain sovellusta koskevissa kysymyksissä maksutta http://www.minedu.fi/OPM/...
Netistä löytyi sivustolta http://italian.about.com haulla (search) nicoletta seuraavasti: Origin: Derived from the Greek and Byzantine Nikolaos, composed from nikein, "to win", and from laòs, "people, multitude", and therefore means "winner of the people".
Name day: December 6 - in memory of St. Nicholas (died 350) eli 6. joulukuuta näyttäisi olevan nimipäivä.
