Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Huumosia on mainittu jo 1500-luvun lopulta alkaen Pohjanmaalla Siikajoella ja Revonlahdella. Myös Karjalan kannakselta on mainintoja kyseiseltä ajalta. Huumo-sanan alkuperä voidaan yhdistää saksalaisiin nimiin Humo, Hummo ja Huhm.
Suomeksi ei taida Internetistä juuri löytyä tietoa Francine Pascalista, mutta hyvä lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Tässä olisi joitakin teoksia, jotka ovat saman tyyppisiä kuin hänen lukemansa kirja:
Seppälä, Anu: "Jääkukkia keisarille"
Arjava, Hellevi: "Kiltti tyttö Katajanokalta" ja "Minne pääsi kiltti tyttö"
Ahervuo-Heikkilä, Mervi: "Yksi vielä rannalla ruikuttaa"
Miettinen, Helena: "Petettyjen toiveiden maa"
Kilpi, Eeva: "Rajattomuuden aika"
Veltheim, Katri: "Kultainen rinkeli"
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
Etelä-Karjalan linnoittamisesta I maailmansodan aikana löytyi seuraavia teoksia:
Reino Arimo, Suomen linnoittamisen historia 1914-1944, (1981);
Etelä-Karjalan kuriiri: kuvauksia Etelä-Karjalan sotilaallisista vaiheista, (2006);
Pertti Jurvanen, Patteritöiden 1916-1917 vaikutuksia eteläkarjalaisten elämään, teoksessa: Etelä-Karjalan vuosikirja 2004-2006, (2006);
I Maailmansodan maalinnoitteet Etelä-Karjalassa, (2005);
Arimon teos on saatavana Kouvolan kaupunginkirjstosta. Muut kuuluvat ainakin Lappeenrannan kaupunginkirjaston kokoelmiin, niitä on mahdollisesti muissakin Etelä-Karjalan alueen kirjastoissa. Niitä voimme pyytää kaukolainaksi.
HelMet-kirjastoissa aikakauslehdillä on vakiokorvaushinnat. Aikuisten lehdistä peritään 5 € ja lasten ja nuorten lehdistä 3 € per lehti.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki maksut näet täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/b295a486-9615-4c3d-8479-8703ff0dac04/maksut0…
"mecka med bilen" on Ruotsista tullut ilmaus. Se tarkoittaa että puuhastellaan auton kanssa, korjataan, korjaillaan...
verbillä on toinenkin versio "meka", ilman c:tä. Tämä versio löytyy Ruotsi-Suomi Suursanakirjasta.
Ruotsi-suomi-suursanakirja/Svensk-finsk storordbok / [toimitus:] Ilse Cantell ... [et al.]Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)
978-951-0-24803-4
Tästä sivustosta löytyy tietoa kun haki "meckan" mukaan http://sv.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Huvudsida
"Verb [redigera]
mecka -de , -t
• uttal: /meka/ , även uttal: /meːˌka/
1. (vardagligt) reparera bilar och liknande teknisk utrustning; allmänt om att pyssla med något
Hon ska mecka med min bil och se om hon kan hitta felet.
Nu har jag meckat med den här pennan i flera...
Tähän kysymykseen on vaikea vastata, koska tempomerkintänä adagio on yleisnimi. Pitäisi vähintään tietää, mille instrumentille/instrumenteille ko. teosta haetaan. Adagio-osa voi myös
olla jonkin laajemman sävellyskokonaisuuden osa.
Olisiko kuitenkin kyseessä Albinonin Adagio g-mollissa? Siitä löytyy kyllä sovituksia useissa kokoelmissa ja yksittäisinäkin nuotteina.
Helmetistä löytyivät seuraavat Michael Jacksonin pelkkää musiikkia sisältävät DVD:t :
Michael Jackson's vision/ Michael Jackson. MJJ Productions. 2010. (Laaja kokoelma Jacksonin musiikkivideoita.)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2116147__Sjackson%20michae…
Live at Wembley July 16, 1988 / Michael Jackson. Sony Music Entertainment. 2012.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2144302__Sjackson%20michae…
Joitain videoita ja otteita Jacksonin kappaleista on myös elokuvassa Moonwalker, joka ilmestyi alunperin 1988.
Moonwalker / directed by Jerry Kramer & Colin Chilvers. Warner Bros. Entertainment Finland. 2005.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1751709__Sjackson%20michae…
Raamatusta ja alkoholista on kirjoittu jo 1800-1900-lukujen taitteessa, esim. Matti Tarkkanen: Raamattu ja raittiuskysymys (1886). Vähän tuoreempia teoksia esim. Seksi ja alkoholi Raamatussa, toim. Veli Toukomies (1981); Aune Greggas: Viini Raamatussa (1996, ks. myös http://www.etra-liitto.fi/LUENTO.HTML); Raamatun tekstejä 12 askeleen ohjelmaan (Suomen sininauhaliitto 2003). Raittiusaatetta tai alkoholismia sekä kristillistä etiikkaa käsittelevistä teoksista voi myös löytyä tätä aihetta käsittelevää tai sivuavaa kirjallisuutta. Nettipappikin on ottanut hiukan asiaan kantaa http://www.nettipappi.fi/?showmodul=20&deptid=9417&newsid=10318&NEWS=1
Kyseessä on Händelin aaria oopperasta Serse. Se tunnetaan tosiaan yleisesti Händelin Largona, mutta koska Händelillä on muitakin largo-nimellä kulkevia sävellyksiä, käytetään kirjastossa aarian oikeaa nimeä Ombra mai fu.
Kannaksen lukion kirjat näkyvät valitettavan harhaanjohtavasti meidän Lahden kaupunginkirjaston LASTU -tietokannassa aivan kuin ne olisivat osa meidän kokoelmaamme. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan Kannaksen lukion kirjat ovat erillinen kokoelma, johon meillä ei ole muuta yhteyttä kuin vain saatavuusnäkymä. Meillä ei siis siten myöskään ole mahdollisuutta tehdä varauksia kirjoihin, joten niitä ei myöskään kuljeteta noudettavaksi kaupunginkirjastoon.
Lisäksi Kannaksen lukio taitaa olla kesälomalla, joten siellä ei ole tällä hetkellä henkilökuntaakaan koulukirjastoa hoitamassa.
Katsoin kirjojen saatavuutta MASTO -tietokannasta (masto.amkit.fi), mutta heiltä löytyy tarvitsemistasi kirjoista vain tavalliset niteet, ei opettajan...
Kaikki mahdolliset etunimikirjat on tutkittu, myös vieraskieliset eri maiden nimikirjat. Niistä ei löytynyt Heelia nimestä muuta kuin pelkkä nimi ja tuo päivämäärä virolaisessa nimipäiväkalenterissa.
Virolaisesta Rakveren kirjastosta kerrotaan, että Heelia nimi on ilmeisesti Virossa aika harvinainen, mutta löytyy kyllä nimikirjoista. Heelia on tullut kreikkalaisesta nimestä Helia, joka oli auringonjumalan Helioksen tytär, muita tietoja ei löytynyt.
Heelia nimen taustaa ja versioita eri maissa löytyy
Internetistä: http://www.google.fi. Kirjoita hakuun Heelia. Hakutuloksena esim.100000+ Baby Names
http://names.yuly.ru/female-i-name-35264.htm
Hei!
Laulu On syksy niin ihmeellinen löytyy ainakin Jussi Rasinkankaan laulukirjasta 17 uutta lastenlaulua. Polarvox 1990.Laulun on sanoittanut Juhani Konola.
Kappaleet pystyy liittämään niin ettei taukoa jää. Se miten hyvin kappaleet miksataan toisiinsa kiinni niin että vaihto on sulava, vaatii hyvää korvaa.
Dj mikseriä Myllypuron mediakirjastosta ei löydy. Editointitilassa on käytössä Nuendo, Reason sekä Ableton ohjelmat. Niillä varmasti pystyy editoimaan kappaleita yhteen ja tallentamaan cd-levylle.
Myllypuron mediakirjastossa on 10.9 alkaen media-assistentti maanantaisin paikalla jolle varata ajan kirjastoon soittamalla tai käymällä paikan päällä. Editointitila on tarkoitettu yli 15-vuotiaille.
Myllypuron mediakirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Nuotissa Satusaari, osassa Musiikkimatka (Weilin + Göös, 2005, päätoimittaja Päivi Heikkilä-Halttunen) ensimmäinen laulu on nimeltään Kartta. Se alkaa sanoilla: Olen piirtänyt kartan. Ilmeisesti tarkoitat juuri tätä nuottia.
Runoa ei ole löytynyt. Olemme katsoneet näistä lukukirjasarjoista:
"Lukemisto Suomen lapsille 1 - 4" (Helsinki: Valistus, 1930-32)
"Lukukirjani 1 - 4" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1953-57)
"Kansakoulun lukukirja 1 - 5" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1933-35).
Mainituista lukukirjoista on otettu uusia painoksia vuosikymmenten ajan, aina 60-luvulle saakka.
Tarkempi muistikuva kysyjän käyttämästä lukukirjasta saattaisi auttaa eteenpäin.
Isänmaallisia runoja, joissa puu esiintyy lujuuden ja jatkuvuuden tunnuskuvana, on esimerkiksi Immi Hellénillä ("Nuorelle puulleni") ja Hilja Haahdella ("Kuusen suojassa"). Kysytyn runon tekijää emme valitettavasti osaa nimetä.
Kannattaa ottaa yhteyttää Suomen Kansallisteatteriin http://www.kansallisteatteri.fi/media/index.php
Honkasen yhteystietojen saamiseksi haastattelua varten.
Kysymyksesi ovat laajoja ja niihin voi vastata "oikein" kovin monella tavalla. Alla lähteitä ja linkkejä, joista toivoakseni löydät itsellesi sopivia vastauksia.
Kirjoja:
- Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
- Tunteet ja syöminen / Irene Kristeri
- Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
Nettilähteitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ravinto
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00…
http://yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-1009.html?genre=ter…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perustee…
http://www.syomishairioliitto.fi/...
