Jos kyseessä on Joensuun seutukirjaston toimialueella kokoontuva lukupiiri, on kaksi tapaa lainata lukupiirin kirjat kirjastosta. Ensimmäinen tapa on se, että kukin lukupiirin jäsen varaa, hakee ja lainaa valitun kirjan itsenäisesti itselleen omalla kirjastokortillaan. Varaukset ovat ilmaisia. Laina-aika on neljä viikkoa. Jos on kyse kirjasta, joka on lainassa, varaus on aiheellista tehdä jo ainakin puolitoista tai kaksi kuukautta ennen käsittelykertaa. Uutuuksia tai muuten huippusuosittuja kirjoja ei kannata ottaa lukupiirikirjaksi, koska niistä on paljon varauksia ja niitä voi joutua odottamaan hyvinkin pitkään.
Toinen tapa on se, että lukupiirille tehdään oma kortti, jossa vastuuhenkilönä on lukupiirin vetäjä. Vastuuhenkilö sopii...
Kysymystänne eseestä löysin viitteen ruotsinkielisessä osoitteessa http://hd.se/kultur/boken/2007/05/20/mumin-och-mumins-mamma/ Esseetä ei valitettavasti ole suomennettu.
Myöskään Agneta Rehal-Johanssonin teosta "Den lömska barnboksförfattaeren : Tove Jansson och muminverkets metamorfoser" ei ole suomennettu. Tarkistin asian Suomen kansallisbibliografiasta FENNICA:sta.
Etsin lehteä kotimaisista ja pohjoismaisista tietokannoista, mutta niistä lehteä ei löytynyt. British Libraryn kokoelmista se löytyi.
Kaukolainapalvelun kautta voi tilata mm. lehtiartikkeleita. Tietoa kaukopalvelumaksuista ja tilauslomakkeen löydät tästä linkistä: http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti…
Tässä muutamia ehdotuksia:
Eoin Colfer: Siipimies
Marcus Sedgwick: Miekkani laulaa
Markus Zusak: Kirjavaras
David Mitchell: Pilvikartasto
Myös mainitsemiltasi Le Guinilta ja Sinisalolta on ilmestynyt tänä syksynä uudet kovasti kehutut teokset:
Ursula Le Guin: Muistamisen taito
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Netistä löydät lukuvinkkejä mm. seuraavista osoitteista:
https://www.kirjavinkit.net
http://www.kiiltomato.net
https://www.kirjasampo.fi/
https://www.goodreads.com
Tässä muutamia teoksia joissa ainakin on tinakoruista:
Callenberg, Mona (1999): Tinalankapunonta
O'Keeffe, Stephen (2005): Upeat, helpot korut (myös tinan valamisesta)
Bühler, Waldemar (1966) Suuri askartelukirja 3
Muita kirjoja metallikorujen valmistamisesta:
Peterson, Irene From: Great Wire Jewellery
Macrae, Sarah: Designing and making jewellery
Tarvitsetko tekstin alkukielellä vai suomeksi?
Internetin sivustolta http://www.bibliomania.com/0/0/36/2004/frameset.html löytyy sisällysluettelo Moby Dickin kappaleista. Klikkaamalla saa esiin koko tekstin, tosin englanninkielisenä. Vertailin päällisin puolin lukua 42 (The Whiteness of the Whale)suomennettuun tekstiin ja se näytti identtiseltä.
Toinen vaihtoehto on tietenkin tulla kirjastoon ja skannata teksti itselleen. Pääkirjastossa on mahdollisuus skannerin käyttöön. Tietokonetilan työasemassa nro neljä on skanneri. Ajan voit varata kirjastossa tai internetin kautta.
Lohjalla on Moby Dick suomen- ja ruotsinkielisenä.
Terveydentilaa koskevan selvityksen vaatimisessa ei ole kyse yksinomaan kirjastoalaa koskevasta erikoispiirteestä. Tämä on normaali käytäntö henkilöstöä virkasuhteeseen palkattaessa - esimerkiksi kunnallisia virkoja täytettäessä(http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/esimiehille/virka-ja-tyosuhde/palvelu…).
Työhönoton yhteydessä kerätään säännönmukaisesti sekä normaaleja että arkaluonteisia henkilötietoja. Työnhakijan terveydentilatiedot kuuluvat viimeksimainittuihin. Virkamiesten ja viranhaltijoiden osalta heitä koskevissa laeissa on terveydentilan selvittämisen sallivia erityissäännöksiä. Sen sijaan työntekijäksi hakeutuvalta näitä tietoja voidaan kerätä vain hänen suostumuksellaan.
Työnantajalla on oikeus kysyä työnhakijalta hänen yleistä...
Nuotteja löytyy useammastakin kokoelmasta, mm näistä:
Elton John, One night only: the greatest hits
Elton John, Play piano with...Elton John
Elton John, It's easy to play Elton John
Elton John, Anthology
Valitettavasti Helsingin kirjastoissa ei ole tällaista tulostusmahdollisuutta valokuville, koska kirjastoilla ei ole konekohtaisia tulostimia. Eli samalle tulostimelle tulostuu samanaikaisesti useamman tietokoneen tulosteita. Tällaiselle erikoispaperille saattaa siis vahingossa tulostua jonkin toisen koneenkäyttäjän aineistoa.
On kuitenkin olemassa paitsi valokuvausliikkeitä, myös internetin kautta toimivia digikuvapalveluita. Seuraavassa linkki MikroBitti-lehden artikkeliin, jossa on vertailtu näitä palveluita:
http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/2006/06/tulostuspalvelut/
Kuvauksestasi minulle tulee mieleen ensimmäiseksi Akseli Gallen-Kallelan Afrikka-kirja. Ainakin osa tunnusmerkeistä sopii: kirja on alunperin julkaistu vuonna 1931 (toinen painos 1964), sivumäärä on 266, kooltaan se on jonkin verran pienempi kuin A4 ja tekstin lomassa olevat kuvat ovat mustavalkoiset - tosin niiden lisäksi kirjassa on myös 17 värillistä kuvaliitettä, joissa on Gallen-Kallelan maalauksia. Nidotun laitoksen kansien väriä en nyt pysty tarkistamaan, koska meillä täällä kirjastossa on vain sidottu laitos, jonka kannet ovat tyypillisen punaiset (kuten tuon ajan sidotuilla kirjoilla usein).
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa HelMet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ).
Saattaa tietysti kuitenkin...
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica) löytyy kaksi Waltarin teosta latviaksi:
Mes nemirsim nekad : romans no Somu 1939./40. gada kara / Mika Waltari ; tulkojusi Elza
Berzina. - Riga : Helmara rudzisa apgads gramatu draugs, 1943.
Alkuteos: Antero ei enää palaa.
NBN: f533486
sekä
Svesnieks ienaca seta / Mika Waltari ; no somu valodas tulkojusi Elina Zalite. - Limbazi :
Zelta abele, 1942.
Alkuteos: Vieras mies tuli taloon.
NBN: f515004
Kummankaan teoksen sijaintitietoja ei valitettavasti löydy suomalaisista kirjastojen
yhteisluetteloista. Fennica-aineistoa on kuitenkin sekä Turun yliopiston kirjastossa (http://www.utu.fi/kirjasto/) että Helsingin yliopiston kirjastossa (http://hul.helsinki.fi/hyk/). Siksi näistä kirjastoista voi asiaa...
Jos englanninkielinen aineisto kelpaa, Internetistä löytyy tieteellisluontoisia sivustoja raskausarpien lääketieteellisellä nimellä striae gravidarum. Esim.:
http://www.sma.org/smj2000/septsmj00/wahman.pdf
Hakulauseella stretch marks pregnancy löytyy kansantajuisemipia sivustoja. Esim:
http://pregnancy.about.com/library/weekly/aa091700a.htm
http://pregnancy.about.com/library/weekly/aa052100a.htm
http://www.parentsplace.com/expert/midwife/articles/0,,166279_256441,00…
http://www.allaboutmoms.com/stretchmarks.htm
Suomeksi ei Internetin anti ole yhtä suuri, mutta jotakin sentään:
Body Planet –sivustolta artikkeli Raskausarvet ja niiden hoito (http://body.planet.fi/strechma.htm )
Lapsiperhe.net –sivustolta artikkeli Synnytyksen jälkeen...
Ensimmäinen katkelma on Lauri Pohjanpään runosta Käräjillä. Runo sisältyy kokonaisuudessaan useisiin Pohjanpään runojen kokoelmiin. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Pohjanpää: Valitut runot, Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 2002, Pohjanpää: Metsän satuja.
Toinen katkelma on Jean de La Fontainen eläinrunosta Susi ja kurki. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä. Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta La Fontaine: Eläintarinoita (1992).
Sekä Pohjanpään runo lyhennettynä että La Fontainen eläinruno Susi ja kurki sisältyvät 1955 julkaistuun kansakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani. Tekijät ovat Inkeri Laurinen ja Antero Valtasaari.
Saatte runot sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää: Valitut runot (...
"Matkalla" tarkoittaa, että varaamasi kirja on matkalla noutopisteeseen. Kun varaus on noudettavissa varauksen kohdalla lukee tiedoissasi "odottaa noutoa". Varaus 10/17 tarkoittaa, että olet varausjonossa kymmenes ja teoksesta on 17 varausta.
Tea nimestä on kysytty jo aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Nimi Tea on lyhentymä nimestä Dorotea, joka taas on kreikkalainen nimi ja tarkoittaa "Jumalan lahjaa". Nimestä tunnetaan lisäksi kirjoitusasut Teea ja Thea. Kirjastojen nimikirjoista voi etsiä tietoa etunimistä, esim. Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Ehdottamasi asia on oikein kannatettava. Sinun kannattaa olla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jossa lukupiirin toivot kokoontuvan. Välttämättä kirjaston henkilökunnalla ei ole mahdollisuutta itse ruveta lukupiiriä vetämään, joten olisi hyvä, jos tietäisit valmiiksi, kuka olisi innokas vetäjä, ehkäpä sinä itse. Kysy asiaa rohkeasti omasta kirjastostasi, niin asia saadaan vireille.
Karttakeskuksen verkkosivuilta käy ilmi, että uusimman Helsinki-Parainen -merikartta-cd:n (B-sarja) tiedot on päivitetty 20.4.2007 tilannetta vastaavaksi. http://www.karttakeskus.fi/workspace.client_organization/PublishedServi…
Tämä uusi versio näyttää tosiaan olevan Helmet-kirjastoissa vain perinteisessä paperimuodossa, eikä cd-merikarttaa näy olevan vielä hankintajärjestelmässäkään tulevien joukossa. Kyseisestä merikartasta on mahdollista tehdä hankintatoivomus osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Helmet-kirjastojen tarjoama ePress-palvelu, jossa voi lukea kotimaisia paikallis- ja maakuntalehtiä, ei ole ollut missään vaiheessa etäkäytettävä. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
PressReader-palvelu, johon kirjautumalla voi lukea ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, on etäkäytössä. Siihen kirjautumiseen tarvitset vain verkkoyhteyden, kirjastokortin numeron ja pin-koodin.
Olisiko mahdollista, että kyse on yrityksen tilaamasta ePressistä, joka on toiminut yrityksen sisäisessä verkossa, mutta jonka tilaus on päättynyt?
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Tässä muutama kiva ehdotus:
Tuominen, Pirjo: Linnat (2005)
Oranen, Raija: Maan aamu-trilogia: Maan aamu, Huviretki ja Pitkät hiukset
Oranen, Raija: Ketunpesä (2005)
Sund, Lars: Puodinpitäjän poika (1998)
Sund, Lars: Erikin kirja (2004)
Vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole asiasanoitettu, mutta neuvonnassa on bibliografia historiallisista romaaneista.
Esim. Heikkilä, Mirja: Kuin maahisten veri (1982), Unikankareen kellot (1988), Aurajoen tytär (1991)
Espoon Sellon musiikkiosastolla on yht. noin 10.000 nuottia. Myös Tapiolan kirjastossa ja Kirjasto Omenassa on nuotteja, mutta niissä kirjastoissa kokoelma on pienempi. Pianonuotteja vasta-alkajille löytyy runsaasti, sen sijaan urkunuottikokoelma on vähäisempi. HelMet -verkkokirjastossa http://www.helmet.fi voi hakea nuotteja tekemällä sanahaun ja rajaamalla tuloksen nuotteihin.
