Suomeksi ei taida Internetistä juuri löytyä tietoa Francine Pascalista, mutta hyvä lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Tuntomerkkien mukaan kyseessä lienee ruotsalainen kupariäyri. Ristikkäiset nuolet viittaavat Taalainmaan vaakunaan, josta kupari oli peräisin; nuolista muodostui tätä kautta kuparirahan symboli. OR on varmaankin ÖR eli äyri. SM tulee sanasta silvermynt, mikä merkitsee että raha on lyöty vastaamaan hopearahakantaa.
Kolikon arvoa on mahdotonta sanoa, koska siihen vaikuttaa kunto ja lyöntivuosi. Arvoa ja tarkempia lisätietoja kannattaa kysellä rahaliikkeistä tai Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä: http://www.snynumis.fi/
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
Ihan satavarmasti tähän ei kirjoja näkemättä voi vastata, mutta Harlequin Teenin tiedoista huomasin, että sen korkeudeksi ilmoitettiin 21 senttiä, eli se on siis normipokkaria isompi. Se selittäisi myös miksi sivumäärä on vähäisempi kuin toisessa versiossa.
Reino Orasmala syntyi 21.10.1918 Pylkönmäellä. Toiminut komisariona Helsingin poliisilaitoksella. Tiedot ovat vuodelta 1985. Lähteet: Suomen poliisipäällystö 1980; Suomen kirjailijat 1945-1980(SKS 1985).
Ilmeisesti tarvitset näitä palveluja järjestävien yritysten yhteystietoja? Tässä muutamia linkkejä:
http://www.yritysopas.com/Yritykset_Suomesta/toimialalla/Ohjelmapalvelu…
http://www.nicehouse.fi/matkailu/matkakohteita/elamys.htm#Suomeen
http://www.webinfo.fi/index.php/luokat/elamysmatkat/
Aale Lindgrenin levyä "Arioso" löytyy Suomen kirjastoista sekä LP- että CD-muodossa. LP-levyn tunnus on FGLP-1048 ja CD:n vastaavasti FGCD-1048.
Jos omasta kirjastosta sitä ei löydy, sen voi pyytää kaukolainaksi.
Kyseessä lienee Maria Lähteenmäen teos Maailmojen rajalla: Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2009.
Tutkimus käsittelee Kannaksen ja erityisesti Terijoen aluetta ja sen ihmisten arkisia valintoja poliittisesti jännittyneessä tilanteessa. Maria Lähteenmäki on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.
Jonkinlaisen listan viime vuosina julkaistuista novelleista saat hakemalla Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1068640064 seuraavasti: kirjoita asiasanaksi novellit, valitse kieleksi alasvetoavalikosta suomi ja rajaa julkaisuvuodet esim. 2002-2003. (Tämä haku tosin antaa myös näinä vuosina otetut uusintapainokset vanhemmista novellikokoelmista.)
Tässä muutama listaltakin löytyvä teos, joista itse olen pitänyt ja siksi voisin suositella:
Grytten, Frode: Popmusiikkia : novelleja
Tervo, Jari: Siperian tango : valitut novellit 1993-2003
Ylimaula, Anna-Maija: Taskulolita : novelleja
Saxell, Jani: Ensilumi ja muita novelleja
Honkasalo, Laura: Lumen saartama...
TE-keskukset jakavat yhdistyksiin liittyviä ohjeita, lomakkeita ja muuta tietoa. Suomen TE-keskukset löytyvät osoitteesta
http://www.te-keskus.fi/
Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää yhdistysrekisteriä, sieltä löytynee myös tietoa kirjanpitoasioista.
http://www.prh.fi/
Kirjastojen kokoelmista löytynyt yhdistysten kirjanpito-opas oli julkaistu 1998.
Kuusiola, Arto
Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito
Julkaisutiedot: Helsinki, Lk-kirjat, 1998, Jyväskylä, Gummerus
Kirjastojen yhteystiedot ja aineistotietokannat osoitteessa http://www.kirjastot.fi/
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on vuoden 1957 Hämeen Sanomat sekä sidottuna vuosikertana että mikrofilmeinä. Voit pyytää niitä tutkittavaksesi pääkirjaston lehtisalista.
Seuraavilla sivuilla voi tehdä Arabian astioiden vertailua.
http://www.astialiisa.fi/etsintapalvelu.html
http://www.astiataivas.fi/
http://www.laatutavara.com/
http://www.tori.fi/uusimaa?f=&q=arabia&cg=4080&w=1&st=s&st=k&st=g&c=0&c…
Arabialla on myös oma museo, jossa tietoa heidän tuotteistaan.
http://kysymuseolta.fi/designmuseo/
Kiitos palautteesta.
HelMet-verkkokirjaston sivuja ei viime aikoina ole muutettu; myös kirjautumislinkki on entisellä paikallaan etusivun ( www.helmet.fi ) oikeassa yläkulmassa. "Omat tietoni" -linkin kautta voi tehdä myös paljon muuta kuin uusia lainoja: tehdä varauksia, muuttaa omia yhteystietoja, ylläpitää lainaushistoriaa ym. Niinpä linkin pääotsikkona ei voi olla lainojen uusiminen, vaan tämä on mainittuna yhtenä toimintona muiden joukossa.
Kun kirjaudut omiin tietoihisi, sivulle avautuu ensimmäiseksi lista voimassa olevista lainoistasi ja niiden eräpäivistä (mikäli sinulla tällä hetkellä on lainoja). Listan yläpuolelta löydät painikkeet "Uusi kaikki lainat" ja "Uusi merkityt lainat", joiden avulla voit helposti uusia haluamasi...
Kyselin neuvoa kollegoilta täällä talossa ja sain tällaisen vastauksen. Toivottavasti auttaa sinua eteenpäin.
Wordissä voi tehdä tekstilaatikoita ja tekstin muotoilu onnistuu ihan samalla tavalla kuin muunkin tekstin osalta. Tekstilaatikko tosin asettaa rajoituksia muotoiluille. Laatikossa on näkymättömät reunukset, joten yleensä laatikko kannattaa tehdä ylisuureksi ja ei käyttää itse tekstilaatikossa reunuksia - parempi lopputulos tulee kun tekee erikseen reunukset jos tarvitsee. Rivitysongelma saattaa liittyä marginaaleihin. Word 2003 versiossa jos kaavion/kuvan tuo Powerpointista, tekstin muotoilut nollautuvat tuonnissa, mutta muotoilut voi tehdä uudelleen. Riippuen miten hyvä laatuinen kuvan tulee olla voisit kokeilla luoda kuvan...
Meillä ei ole tietoa siitä onko Sweet Valley High -kirjoja tulossa lisää suomeksi. Sitä voisi kysellä kirjakaupoista. Myöskään video- tai dvd-pakkauksina tuota sarjaa ei ainakaan meillä kirjastossa ole. Nyt tosiaan julkaistaan dvd:nä TV-sarjoja, joten saattaa hyvin olla, että myös Sweet Valley High joskus ilmestyy dvd:nä.
Juban Viivin ja Wagnerin Juhlakirja kertoo että parin ensiesiintyminen tapahtui Postipankin Kultis-lehdessä, aiemmalta nimeltään Kultapossu. Lehdessä ilmestyi kaksi kokosivun värisarjakuvaa tummahiuksisesta tytöstä ja siasta.
Juhlakirjassa on tieto, että sarjakuva ilmestyi Kultis-lehdessä viisi vuotta aiemmin kuin ensimmäinen varsinainen Viivi ja Wagner-strippi Helsingin Sanomissa 6.10.1997. Ylen sivuilla on tieto että ilmestymisvuosi olisi ollut 1993.
http://yle.fi/uutiset/viivi_ja_wagner_saivat_oman_lehden/5833847
Eli ristiriitaisia tietoja ilmestymisvuodesta on liikkeellä, todennäköisesti vuosi on ollut 1992 tai 1993.
Kultis-lehteä ei Lahden kirjastossa ole. Siitä näyttää olevan joissakin yliopistokirjastoissa ei-lainattavia...
Vanhoja Aftonbladet-lehtiä voi lukea Suomen Kansalliskirjastossa. Lehden tiedot ja mikrofilmatut vuosikerrat voi tarkistaa alla olevasta linkistä Helka-tietokantaan.
Linkistä Kansalliskirjaston sivuille löytyvät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Kirjaston neuvonnasta voitte kysyä lisätietoa mikrofilmien lukukäytännöistä.
https://finna.fi
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Kyllä onnistuu. Varauksen voi tehdä esim. Kangasalan kirjaston tietopalvelussa, johon voi myös soittaa. Puhelinnumero on (03)3777 444. Tarvitsemme varauksen tekoon kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 2 e.
Eri lähteiden (mm. Gummeruksen Tietojätti A – Ö, 1983. s.1349. - Oja Heikki, Yliopiston almanakkatoimisto ja Otava: Aikakirja, 1999. s. 36) mukaan viikko ajanjaksolla arvellaan olevan yhteys kuun vaiheisiin.
"Aikakirja" sivuilla 36 - 37 on tieto, että säilyneiden tekstien perusteella noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua Babyloniassa kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmeneskahdeksas päivä olivat lepopäiviä. Päivämäärät sattuivat suurin piirtein yhteen kuun ensimmäisen neljänneksen, täydenkuun, viimeisen neljänneksen ja uudenkuun kanssa.
"Gummeruksen Tietojätin" mukaan viikko, seitsemän päivän ajanjakso, esiintyi jo egyptiläisillä ja kaldealaisilla.
Noin 600 eKr juutalaiset ovat omaksuneet...
