Monet antiikkiliikkeet ottavat vastaan ostotoivomuksia. Antiikkiliikkeiden yhteystietoja voi hakea esim. Inoa.fi-yrityshakupalvelusta ( www.inoa.fi ) > Toimialahakemisto > Taide ja kulttuuri > Antiikkia.
Heljä Liukko-Sundströmin Vuodenajat-seinälautasia kannattaa tiedustella esim. Antiikki Alexandran Kammarista,
Uudenmaankatu 13, 00120 Helsinki, puh. 09-6121212.
Huuto.net on verkossa toimiva huutokauppa. Palvelussa on mahdollista käyttää kirjautumista vaativia vahtipalveluita.
Kun haluttu esine tulee huutokaupattavaksi, saa vahdin asettaja siitä tiedon sähköpostiinsa.
Ohjeet ( www.huuto.net/fi/ohje-vahdit.php3 )
Internetistä ei löytynyt suoraan sanoja etsimääsi kappaleeseen. Kappaleen sanat löytyvät kirjasta FEMHUNDRA SCHLAGER-VISOR : 50 ÅRS POPULÄRA VISTEXTER (1979) ISBN 91-49-23485-4. Svenskt visarkiv -palvelusta (http://katalog.visarkiv.se/lib/ShowRecord.aspx?id=986799) voi tilata kappaleen sanat kaukolainakopiona oman kirjastosi kautta.
Euroopan keskuspankki ja Suomen pankki ovat tehneet päätöksen, jonka mukaan erillistä esim. numismaattista opasta ei eurokolikoista ole tehty. Sen sijaan EU-tiedotuspisteet jakavat esitteitä, joissa kerrotaan seitsemän eurosetelin ja kahdeksan eurokolikon ulkoasusta ja aitoustekijöistä.
Kolikkomallit löytyvät esimerkiksi osoitteesta: http://www.vm.fi/vm/liston/euro.lsp?r=17614&1=fi. Osoite vie valtiovarainministeriön Eurotietopankki -sivuille.
Lisätietoja osoitteesta: http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2001/c_373/c_37320011228fi00… . Täältä löytyy tietoa eurokolikoista PDF-tiedostona.
Hangon museosta kerrottiin, että Koskenniemen huvila sijaitsi Hangon Långbodauddenilla, Långbodantiellä. He uskovat huvilan olevan yhä olemassa. Varmuutta tähän tai tietoa omistajasta ei löytynyt.
Kirjassa Hangossa kuin ulkomailla konsanaan II (Birgitta Ekström Söderlund, Marketta Wall) on artikkeli (s. 210-227) Koskenniemestä. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1825768__SHangossa%20kuin%…
Englannin kielen sanastoja ja sanakirjoja on cd-rom-muodossa. Tässä Vihdin kirjastosta löytyviä:
- Suomi-englanti-suomi sanakirja
- Englannin yo-sanat
- Suomi-englanti-suursanakirja
Löydät ne Vihdin Lukki-kirjastojen tietokannasta kirjoittamalla asiasanaksi sanakirjat ja valitsemalla aineistolajiksi cd-rom-levyt:
http://vihti.kirjas.to/
Kalamiehen tietokirja (numero 4) ei tunne kalalajia nimeltä katkakala, mutta katkaravut ja katkat kylläkin. Katkat kuuluvat äyriäisten runsaslajiseen luokkaan. Katkan tuntee helposti sivuilta litistyneestä ruumiista, jonka eläin voi tarpeen vaatiessa köyristää pallomaiseksi. Kookkain katkamme, jättikatka saavuttaa yli 3 cm:n pituuden, pienimmät lakit jäävät puoleen senttimetriin.
Kirjassa Parhaat kalaruuat / Görn Helleblad on sivulla 118 resepti nimeltä Kampelakääryleitä, katkarapuja ja valkoviinikastiketta. Reseptissä tosin kampela on valmistettu kääryleiksi ja katkaravut siroteltu kampelakääryleiden päälle/viereen.
Kirjasta Pirkan parhaat kalaruoat / Arja Lindstedt löytyy sivulta 45 resepti: Katkarapukampela, joka on samankaltainen kuin...
Kyseessä lienee perinteinen laulu, joka esiintyy nimillä "Enkeli" ja "Laulu enkelistä". Siitä on varsin monia levytyksiä, joista tosin suurin osa ns. omakustannuslevyjä, joiden tavoittaminen voi olla vaikeaa. Seuraavaan listaan olen koonnut julkaisujärjestyksessä eri esittäjien tulkintoja, jotka on julkaissut jokin levy-yhtiö. Ainakin osa näistä löytyy kyllä kirjastojenkin kokoelmista:
* Seppo Kohvakka: Kooste parhaista (Ristin Voitto, 1990, Prisma RVCD-1099)
* Nekut: Enkeli valkosiipinen (VL-Musiikki 2003, VLCD-1993)
* Suojelusenkeli : Kauneimmat pyhäkoululaulut (VL-Musiikki 1996, VLCD-1024)
* 40 rakkainta iltalaulua : Kaikki herkimmät lastenlaulut (VL-Musiikki, VLCD1060D)
* Hanna Ekola: Enkelin siipien havinaa (Sony 2000, Columbia...
Kysymäsi teos löytyy ainakin Espoon kirjastosta. Samaten
Varastokirjastosta. (Kuopio). Espoon kirjaston kokoelmissa olevassa teoksessa
ei ole mainittu alaotsikkoa "en aktiv patriot", mutta uskoisin kyseessä
olevan saman teoksen, koska tekijä on sama kuin Varastokirjaston
kappaleessa (Schybergson, Carl Magnus) ja ilmestymisvuosikin on juuri tuo esittämäsi 1942.
Molemmista kirjastoista onnistuu varmaan kaukolainaus omaan
kirjastoosi, kunhan kysyt asiaa oman kirjastosi henkilökunnalta.
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoautojen aikataulut muuttuivat, kun viisi kuntaa liittyi kaupunkiin tämän vuoden alussa. Kirjastoautot kulkevat nyt paljon aiempaa pidemmillä reiteillä. Olemme joutuneet vähentämään lähekkäin sijaitsevia pysäkkejä, jotta ehdimme käydä uuden kunnan kaikilla alueilla . Ruununmyllyn/Kukostensyrjän alueelta loppui
kysymäsi pysäkki (Vierinkiventie, parillinen keskiviikko klo 19.25 - 19.45), koska se oli lähekkäin sijaitsevista pysäkeistä vähiten käytetty.
Entistä pysäkkiäsi lähinnä olevat pysäkit ovat Kikaristonkatu 39:ssä (hyötyjätekeräyspisteen vieressä) joka keskiviikko klo
18.10 - 18.50 ja Ruununmyllyntie 39:ssä (alakoulun vieressä) joka perjantai klo 17.15 - 17.45. Kikaristonkadulle on matkaa 700 metriä ja...
Voit tehdä kirjasta kaukolainatilauksen oman kirjastosi kautta.
Paraisten kirjaston sivuilla kerrotaan, että kaukolainat voi tilata kirjaston neuvonnasta tai sähköpostitse osoitteesta fjarrlan@pargas.fi.
Kaukolainaus on maksullista, Paraisilla varausmaksu on 1 € ja muut maksut määräytyvät lainanantajakirjaston hintojen mukaan.
En löytänyt Paraisten kirjaston sivuilta tietoja hankintaehdotusten tekemisestä, mutta mahdollisuutta kannattaa kysäistä kirjastosta. Todennäköisesti kaukolaina on kuitenkin nopeampi tapa saada kirja luettavaksi.
Englanniksi löytyy kaksi sinulle sopivaa teosta:
Marron, Aileen: The henna body art book ISBN: 1-885203-64-0
Fabius, Carine: Mehndi : the art of henna body painting ISBN: 0-609-80319-0
Näitä teoksia ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudulla,
joten sinun täytyy jättää kaukopalvelupyyntö joko lähimpään
kirjastoosi tai internetissä osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/syke/kaukopal/kaukop.html
Tähän kysymykseen ei oikeastaan pysty saamaan vastausta ilman, että ottaisi yhteyttä kuhunkin suomalaiseen kustantajaan erikseen. Erik Larsonilta ei ole aikaisemmin suomennettu mitään. Kysyin asiaa kuitenkin Wsoy:n käännöskirjaosastolta, josta vastattiin, että he eivät ole kirjaa kääntämässä ja heidän tiedossaan ei ollut, että kukaan muukaan olisi.
Finlexin ajantasaisesta lainsäädännöstä löytyy pihahaulla lietelan* seuraava asetus: Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta 30.6.2000/646
Asetuksen 14 §:ssä on säädöksiä lietelannan levityksestä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000646#L1P14
Maa- ja metsätalousministeriö sivulla olevalla haulla voidaan etsiä aiheesta tietoa. Haulla lietelan* saadaan neljä artikkelia. http://www.mmm.fi/hakutulos.html.stx
Valtioneuvosto hyväksyi 22.5.2008 asetusmuutoksen,
jossa päätetään kolmen uuden ympäristötuen erityistukisopimuksen ehdoista. Yksi näistä säätelee lietelannan sijoittamista peltoon.
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/...
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan menetät lainausoikeutesi, kun velkasaldosi on 10,00 euroa tai enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että et voi varata, uusia tai lainata teoksia ennen kuin velkasaldosi on alle 10 euroa. Saat lainausoikeutesi takaisin maksamalla velkasaldoasi jossain HelMet-kirjastossa.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
HelMet-kirjastojen maksut: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Näyttäisi siltä, ettei Keplo Leutokalma -kirjoja ole kukaan suomentamassa enää. Ainakaan mistään ei löydy tietoa, että kukaan olisi ottanut jatkaakseen sarjan suomentamista, kun viisi osaa julkaissut kustantajakaan ei aio sitä jatkaa.
Ei siis auttane muu kuin laittaa sarjaan suomentaneelle Tammelle palautetta, että sarjan julkaisua pitäisi jatkaa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tammi.fi/kustantamo/yhteystiedot/. Toki toinen mahdollisuus olisi koettaa ehdottaa sarjan jatkamista jollekin toiselle kustantajalle, mutta toisen kustantajan aloittaman sarjan jatkaminen ei välttämättä kiinnosta kustantajia.
En ole ainakaan tietoinen, että missään kirjastossa olisi tämäntyyppistä palvelua. Käytännön vaikeus on siinä, ettei internetin välityksellä ei pysty varaamaan kuin sellaista aineistoa, joka on lainassa. (jos tarkoitat kirjaston kokoelmatietoja internetissä).
Meillä (Auran kunnassa) on sen sijaan lainausasema, jota paikallinen kyläyhdistys pitää talkoovoimin avoinna kahtena iltana viikossa (kesällä yhtenä). Heitä on n. 7 hengen porukka, joka vuorottelee lainauksessa. Tämä on yksi mahdollisuus, mutta on siinäkin tietysti omat hankaluutensa : se vaatii ihmisiltä aikamoista sitoutumista ja toisaalta teettää kyllä kirjaston
henkilökunnallekin aika paljon lisätyötä, kun kaikenlaisia sekaannuksia luonnollisesti syntyy enemmän kuin jos...
Salla Simukasta löydät tietoja teoksesta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa. 2004.
Salla Simukan kirjailijaesittely on mukana myös Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen ylläpitämässä Sanojen aika -kirjailijatietokannassa. Sanojen ajan lähteitä-osiossa on lisäksi linkkejä muihin häntä käsitteleviin esittelyihin ja haastatteluihin. Sanojen aika –tietokanta on osoitteessa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Lehtiartikkeleita ja –haastatteluja:
Hietaniemi, Helena: Remonttia ja juoksulenkkejä. Kodin kuvalehti 2007 : 20, s. 30-35. (Haastateltavina tutkimussuhteeri Riitta Pasanen ja tytär, kirjailija-suomentaja Salla Simukka).
Nummenpää, Kaisa: Tyttörakkaudesta kiihkotta. Nuorisotyö 2005 : 5, s. 20-21. (...
Missä on peukalo? -laululeikki löytyy esimerkiksi teoksesta Lasten oma laulukirja. Tämän mukaan laulu on alkuperältään ranskalainen kansansävelmä. Suomalaiset sanat siihen on tehnyt Liisa Tenkku.
