Ei löytynyt elokuvaa nimeltä "Huojuva torni", olisiko kuitenkin kyseessä Timo Koivusalon vuonna 2006 ohjaama elokuva "Kalteva torni"? Siinä on kolme laulua, joista laulun "Story of my life" esittää Susanna Palin, joka on myös säveltänyt laulun Koivusalon tekstiin. Kahden muun laulun solistina on mies (Matti Esko ja Jore Marjaranta).
Heikki Poroila
Itsetuntoa, sen merkitystä työelämässä ja työelämään liittyvää itsetuntoa käsitellään seuraavissa kirjoissa ja elektronisissa julkaisuissa:
Räisänen, Kirsi: Kyllin hyvä, 5. uud. p., Työterveyslaitos, 2013
Toivonen, Veli-Matti: Minätyö : astu omalle polulle, sieltä löytyy kaikki, Ai-ai, 2011
Toivonen, Veli-Matti: Itsestään : aineeton tuotanto ja henkilökohtainen kasvu, Ai-ai, 2010
Rose, Joanna: Ylitunnollisuus : eroon suorittamisen pakosta, Minerva, 2010
Martikainen, Liisa: Kaaosta vai hallintaa : nuoren aikuisen elämän haasteet / Liisa Martikainen. [Kuopio] : UNIpress, 2009.
Jaari, Aini: Kylliksi itselleni, Edita, 2007 - kirja perustuu kirjoittajan vätöskirjaan, joka on luettelossa alempana
Hellsten, Tommy: Virtahepo työpaikalla, 2. uud. p...
Suomen Pankin sivuilla tiedotteessa kerrotaan: "...keskuspankki lunastaa juhlarahat, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan..."
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
"...vuosina 1967–1985 lyötyjen juhlarahojen lunastaminen loppuu 31.12.2007. Lunastusajan päätyttyä nämä kolikot ovat maksuvälineinä täysin arvottomia.
Viimeiseen sarjaan kuuluvia markka- ja pennikolikoita sekä vuoden 1985 jälkeen lyötyjä juhlarahoja otetaan vastaan vielä helmikuun 2012 loppuun asti. Myös kaikki sodanjälkeiset markkamääräiset setelit ovat palautuskelpoisia 29.2.2012 asti.
Juhlarahojen palauttamisessa on hyvä ottaa huomioon, että keskuspankki lunastaa ne, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan. Joidenkin rahojen keräily- tai...
Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Löytäisitköhän alla olevasta listasta sopivan romaanin, jossa valheella on keskeinen sija.
Kate Morton: Hylätty puutarha (Bazar, 2014)
Eeva Rohas: Syvä pää (Otava, 2013)
Hanna-Riikka Kuisma: Valkoinen valo (Like, 2013)
Maj-Gull Axelsson: Kuparienkeli (WSOY, 2012)
Ene Mihkelson: Ruttohauta (WSOY, 2011)
Tayie Selasi: Ghana ikuisesti (Otava, 2013)
Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina (Tammi, 2005)
Amity Gaige: Schroder (Schildts & Söderström, 2014)
Verronen, Maarit: Varjonainen (Tammi, 2013)
Marisha Rasi-Koskinen: Valheet : romaani (WSOY, 2013)
Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet (Siltala, 2011)
Voit lukea Kirjasammosta kuvauksen teoksista. Kirjasampoon pääset alla olevasta linkistä. Tematiikkaa käsitteleviä romaaneja on varmasti paljon....
Begoña Olaviden ja Mudeiar-yhtyeen levyä Al-Son ei löydy kirjastojen kokoelmista. Internetistä osoitteesta www.soundandmusic.com levyn tiedot löytyvät. Onko levyä saatavissa, jää epäselväksi, mutta Helsingin kaupunginkirjastolle voi aina tehdä hankintaehdotuksen. Lomake löytyy kirjaston internetsivuilta www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp .
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi levy, jolla Begoña Olavide esiintyy:
Isabel I, reina de Castilla - luces y sombras en el tiempo de la primera gran reina del renacimiento 1451-1504. Lauluja ja soitinteoksia Isabel I:n ajalta 1451-1504.
Andalusialaista keskiaikaista musiikkia löytyy kolmelta levyltä:
Orchestra Arabo-Andalusa di Tangeri. Incontro a Tangeri. Musiikkia Andalusiasta...
Kyseisen kappaleen sanat löytyvät osoitteesta
http://koti.mbnet.fi/hhl/koti/lyrics/song_yksinkertaista.htm
Jos linkki ei toimi, kirjoita hakupalvelun www.google.com
hakulaatikkoon seuraavasti: pauli hanhiniemi niin yksinkertaista
Englannissa on tavallista, että joku kuningashuoneen jäsen toimii tärkeän instituution suojelijana. London Library sain pian perustamisensa jälkeen suojelijakseen kuningatar Viktorian puolison prinssi Albertin. Sittemmin muut kuninkaalliset ovat seuranneet häntä, nyt tehtävässä on kuningatar Elisabet II.
Englannin kansainyhteisön kirjasto oli taloudellisissa vaikeuksissa 1990-luvulla. Prinssi Charles suojeli keräystä, jolla saatiin kasaan puuttuvat rahat ja kirjaston kokoelmat on näin saatu yhdistettyä Cambridgen yliopiston kirjaston kokoelmiin. Tässä siis kaksi esimerkkiä.
Ellinor Rafaelsen on syntynyt 24 elokuuta 1945 Norjassa. Hän on työskennellyt mm. matkanjohtajana ja journalistina. Hänen kirjailijauransa alkoi 1988. Hänen kirjanssa aiheet liittyvät läheisesti niihin kokemuksiin, mitä hänellä on ollut matkoillaan matkanjohtajana.
Ellinor Rafaelsen on eronnut ja hänellä on kaksi aikuista poikaa.
Lisää tietoa https://www.serieliv.no/forfattere/ellinor-rafaelsen/
Hajusuola on kalkin ja jonkin sopivan ammoniumsuolan, tavallisimmin ammoniumkloridin tai -karbonaatin kiinteä seos, jossa voi olla lisäksi jotakin hajuvettä. Hajusuolan elvyttävä vaikutus perustuu seoksessa vähitellen muodostuvaan voimakkaanhajuiseen ammoniakkikaasuun. Näin kerrotaan Uuden tietosanakirjan osassa 7 (1966, Helsinki).
Tietoa ammoniumkarbonaatin ominaisuuksista ja käytöstä hajusuoloissa löytyy muunmuassa seuraavilta sivustoilta:
http://ask.yahoo.com/ask/20001206.html
http://www.basf.de/en/produkte/chemikalien/anorganika/ammonium/ammonium…
Suomen kielen alkeiskursseja ulkomaalaisille on ilmestynyt runsaasti. Löydät ne hakemalla Piki-verkkokirjastossa seuraavilla asiasanoilla: suomen kieli, kielikurssit, ulkomaalaiset. Kurssit ovat hyvin suosittuja. Moneen kirjaan on saatavissa mukaan myös av-materiaalia ja/tai ne ovat moniosaisia. Myös yleisradion opetusohjelmia on saatavissa.
Esimerkkejä kursseista: Supisuomea, Finnish for foreigners, Finn talk, Suomea, ole hyvä, Hyvin menee, Sounds good, Mastering Finnish, Suomea 3 kerroksessa.
Myös pelkkiä kielioppeja on ilmestynyt englanniksi.
Tiedot kultakorujen leimoista löytyvät avaamalla nämä linkit.
http://www.tukes.fi/jalometallituoteopas/leimat_pitoisuus.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalometallien_leimaaminen
Laulu Taikalaakso löytyy äänitteeltä Taikuri Luttinen: Lasten olympialaiset -
liikuntaa ja laulua lapsille (1998). Erillistä nuottia ei käytettävissä
olevien tietokantojen avulla löytynyt.
Tarkoitat varmaankin Baha Men -yhtyeen Who let the dogs out -kappaletta? Se löytyy Vaajakosken aluekirjastosta kokoelmalta nimeltä Dance Club 2001. Tuota cd:tä säilytetään Vaajakosken kirjaston lähivarastossa, joten se kannattaa pyytää virkailijalta.
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy merkintää suomenkielisestä levytyksestä, ei myöskään Yleisradion levystön Fono-tietokannasta. Dietrich on levyttänyt tämän Friedrich Hollaenderin säveltämän ja Robert Liebmannin sanoittaman laulun myös englanniksi, ja se esiintyy nimillä They call me Naughty Lola / I am the naughty Lola / Naughty Lola / Lola - eri julkaisuissa. Laulu on alun perin Joseph von Sternbergin ohjaamasta elokuvasta Der blaue Engel (Sininen enkeli) vuodelta 1930, jossa Marlene Dietrich näyttelee Lola-nimistä viihdyttäjää.
Laulun nuotinnos ja sanat löytyvät HelMet-tietokannan mukaan Marlene Dietrich Songbookista nimellä "Lola": http://luettelo.helmet.fi/record=b1217979~S3*fin
Elokuvan Suomen ensi-ilta oli elokuvateatteri...
Uudessa kirjastojärjestelmässämme on vielä pientä alkukankeutta. Varausmaksuja peritä lasten- ja nuortenaineistosta ja kirjastojen henkilökunta on tosiaankin selvillä tästä virheestä uudessa kirjastojärjestelmässä, joten kirjastossa asioidessasi pyydä, että virheelliset varausmaksut poistetaan tililtäsi. Viat varausmaksuissa saadaan toivon mukaan korjattua kesäkuun alussa.
Lapsia tulee, kun isät ja äidit haluavat lapsia. Lapsista kasvaa aikuisia, jotka haluavat myös isiksi ja äideiksi -- ja niin tulee aina vaan lisää lapsia.
Voisit lukea vaikka tämmöisen Janoschin kirjoittaman kirjan: Äiti, mistä lapset tulevat? Siinä hiirilapset miettivät ihan samaa asiaa.
Marika on diminutiivimuoto unkarilaisesta Mária-nimestä; Unkarissa Marika-nimeä käytetään Mária-nimisten naisten lempinimenä. Nimi on siis kovastikin "sukua" Maria-nimelle. Marika-nimi on käytössä myös monissa muissa Euroopan maissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Ladó: Magyar utónévkönyv (1972)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marika
http://www.behindthename.com/name/marika