Ilmeisesti kyseessä on vanha sammutin. Suutinosa on kartion kapeassa päässä ja kahvasta on pidetty käsin kiinni. Finnan kuvahaulla tällaisista löytyy useita esimerkkejä hakusanalla "sammutin" tai "sammuttaja". Kotimaisen Lux-sammuttimen kuvateksti mainitsee laitteen jauhesammuttimeksi ja esimerkiksi saksalainen Pluvius oli vesikäyttöinen: "Laukaisu avaan säiliön, josta vapautuva kemikaali aiheuttaa veden ylipaineen säiliössä ja saa veden suihkuamaan ulos." Kysyjän lähettämän kuvan laitteen kyljessä oleva teksti ei oikein näy kunnolla. Se voisi antaa osviittaa sammuttimen toimintaperiaatteesta.
Emme varsinaisesti ole päteviä antamaan antiikkiesineille hinta-arvioita. Huutokauppa Bukowskin verkkosivuilla vanhalle...
Ruotslaisen O-ringen suunnistuskilpailun voittivat vuonna 1973 Ulla Lindkvist (naiset) ja Bengt Gustafsson (miehet):
https://fi.wikipedia.org/wiki/O-Ringen
Jos muistolautaset jaettiin voittajille, kaiketi nämä kaksi saivat ne vuonna 1973.
Vuoden 1985 O-ringenin muistolautanen on Ruotsin kansallismuseossa:
http://emp-web-22.zetcom.ch/eMuseumPlus?service=ExternalInterface&modul…
Mahtaisivatko tietää siellä enemmän muista lautasista?
Kyseessä on todennäköisesti venäläinen kansansatu Pakkanen (Морозко, Morozko). Kuvaamallasi tavalla kuvitettuna se voisi olla alla oleva kuvakirjapainos vuodelta 1971 (Weilin+Göös).
Finna.fi: Pakkanen https://finna.fi/Record/vaari.905289
Kirjasampo: Pakkanen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Alla olevasta listasta voitte lukea Helsingin kaupunginorkesterin ohjelman tammikuussa 1963. Konsertit pidettiin yliopiston juhlasalissa, mutta viikonpäivä oli torstai. Ehkä ohjelma ja esiintyjien nimet auttavat teitä palauttamaan mieleen, missä konsertissa kävitte.
11.1.1963
Jorma Panula, kapellimestari
Hans Leygraf, piano
Erkki Salmenhaara: Crescendi (ke.)
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli op. 37, solistina
Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 7 cis-molli op. 131
18.1.1963
Aarre Hemming, kapellimestari
Johanna Martzy, viulu
Antonin Dvorák: Viulukonsertto a-molli op. 53,
Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 97, "Reiniläinen"
Osmo Lindeman: Sinfonia nro 1
25.1.1963
Georg Ludwig Jochum, kapellimestari
Erika Babucke,...
"Visuaalinen" ei ole ihmisen ominaisuuksia kuvaava sana, vaan sillä viitataan ilmiöihin, jotka liittyvät kuviin ja katsomiseen. Puhutaan mm. visuaalisesta lukutaidosta, visuaalisesta kulttuurista, audiovisuaalisista tallenteista, visuaalisista tehosteista ja visuaalisesta esitystavasta. Ihmisestä voidaan kyllä sanoa esimerkiksi, että joku on poikkeuksellisen "kuvauksellinen" eli antoisa valokuvattava, mutta se on jo eri asia.
Jos joku toteaa olevansa "visuaalinen sadunkertoja", hän todennäköisesti tarkoittaa käyttävänsä sadunkerronnan tehostamiseksi kuvien näyttämistä. Tällöinkin olisi parempi puhua "visuaalisesta sadunkerronnasta", joska piirre ei liity satuja kertovaan ihmiseen itseensä vaan hänen käyttämäänsä esiintymistapaan....
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan kirjaa ei ole käännetty muille kielille ollenkaan.LähdeKäännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Muisteltu ranskalainen alkuperä ja keskustelijoiden sukulaisuussuhde saavat ajattelemaan Jean-François Revelin ja Matthieu Ricardin kirjaa Munkki ja filosofi (Basam Books, 1999), vaikka muut annetut ehdot eivät – buddhalaisuutta lukuunottamatta – toteudukaan. Keskustelijat ovat isä ja poika; Revel filosofi, Ricard buddhalainen munkki.
Vesa Sisätön kirjassa 100 klassikkoa tunnissa (2018) on referaattien referaatteja tunnetuimmista kirjallisuuden klassikoista. Se myös esitellään ja saa miniarvostelun. Sen kerrotaan olevan tarkoitettu "kiireisille data-ajan ihmisille, jotka haluavat antaa itsestään sivistyneen kuvan: somettajille, bisnesleijonille, ruuhkavuosien raatajille, muuten vaan hätäisille, laiskoille boheemeille ja keskustapuolueen kunniapuheenjohtajille. Ihan vähän kirja on tarkoitettu myös niille vastarannan kiiskille ja luddiiteille, joiden mielestä internetin ja muun atk:n pitäisi kuolla pois viemästä aikaa hyvien kirjojen lukemiselta." Alla linkki kirjan esittelyyn
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523041868&qtype=b...
Oletan, että tarkoitat Helmetistä löytyvien käännöskirjojen tietoja. Käännöskirjoissa kyllä pitäisi olla alkuperäinen nimeke aina näkösällä.Helmetissä alkuteokset näkyvät merkinällä 'muu nimeke'. Esimerkkinä tässä vaikka uutuuskirjan linkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2531433?lang=fin . Kirjan alkuteoksen nimen löydät asiasanakenttien yläpuolelta.
On totta, että joistakin kirjoista alkuteoksen nimi saattaa puuttua. Kyse on silloin joku hyvin vanhasta tai aivan uudesta kirjasta. Vanhojen luettelointien, etenkin varastokirjojen, tiedot saattavat olla kaikin tavoin puutteellisia. Kirjojen tiedoista saattaa puuttua muutakin tärkeää kuin vain alkuteoksen nimi. joiden tiedot kaiken kaikkiaan ovat...
Nokkakärryjä on lainattavissa joissakin Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Kärryjä ei voi varata.Nokkakärryjen sijainnit löytyvät Helmet-haulla sanalla nokkakärryt.https://helmet.finna.fi/Alla olevasta linkistä näet, missä nokkakärryjä on tällä hetkellä vapaina.Nokkakärryt Helmet-kirjastoissa
Kööpenhaminan yliopiston tutkijat julkaisivat artikkelin Golfvirran tilasta Nature-lehdessä: https://www.nature.com/articles/s41467-023-39810-wLisää aiheesta The Guardian-lehdessä: https://www.theguardian.com/environment/2023/jul/25/gulf-stream-could-collapse-as-early-as-2025-study-suggests#:~:text=A%20collapse%20of,Antarctic%20ice%20sheets.Suomessakin asiaa on tutkittu Climateguide.fi -sivustolla: https://www.climateguide.fi/artikkelit/atlantin-merivirrat-hiipuvat
Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet: "Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää", https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä, 1. ja 2. luokan merkit käyvät molemmat, ne ovat nykyään keskenään samanarvoisia eli kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 50 g.) sekä ulkomaan Economy kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 20 g.) arvoisia, https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/kirjeiden-hinnastot. Vuonna 2025 arvo on 2,75 e.
Immanuel Kantin (1724-1804) kotikaupunki Itä-Preussin Königsberg (nyk. Kaliningrad) pystyi varmaankin yliopistokaupunkina tarjoamaan monipuolista musiikillista ammattitaitoa. Kantin aikakauden aattelliset puitteet muodostuivat kirkollisesta puhdasoppisuudesta, herätyskristillisestä pietismistä ja valistusfilosofiasta, joka ei Saksassa yleensä ollut omaksunut yhtä radikaalia luonnetta kuin esim. Ranskassa. Kant oli saanut vaikutteita kaikista kolmesta. Koska hän ei filosofisessa ajattelussaan ja opetustoiminnassaan aktiivisesti toiminut kirkkoa ja uskontoa vastaan, voimme olettaa että hän on viettänyt joulua eikä ole vierastanut juhlanvieton uskonnollisiakaan aineksia. Valistuksen ja yksilöllistä hurskautta korostavan pietismin...
Aika vähäinen on vuoden 1918 tapahtumiin keskittyvä vuonna 2018 julkaistu kaunokirjallisuustuotanto. Tässä on listaa HelMet-kirjaston haun perusteella:
Markku Nikunen: Punaisten lukkari (omakustanne); Pirjo Tuominen: Itkevät syvät vedet (Tammi); Tapani Heinonen: Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla (Minerva); Laura Lähteenmäki: Yksi kevät (WSOY), Mike Pohjola: Sinä vuonna 1918 (Gummerus).
Vuonna 2017 julkaistiin seuraavat vuoden 1918 tapahtumiin liittyvät romaanit: Veli-Matti Hyttinen: Vituiksi mennyt vapaussota : kertomus kapinasta (Etulinja-Kustannus; Juha Vakkuri: Mannerheim ja saksalainen suudelma (Like); Jenni Linturi: Malmi 1917 (Teos); Antti Tuuri: Tammikuu 18 (Otava); Enni Mustonen: Verenpisara ikkunalla (Otava).
Heikki Poroila
Suomen historian pikkujättiläisen mukaan tieto välitettiin suusta korvaan, eikä tietoon voinut useinkaan luottaa. Tärkeä tiedonjulkistamispaikka oli saarnastuoli, josta luettiin mm. annetut asetukset.
Jouko Vahtolan teoksen Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle artikkelissa "Kirkko keskellä elämää" kerrotaan jumalanpalveluksen pääkohdan olleen saarna, jonka jälkeen luettiin tärkeät julistukset ja ilmoitukset.
Jukka Kortin kirjassa Mediahistoria kirjoitetaan arkkiveisuista, jotka yleistyivät 1600-luvulla. Arkkiveisut olivat tärkeä suullisen ja kirjallisen viestinnän välimuoto.
Lukutaito perustuikin pitkälti kirkoissa annettuun opetukseen https://kynallakyntajat.finlit.fi/kyn%C3%A4ll%C3%A4-kynt%C3%A4j%C3%A4t-…
Ripillepääsy oli...
Bo Roger on tehnyt ruotsinkieliset sanat Wilhelm Groszin ja Jimmy Kennedyn kappaleeseen Harbour lights. Ruotsiksi kappale on nimeltään Hamnens ljus. Sanat sisältyvät teokseen Femhundra schlager-visor : 50 års populära vistexter (1979). Voit tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Teos näyttää kuuluvan ainakin Helmet-kirjastojen ja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kirjasto.vaasa.fi/
"Onni"-kappaleesta ei ole julkaistu nuotteja. Netistä löytyy kappaleeseen epävirallisia sointukarttoja mutta ei melodianuotinnosta.
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/chisu/onni-chords-1863527
HelMet kirjaston kokoelmissa on Josée Dayanin ohjaama minisarja Les Miserablés, suomeksi Kurjat. Sen pääosissa ovat juuri Depardieu ja Malkovich. Ks. http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmiserables&searchscope=9&m=g&l=&b=…
Kyseessä taitaa olla Robert Leesonin kirjasta Challenge in the dark tehty suomennos Uskallatko (suomentaja Merja Heikkilä, kuvitus Jim Russell). Sen julkaisi vuonna 1981 WSOY. Kirjassa on 84 numeroitua sivua.
Kirja on valitettavasti kadonnut HelMet-kirjastojen kokoelmista, mutta sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Ainakin seuraavissa kirjastoissa kirja on saatavana: Joensuu, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Varastokirjasto Kuopiossa.
Heikki Poroila
