Vaski-kirjastojen kokoelmissa on jonkin verran Hergén Tintti-sarjakuvia ranskaksi. Täältä voit katsoa, mitkä sarjakuvat ovat saatavilla ranskaksi: https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Herge&type=Author….
Voit myös tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen, mikäli haluat jonkun tietyn Hergén sarjakuvateoksen kirjastosi kokoelmaan. Vaski-kirjastoihin voi tehdä hankintaehdotuksen helposti verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana. Mikäli olet kiinnostunut myös muiden Suomen kirjastojen kokoelmista, niin voit käyttää Finnaa tiedonhaussa. Täältä näet esimerkiksi kaikissa Suomen kirjastoissa olevat ranskankieliset teokset, joiden tekijä on Hergé: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Herge&type=...
Throne of Glass -sarjan kirjojen lisäksi on suomennettu Okaruusujen valtakunta, joka on Valtakunta-sarjan aloitusosa. Suomennosten kustantaja Gummerus ei ole vielä tiedottanut jatkosta, mutta on mahdollista että myös seuraavia osia suomennetaan. Voit yrittää tiedustella asiaa suoraan Gummerukselta:
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/.
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sarah-j-maas/1942/
Gustaf Edgrenin ohjaaman "Katrinan" Suomen ensi-ilta on ollut 10.10.1943 elokuvateatteri Maximissa Helsingissä. Vuoden 1943 jälkeen elokuvaa ei tosiaan ole esitetty Suomen televisiossa tai uusintana elokuvateattereissa:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_185823
Syytä on hankala selvittää, mutta se saattaa liittyvä elokuvan esitysoikeuksiin.
Kannattaa laittaa elokuvasta ohjelmatoive Yleisradiolle:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Se on mahdollista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa, onko nimi käytössä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimilaki estää muun muassa yritysten käytössä olevien nimien ottamisen sukunimiksi ilman erityistä syytä. Täysin uusien nimien ja myös joidenkin vanhojen nimien käyttöönottaminen edellyttää nimilautakunnan puoltavaa lausuntoa.
https://yle.fi/uutiset/3-9412431
Voit hakea sukunimenmuutosta täyttämällä nimenmuutoshakemuksen Digi- ja väestötietoviraston sähköisessä palvelussa. Tietyin ehdoin voit saada itsellesi jo käytössä olevan sukunimen. Tarkemmat ohjeet löytyvät viraston verkkosivuilta.
https://dvv.fi/sukunimen-muuttaminen
Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman Kielikellon mukaan häppä on esimerkki suomalaismurteista slangiin omaksutusta sanasta. Häppä on lapsen- ja hoivakielinen ’juotava, juoma’. Murteenpuhujat tuntevat sanan suuressa osassa Länsi-Suomea, tarkemmin sanoen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Hämeessä ja läntisessä Keski-Suomessa.Vanhin Helsingin slangi sisältää juuri tuolta alueelta, Hämeen ja Uudenmaan seudulta, kulkeutunutta suomenkielistä murresanastoa. Slangissa häppä-sanan merkitys vain on kaventunut tarkoittamaan tiettyä juomaa, nimittäin alkoholia, vanhastaan luultavasti lähinnä viinaa tai pirtua. Sanan slangijohdokset pysyttelevät samassa aihepiirissä: häppää- tai häpätä-verbi tarkoittaa ’ryypätä,...
1900-luvun kirjailijoista löytyy kirjastoista runsaasti tietoa niin painetussa muodossa, eli kirjoista, kuin Internetistäkin. Tietoja kirjailijoista voit etsiä eri hakuteoksista tai määrätystä kirjailijasta tehdyistä tutkimuksista. Kaikista kirjailijoista ei kuitenkaan ole tehty laajoja tutkimuksia eikä näistä kirjailijoista siksi löydy yksittäisiä monografioita.
1900-luvun suomalaisia kirjailijoita käsitteleviä hakuteoksia ovat mm.
- Suomen kirjallisuus 5 ja 6 (ilmestyneet jo 1960-luvulla, joten eivät käsittele vuosisadan lopun kirjailijoita, mutta vanhempia kirjailijoita ja heidän tuotantoaan käsitellessään ovat erinomaisia)
- Suomen kirjallisuushistoria 2. Järkiuskosta vaistojen kapinaan (käsittelee 1870-1940-l.)
- Suomen...
Helmetin (www.helmet.fi) sanahaussa voi käyttää hakusanoina esim. juristit, asianajajat, oikeustiede ja oikeustieteilijät sekä muistelmat ja elämäkerrat. Tässä muutama tuloksista: Miten meistä tuli oikeustieteen tohtoreita / Heikki Halila ja Pekka Timonen (toim.)(2003); Oikeutta maalla ja kaupungissa : tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien muistitietoa / toimittaneet Mari Hatakka ja Juha Nirkko (2000); Kemppinen, Kullervo: Laamanni muistelee (2000); Rekola, Esko: Viran puolesta (1998).
Löysin Virpi Oksasen pro gradu tutkielman kirjastoalan ammattinimikkeistä vuodelta 2020. Hän listaa tavallisimpia: kirjastonhoitaja/erikoiskirjastonhoitaja, kirjastovirkailija/erikoiskirjastovirkailija, informaatikko/pedagoginen informaatikko, kirjastoauton virkailija, kirjastopedagogi, mediaohjaaja, kirjastoneuvoja. Lisäksi on tietenkin hanketyöntekijöitä sekä johto-ja esihenkilöitä, joiden nimekkeet vaihtelevat melkoisesti. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121754/OksanenVirpi.pdf?sequence=2
Isomman kunnan ja kaupunginkirjastolla on yleensä kirjastotoimen johtaja tai kirjastopalveluiden johtaja ja mahdollisesti osastonjohtajia tai asiakaspalvelupäälliköitä. Pienemmillä kirjastoilla on kirjastonjohtajat, mutta...
Finna.fi on valtakunnallinen hakupalvelu, jossa voi hakea useiden arkistojen, kirjastojen, museoiden ja muiden toimijoiden kokoelmatietokantoja samalla kertaa. Finna.fi:tä voi käyttää ilman kirjautumista: kuka tahansa voi tehdä hakuja, selata aineistojen viitetietoja ja nähdä mitä kokoelmia Finna.fi:ssä on tarjolla. Esimerkiksi Sysmän kirjasto kuuluu Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoihin, joiden verkkokirjasto lastu.finna.fi on osa Finna-palvelua. Kuten Finna.fi:ssä myös lastu.finna.fi:ssä tiedonhaku onnistuu asiakkaalta ilman kirjautumista. Mikäli asiakkaalla on kirjastokortti johonkin Lastu-kirjastoon, asiakas voi kirjautua lastu.finna.fi:hin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Kirjautuneena sisään asiakas voi hallita omia...
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Rissasten suvusta on kirjoitettu useitakin kirjoja. Mikään niistä ei taida liittyä Nilsiään, alla kuitenkin luettelo:
- Anneli Rissanen, Tulli-Rissaset Iisalmesta (2011)
- Jussi Rissanen, Hipanlahden ja Vehkalahden Rissasten suvut (1966)
- Tyyne Rissanen, Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään (1983)
- Pentti Rissanen, Koostelma Toivalan kylän ja Uuhtaipaleen Rissasten syntysijoilta (1991)
- Helvi Lönnblad, Eeva Pajari, Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa (2010)
- Ilkka Virta, Viipurin Vilkka : ylietsivä V. J. Rissasen suku, työ ja perhe-elämä (2008)...
Turkisvarkauksia näyttää tapahtuneen paljonkin menneinä vuosikymmeninä. Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta löytyi 39 uutista turkisvarkauksista, joista suuri osa oli tapahtunut 1940- ja 50-luvuilla.
Kannattanee tulla etsimään "oikeaa" varkautta Helmet-kirjastoon. Palvelua pääsee käyttämään kirjastojen tietokoneilla. Espoossa ja Vantaalla käyttö onnistuu myös omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa. Alla lisätietoa Aikakoneesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirjastoissa(161585)
Ikävä kyllä emme osaa täältä kertoa, mitä kunkin kirjaston poistomyynnissä on tarjolla. Poistomyyntien idea on, että asiakkaat voivat tehdä niissä löytöjä. Emme ota vastaan tilauksia myytävistä kirjoista, emmekä myöskään laadi myyntilistoja.
Musiikkikirjoja kannattaa käydä etsimässä kirjastoista, joissa on paljon musiikkiaineistoa (esim. Kirjasto 10, Töölö tai Itäkeskus). Mainitsemasi nimet ovat kyllä niin suosittuja, että niihin liittyvää materiaalia voi olla hankala löytää.
Englanninkielinen ilmaisu NFT on lyhenne sanoista Non-Fungible Token. Virallista suomennosta NFT:lle ei ole, mutta esimerkiksi tässä Ylen artikkelissa ja monilla keskustelupalstoilla siitä puhutaan ei-korvattavana rahakkeena. Bittiraha.fi-sivusto kuvailee näitä rahakkeita digitaaliseksi omaisuudeksi, jolla voi olla kerrallaan vain yksi omistaja ja jota ei voi korvata.
Siihen, voiko sillä tehdä rahaa, ei kirjastonhoitaja voi ottaa kantaa. Nettilähteiden mukaan NFT:llä rikastuminen on epävarmaa, koska kaikki voi muuttua hetkessä ja kiinnostus kadota. Toisaalta se voi myös lisääntyä.
Lisätietoja saat esimerkiksi tästä Ylen artikkelista, joka on julkaistu 10.3.2021:
Digitaalisista tiedostoista taotaan...
Hei, valitettavasti emme löytäneet tietoa siitä että kappaletta olisi sovitettu viululle ja pianolle nimenomaan G-duuriin, ja muutenkaan sävellajeja ei erikseen luetteloida tietokantaan, paitsi alkuperäinen, jos se kuuluu kappaleen nimeen. Suuri toivelaulukirja 11:ssä kappale on Sävelmä-nimellä D-duurissa mutta muuten vaikuttaisi siltä että instrumentaaliversiot ovat tuossa alkuperäisessä sävellajissa F. Ei ole mahdotonta (joskaan ei kovin todennäköistäkään)etteikö kappaletta löytyisi G-duurissa, mutta sitä on vaikea todentaa tarkastamatta jokaista julkaisua erikseen.
Suomeksi julkaistuissa Lassi ja Leevi -albumeissa kyseisen film noir -henkisen etsivän nimeä ei ole käännetty, vaan hän esiintyy nimellä Tracer Bullet. Kävin myös läpi Helsingin Sanomissa vuoden 2017 tokokuun ja lokakuun välillä julkaistut Lassi ja Leevi -stripit, mutta etsivähahmo ei esiintynyt niissä. Voit itsekin selata lehdessä julkaistuja strippejä, ne eivät ole maksumuurin takana.
Lähteet:
https://www.hs.fi/lassijaleevi/car-2000005444018.html
Bill Waterson: Lassi ja Leevi juhlakirja 4: 10-vuotisjuhlakirja (Semic, 1996)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1580045?lang=fin
Laulu on Kari Tuomisaaren säveltämä ja sanoittama "Bzzz bzzz bzzz" (tai "Bzzz-bzzz-bzzz"), jonka on levyttänyt Pirkko Mannola. Laulu alkaa: "Eilen satoi räntää, kun menin nukkumaan. Tuskin jaksoi häntää nostaa kissakaan."
Pirkko Mannolan esitys YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=A-CafRzKhOE
Ainakin Alistair MacLean ja Dick Francis kirjoittivat osan kirjoistaan yhdessä toisten kirjailijoiden kanssa.MacLeanin 1980-luvun romaanit olivat enimmäkseen haamukirjoittajien työtä. MacLean kehitteli juonen ja henkilöt, mutta varsinaisen kirjoittamisen hoitivat muut. Varsinkin joidenkin niin sanotun UNACO-sarjan romaanien on sanottu muistuttavan vain etäisesti MacLeanin aiempia teoksia.Dick Francisin vaimo Mary teki suuren osan miehensä kirjojen taustatutkimuksesta ja myös toimi käsikirjoitusten ensimmäisenä toimittajana. Mary kuoli vuonna 2000, minkä jälkeen Francisin poika Felix avusti isäänsä seuraavassa neljässä romaanissa. Avustajan vaihdoksen sanotaan vaikuttaneen kirjojen tyyliin. Dickin kuoleman jälkeen Felix myös kirjoitti lisää...
Tietopalvelun vastaajalistalla kenellekään ei tullut mieleen teosta, joka täsmäisi täydellisesti kirjan kuvauksen kanssa. Kollega vinkkasi kuitenkin Daphne Du Maurierin Talo rannalla -teoksen (1970) sisältävän ainakin samankaltaisia elementtejä. Siinä päähenkilö tekee matkoja menneisyyteen entisen opiskelukaverinsa kehittämän aineen avulla.
Teoksesta lisää Kirjasampo-palvelussa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12571
