Petraa koskevaa tietoa suomeksi löytyy Kyyti-kirjastoista seuraavista teoksista:
Petra: antiikin kadonnut kaupunki, 2002, Amos Andersonin taidemuseon julkaisuja sekä
Theodoros: henkäys hiileen (faktaa ja fiktiota sisältävä teos Petran historiasta), 2001.
Englanninkielinen: Jane Taylor, Petra, 2005.
Netissä voi lukea Petran Aaroninvuoren kaivauksista suomeksi (Finnish Jabal Haroun Project (FJHP): http://www.fjhp.info/kotisivu.htm. Sivulla on myös luettelo projektiin liittyvästä kirjallisuudesta.
Wikipedia kertoo myös Petrasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Petra_(kaupunki).
Wadi Rum on vähemmän julkaisuissa esitelty alue. Englanninkielisessä Jordanian matkailuoppaassa Jordan (Insight guide), 1999, on artikkelit sekä Wadi Rumista että...
Uusin Irania koskeva kirja on Amin Maaloufin Samarkand. Kirjoittaja on tosin libanonilaissyntyinen, ja romaani on ilmestynyt Ranskassa jo 1988 Iranin vallankumouksen jälkeen. Kirja käsittelee vanhaa persialaista Omar Khaijamin runoteosta, mutta kirjassa ollaan osin myös 1900-luvun alun Iranissa. Nykypäivän iranilaista kaunokirjallisuutta on käännetty vähän suomeksi. Kaksi runoteosta löytyi, Abbas Kiarostamin Matkalla tuulen kanssa (WSOY 2008) ja Vain ääni jää, runoja Iranista (WSOY 2006). Romaani Lumoavien mausteiden kahvila (Helmi 2006) tekijänä Marsha Mehran kertoo sisaruksista, jotka pakenevat Iranista 1979. Iranilaispereheen muutosta Ruotsiin kertoo kirja Mistään kotoisin (Otava 2007) tekijänä Marjaneh Bakhtiari. Muistelmateoksia...
Kyseessä on Kallion kirjaston remontti, jonka takia kirjasto suljettiin 12.10.2009 ja avataan tammikuun lopulla 2010. Kaikella Kallion kirjaston aineistolla on sulkemisesta johtuen pidennetty laina-aika (eräpäivällä 3.3.2010). Normaalistihan cd-levyillä olisi tosiaan neljän viikon laina-aika (paitsi pikalainalevyillä 7 vrk).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Etelä-Saimaat mikrofilmattuna. Voit pyytää haluamasi filmit kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Siinä tapauksessa ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Lappeenrannan kirjastot ovat suljettuna 1.11.-3.12. järjestelmänvaihdoksen takia. Eli jos haluat mikrofilmin käsiisi marraskuuksi, pitää kaukolainapyyntö tehdä lokakuun loppuun mennessä.
Internet-osoitteessa http://www.kirjastot.fi on Suomen yleisten kirjastojen
verkkopalvelut. Etusivulta löytyy Mainio-kirjastotietokanta, josta voi hakea tarvittavat tiedot kaupunki (kunta) kerrallaan. Painetussa muodossa kirjastot esitellään Kirjastokalenterissa, joka lienee käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Suomi-Filmistä kerrottiin, että heidän vanhaa tuotantoaan on saatavana vain VHS-kaseteilla eikä heillä ole suunnitelmia DVD-tallenteiden valmistamisesta. Suomi-Filmi Oy myy oman yhtiönsä kotimaisia klassikoita myyntipisteessään Helsingissä, osoitteessa Eerikinkatu 4 A, puh. 09-612 1030, s-posti saara.rautemaa@suomifilmi.fi (tieto Suomen Elokuvasäätion sivulta: http://www.ses.fi/fi/ukk.asp sivun loppupuolella).
HelMet-kirjastoissa ei siis ole Suomi-Filmin tuottamia elokuvia DVD:llä. Joitakin sotahistoriadokumentteja löytyy, joiden alkuperäinen aineisto on Suomi-Filmin tuotantoa, mutta sellaisesta ei liene kyse (listaus niistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-filmi&searchscope=9&m=g&… ).
Wikipediasta löytyy...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo Jaanan olevan lyhennelmä Marjaanasta. Virossa Jaanaa pidetään Johannan muunnoksena. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Hebreankielessä nimien merkitys on: Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen.
Koululainen–lehden kautta voi hakea kirjeenvaihtokaveria jättämällä ilmoituksen lehteen tällä lomakkeella:
http://koululainen.fi/ohjeet/kysy-meilta
”Haluan lähettää” kenttään valitaan pudotusvalikosta ”kirjeenvaihtoilmoituksen lehteen”. Viesti–kenttään voi sitten kirjoittaa toiveen sähköpostikaverista. Muita kirjeenvaihtopalstoja en 5-8-vuotiaalle löytänyt. Nettisivujen keskustelupalstoille ei kannata jättää henkilötietojaan eikä osoitettaan.
Systeri-lehti on suunnattu 8-14–vuotiaille tytöille ja lehdessä palsta kirjeenvaihtoilmoituksille. Erilaisissa harrastelehdissä on usein myös kirjeenvaihtopalsta (esim. Koiramme lehdessä on nuorten sivut, joissa on kirjeenvaihtoilmoituksia). Lehtiin voi käydä tutustumassa kirjastoissa.
Virolaista...
Lappeenrannan kirjaston aukioloajat löytyvät tästä osoitteesta
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11799 . Pääkirjasto on auki 10-20 ma-pe. Joulun aikaan aukioloajoissa on muutoksia (ensi viikolla ja seuraavalla), niistä löytyy tietoa samalta sivulta painamalla nappulaa Tarkista jne.
Molemmista aikakausista kertovia kotimaisia nuortenkirjoja löytyy. 1920-30-luvuilla nuortenromaaneja ilmestyi jo monenlaisia ja osa niistä kuvaa oman aikansa arkielämää ja sijoittuu esimerkiksi koulumaailmaan (esimerkiksi Eva Hirnin, Hanna Järven, Lilli Porthanin ja Kaarlo Merimaan nuortenkirjat). Myöhemminkin 1920-30-lukujen elämää on kuvattu nuortenkirjoissa (esim. Inkeri Kilpisen ja Aila Konttisen nuortenkirjat).
Sota-aika ei lastenkirjallisuuden historian mukaan ole ollut kovin suosittu aihe suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, mutta löytyy kirjoja, jotka kuvaavat sotaa tai taustalla väijyvää sodan/katastrofin uhkaa osittain symbolisesti (Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia; Tove Janssonin varhaiset muumikirjat). Sodan...
Sitaatti on kirjasta Tom Sawyerin seikkailut. Teoksesta on olemassa useampia eri käännöksiä, tässä niistä kaksi.
Yrjö Kivimiehen suomennos: "Nyt hän keksi uuden asian - että näet lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada ihminen himoamaan sen tekemistä." (s. 166, WSOY 1989, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1926)
Jarkko Laineen suomennos: "Hän teki uuden havainnon - nimittäin sen, että lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada itsensä haluamaan juuri sen tekemistä." (s. 161, Otava 2007, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1973)
Tom Sawyerin seikkailujen suomenkieliset laitokset voi tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta: https://finna.fi
Jos ukkonen löi ensimmäisenä pellolla olevaan sähköpaimenenlankaan, aurinkopaneelitelineen sijainnilla tuskin on ollut merkitystä. Yksi yleisimmistä aurinkopaneelien valmistusmateriaaleista on pii, joka itsessään johtaa jo huonosti sähköä. Aurinkopaneeliteline tuskin on johdattanut ukkosta iskemään lähimaastoon. Todennäköisesti pellon poikki kiertävä sähköpaimenenlanka on ollut päällä olevan ukkosen alapuolella ja sopivasti kenties myös maasta koholla, jolloin se on on ollut lähellä ukkosen iskua. Tietenkin, jos aurinkopaneeliteline ja paneelisäädin ovat olleet yhteydessä, ja lanka on ollut myös kiinni telineessä, ukkosen isku on päässyt sitä kautta hajottamaan paneelinsäätimen talon sisällä. Jos aurinkopaneeliteline ja lanka olisivat...
Uudesta suomalaisesta nimikirjasta löytyy nimi Kytölä: "Kydöttämällä tehtyä viljelysmaata ja suoviljelystä sanotaan kydöksi. Varsinkin uudistilojen nimien kautta Kytö-aines on siirtynyt sukunimiin. Yleisin on Kytölä, joka esiintyy kymmenissä pitäjissä Lounais-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Suomessa ja kaikkein tiuhimpaan Keski-Suomessa, mm. Keuruulla ja yväskylässä. ....Useimmat Kytö-nimet lienevät melko nuoria, mutta vanhoja esikuviakin on, esim. Loimaalla 1508 erich laurisson kydis". Uusi suomalainen nimikirja. Helsinki. Otava, 1988
Internetin sivuilta poimitun tiedon mukaan Kytöläinen-nimi kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseen:
"Kowin itki Kytöläinen,
wiholainen wingutteli,
kyynel juoxi kyön silmästä,
toinen toisesta...
Internetistä ei löytynyt suoraan sanoja etsimääsi kappaleeseen. Kappaleen sanat löytyvät kirjasta FEMHUNDRA SCHLAGER-VISOR : 50 ÅRS POPULÄRA VISTEXTER (1979) ISBN 91-49-23485-4. Svenskt visarkiv -palvelusta (http://katalog.visarkiv.se/lib/ShowRecord.aspx?id=986799) voi tilata kappaleen sanat kaukolainakopiona oman kirjastosi kautta.
Netistä löytyy paljonkin viitteitä Arto Paasilinnasta. Wikipediassa on sivusto hänestä, osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna ,
mutta luotettava ja hyvä sivusto on Sanojen ajalla, sivu http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=273&PageConten…
Kannattaa tietenkin tutustua myös kirjallisuuteen.
Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy asiasanalla Paasilinna, Arto yhteensä 17 teosta, sieltä voi tutkia myös niiden saatavuutta. Perustiedot on esitetty hyvin teoksissa Kotimaisia nykykertojia ja Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita.
The Love Boat –televisiosarjan tunnusmusiikin nuotit löytyy HelMet-kirjastoista esim. nuottikokoelmasta ”The Musicians' gig library : Music for all occasions : Movie & TV hits” (ISBN 0-7692-0068-0). Tämän ja parin muun, kyseisen kappaleen sisältävän nuottikokoelman saatavuustiedot näet HelMet-tietokannasta www.helmet.fi : Valitse sanahaku, kirjoita hakukenttään lainausmerkeissä ”love boat” ja rajaa aineisto nuotteihin.
Internetistä löytyy mainitsemiesi lisäksi mm. seuraavat suomenkieliset ja ilmaiset jalkapallomanagerointipelit:
Xpert Eleven http://www.experteleve.com
Freekick http://www.freekick.org/
Sinua voisi ehkä kiinnostaa myös suomenkieliset ilmaiset jääkiekkomanagerointipelit, joita ovat mm.:
PowerPlay Manager http://hockey.powerplaymanager.com/fi/online-jaakiekko-manager-ointi-pe…
Hockey Arena http://www.hockeyarena.net/fi/
