"Matkalla" tarkoittaa, että varaamasi kirja on matkalla noutopisteeseen. Kun varaus on noudettavissa varauksen kohdalla lukee tiedoissasi "odottaa noutoa". Varaus 10/17 tarkoittaa, että olet varausjonossa kymmenes ja teoksesta on 17 varausta.
Tea nimestä on kysytty jo aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Nimi Tea on lyhentymä nimestä Dorotea, joka taas on kreikkalainen nimi ja tarkoittaa "Jumalan lahjaa". Nimestä tunnetaan lisäksi kirjoitusasut Teea ja Thea. Kirjastojen nimikirjoista voi etsiä tietoa etunimistä, esim. Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Tässä muutama kiva ehdotus:
Tuominen, Pirjo: Linnat (2005)
Oranen, Raija: Maan aamu-trilogia: Maan aamu, Huviretki ja Pitkät hiukset
Oranen, Raija: Ketunpesä (2005)
Sund, Lars: Puodinpitäjän poika (1998)
Sund, Lars: Erikin kirja (2004)
Vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole asiasanoitettu, mutta neuvonnassa on bibliografia historiallisista romaaneista.
Esim. Heikkilä, Mirja: Kuin maahisten veri (1982), Unikankareen kellot (1988), Aurajoen tytär (1991)
Runo on nimeltään Puolukkamailla ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa näin: "Metsikkö puoloja punanaan, kutsuvat poimijoita." Runo löytyy esim. kirjasta Hellén, Immi: Runoja (Valistus, 1951, s. 93-94). Kirja näyttää olevan Merikarvian kirjastossa varastossa.
Runo on myös sävelletty, mutta esim. nuotissa Musiikkia oppimaan (Fazerin musiikkikauppa, 1957) on vain kolme ensimmäistä säkeistöä, kun Hellénin kirjassa on kahdeksan säkeistöä. Runon on säveltänyt Maiju Sirkiä.
Monissa Helmet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi viedä aineistoa toisten asiakkaiden löydettäväksi. Ainakin joistakin pisteistä niin kirjat kuin lehdetkin löytävät uuden omistajan todella nopeasti. Kun valitset Helmetistä Kirjastot ja palvelut -hakulehden, saat valikon, josta voit hakea kirjastot, jossa on kirjojen kierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Martti Haavion teoksesta Iloinen lorukirja (Wsoy, 1984) löytyy ainakin runo nimeltä "Tiina tonttutyttö". Runossa kerrotaan myös Timo Tonttupojan vaiheista.
Geoffrey Huntingtonista löytyy hienoja nettisivuja, mm. osoitteessa www.ravenscliff.com., valitettavasti vain englanniksi.
Suomeksi löytyy lyhyt esittely osoittesta http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuortenfantasia.shtml. Hieman pidempi arvio löytyy osoittesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5196. Keskustelua löydät osoitteesta http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/showflat.php?Cat=&Number=1288617&Mai…. Voit kokeilla myös fantasia-aiheista sivustoa osoitteessa www.risingshadow.net.
Lyhyt esittely löytyy myös WSOY:n sivuilta osoittesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-27201-9.
Fantasiakirjallisuuden arvosteluja löytyy myös lehdistä, mm. Portti, Tähtivaeltaja, Legolas.
Suomenkieliset sivut löytyvät...
Lähettämästäsi linkistä ei käy ilmi, minkä vuoden lehdestä on kyse. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Rikhardinkadun kirjastossa lehteä säilytetään kuluva ja kolme edellistä vuosikertaa, muissa kirjastoissa lyhyempiä aikoja. Vanhempia lainattavia lehtiä on ainakin Kuopion Varastokirjastossa.
Suomenhevosia oli maassamme vielä 1950-luvulla puoli miljoonaa, ja hevonen oli tärkeä
kumppani niin pelto- kuin metsätöissäkin. Hevosten määrä on nyt noin 18.500. Suomenhevosen
ratsukäyttö on peräisin armeijasta. Väriltään suomenhevonen on useimmiten rautias, mutta ruunikoita ja mustiakin esiintyy. Valkoiset merkit päässä ja jaloissa ovat yleisiä. Häntä ja harja kasvavat yleensä pitkiksi ja tuuheiksi.
Suomenhevosista on noin kolme neljäsosaa raviurheilun käytössä. Suomenhevonen on
maailman nopein kylmäveri rotu. Ori Viesker pitää hallussaan maailmanennätystä
kilometriajallaan 1.20,2. Tiedot on poimittu Suomenratsut ry:n sivuilta http://www.suomenratsut.fi/suomenhevonen/
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa myös yksityishenkilön sivuilta...
Kappaleet pystyy liittämään niin ettei taukoa jää. Se miten hyvin kappaleet miksataan toisiinsa kiinni niin että vaihto on sulava, vaatii hyvää korvaa.
Dj mikseriä Myllypuron mediakirjastosta ei löydy. Editointitilassa on käytössä Nuendo, Reason sekä Ableton ohjelmat. Niillä varmasti pystyy editoimaan kappaleita yhteen ja tallentamaan cd-levylle.
Myllypuron mediakirjastossa on 10.9 alkaen media-assistentti maanantaisin paikalla jolle varata ajan kirjastoon soittamalla tai käymällä paikan päällä. Editointitila on tarkoitettu yli 15-vuotiaille.
Myllypuron mediakirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2...
Tällaista tietoa ei tosiaan tunnu juuri löytyvän. Ehkä kannattaa laajentaa hakua ja etsiä esim. sanalla musiikkikasvatus. Silloin joutuu kyllä seulomaan löytämäänsä aika lailla. Tässä muutama toivottavasti hyödyllinen viite. Viimeisenä mainittu on luettavissa myös netitse. Voit lukea sitä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan kautta (https://finna.fi Lindaa voit käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen verkossa.
- Musiikkileikki varhaisiän musiikkikasvatuksessa / Pirjo Ruutiainen (pro gradu –työ, 2003)
- Musiikkikasvatus varhaiskasvatuksessa: lastentarhanopettajien käsityksiä päiväkodin musiikkikasvatuksesta / Katariina Korhonen (Kandidaatintyö, 2003)
- Shinichi Suzukin leikin, toiminnan ja kasvun filosofia...
Hei!
Kysymäsi kirja on ollut hiljattain Helsingin kaupunginkirjaston valintalistoilla ja sitä on tilattu seuraaviin kirjastoihin: Pääkirjasto, Rikhardinkatu, Kallio, Töölö, Oulunkylä ja Itäkeskus. Valitettavasti kirja ei ole vielä ehtinyt lainakuntoon, mutta se käsitellään pikana, joten se on tulossa lainattavaksi niin pian kuin mahdollista. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, mutta voit tiedustella tilannetta joistain näistä mainitsemistani kirjastoista tai jostain muusta Helsingin sivukirjastosta, jos et näihin kyseisiin kirjastoihin pääse käymään. Kun kirjan tiedot on viety rekisteriin,
sen voi varata.
Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa, josta on ilmestynyt suomeksi 56 osaa, päähenkilöt Elizabeth ja Jessica ovat 16-vuotiaita. Sarjasta on kuitenkin tehty erinäisiä alasarjoja, joissa samat päähenkilöt seikkailevat eri ikäisinä :
Sweet Valley Kids : n. 7 v.
Sweet Valley Twins : 12 v.
Sweet Valley Junior High : 14 v.
Sweet Valley High : 16 v.
Sweet Valley High Senior Year : n. 18 v.
Sweet Valley University : n. 19 v.
Näitä ei ainakaan toistaiseksi ole käännetty suomeksi.
Lisää tietoa saa esim. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanoilla sweet valley high ja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-verkkokirjastosta löytyy useita yksikielisiä musiikin sanakirjoja ja sanastoja sekä suomeksi että englanniksi. Ainoa varsinainen suomi-englanti sanakirja alalta on Kaija Ervolan Musiikkisanakirja = Dictionary of musical terminology: englanti-suomi-englanti: English-Finnish-English, Helsinki, Finn lectura 2001. Teologian alalta ei ole suomi-englanti sanakirjaa, kylläkin pari suomenkielistä teosta: Teinonen, Seppo A. : Teologian sanakirja : 7400 termiä, 2. korj.p., Helsinki, Kirjapaja 1999; Teinonen, Riitta: Ajasta ylösnousemukseen: sata sanaa teologiaa, uud. laitos, Helsinki, Kirjapaja 2003 ja Kirkon ja uskon sanakirja: aamenesta öylättiin, Helsinki, Kirjapaja 2004. Teosten saatavuustiedot voi...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta useita kertoja. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun: Merja Jalo.
Lisäksi löydät hänestä tietoa mm. kirjasta Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän.
Turun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta löytyy historiikki Junnila, Heikki: Paavo Rannila Oy 1961-1991: pienyrityksestä markkinajohtajaksi ( [Vimpeli] Rumtec, 1996), joka koskee vimpeliläistä yritystä. Kaarinan tehdasta koskevaa historiikkia ei löytynyt. Lisäksi Turun kauppakorkeakoulussa on tehty pro gradutyö, jossa kohteena on Rannila Steel: Säkkinen, Mika: Paperiton taloushallinto - päätöksentekometodologinen tutkimus : case: Rannila Steel Oy (Turku, 1999), joka ei siis kuitenkaan ole historiikki. Seuraavassa lehdessä on lyhyt artikkeli: Kortelainen, Mikko: Konsernijärjestelyt vahvistivat asemaa katemarkkinoilla: Rannilan lähihistoria muutosten aikaa (Rakennuslehti 1995 ; 7 s .10). Rannilan kotisivulla on mm....
Tonteri-nimi lienee lähtöisin Etelä-Karjalasta, mistä vanhimmat tiedot siitä ovat peräisin. Tontereista löytyy mainintoja 1500-luvun puolivälistä lähtien esimerkiksi Jääskestä, Antreasta, Raudusta ja Kivennavalta, missä Tonteri on kiteytynyt kylänkin nimeksi. Viime sotien jälkeen Tontereita on tullut siirtolaisina runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa oleva ukkosta merkitsevä Donder, Donner, Dunder.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Matti Rossin suomennos tuosta kohdasta kuuluu näin: "siellä missä olet, siellä on myös maailma ja kaikki ilot, jotka maailma saattaa antaa; autius on siellä, missä sinua ei ole."