Turkale-sanan etymologialle ei löydy suoraa selitystä. Sen kantana on selvästikin sama turka-sana kuin turkanen-sanalla. Turka (tai turkka)on tarkoittanut ’raukkaa, parkaa’. Turkanen on lievä kirosana, joka on vanhan sankirjan mukaan tarkoittanut myös raukkaa, parkaa sekä surkeaa, rumaa tai ilkiötä, noitaa tai peikkoa.
Turka-sanan alkuperä on epävarma. Sillä saattaa olla yhteys koltanlapin sanaan torkke, joka tarkoittaa saastaa tai saastaista esinettä. On myös mahdollista, että kyseessä olla germaaninen laina sanasta dwerga, joka merkitseemaahista.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (toim. Erkki Itkonen et al., SKS, 1992)
Kyseessä on varmaankin virke, joka sisältyy Aleksis Kiven kertomukseen Koto ja kahleet (1851/1852). Alkuperäisessä muodossa virke kuuluu näin: "Onnellinen hän, joka päänsä taitaa painaa ijankaikkisen isän helmaan; hän viimein kaikki kantaa voi."
Kertomus on julkaistu useissa Kiven kertomusten ja runojen kokoelmissa. Voit lukea kertomuksen digitoituna Project Gutenbergista.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12907/pg12907-images.html
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1986670?term=Koto&term=k…
Muistelmateoksessaan "Maailman mylläkässä" (WSOY 1949) Klemetti on kertonut sävellyksen syntyvaiheista (ss. 77-80) ja mainitsee tässä yhteydessä, että hän oli poiminut sävelmän kokoelmasta "Suomen kansan sävelmiä" ja Klemetti on kirjaansa kopioinut myös sävelmän nuotinnoksen siinä muodossa kuin se lähdeteoksessa on ollut.
Klemetti ei kuitenkaan kerro tarkemmin, mistä tämän moniosaisen ja pitkän ajanjakson aikana julkaistun kokoelman osasta sävelmä on otettu. Klemetti vain toteaa, että melodia on kokoelmassa nimellä "Kansanmarssi", joka ei viittaa nimeen vaan kuvailevaan ilmaisuun. Klemetti korostaa, että hän joutui lauluaan varten melodiaa parantamaan ja soinnuttamaan, koska se oli alkuperäisessä muodossaan "muotopuoli, vähemmän viehättävä...
Tuntuu hiukan siltä, ettei olisi ainakaan eteläpohjalainen paukahros, sillä emme löytäneet tätä sananlaskua kirjoista. Haastattelemani eteläpohjalaiset eivät myöskään muistaneet tämänsisältöistä sananlaskua.
Puukosta on kyllä sanontoja:
- Kuinkahan meiran poijan kirkos käyy, kun ei ollu kun ansiopuukkoo joukos.
- Kuka tuloo eik' oo puukkoja.
-Miähellä pitää olla kolome puukkoja: yhyrellä syää, toisella lyää ja kolomannella pitää kiinni.
- Puukoot pystyhyn, Kauhava näkyy.
Paukahrokset teoksesta Etelä-Pohjanmaan sananparsia, v.1938.
- Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, os makaa vattallansa
Taivutusmuoto on yksikössä "et kiru" ja monikossa "ette kiru", eli ensimmäisen ja toisen persoonan muodot ovat ilman k-kirjainta. Myönteisenä muoto on "sinä kirut". (Lähde: Kielitoimiston sanakirja, 1. osa, 2006)
Kirkes-kirjastojen (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) yhteisestä tietokannasta löysin nuotin The violin collection : Intermediate to advanced level : 10 pieces by 9 composers, jossa on John Williamsin säveltämä Schindlerin lista -elokuvan teema (Theme from Schindler's list) sovitettuna viululle ja pianolle. Nuotin liitteenä on 2 cd-levyä, joilla on nuotin kappaleiden esitykset ja pianosäestykset. Tämä nuotti löytyy esim. Järvenpään kirjastosta.
Nuotissa Williams, John: For Itzhak Perlman three pieces from Schindler's list on teeman lisäksi kaksi muuta kappaletta elokuvan musiikista viululle ja pianolle sovitettuna: Jewish town (Krakow Ghetto - Winter '41) ja Remembrances. Tämä nuotti on saatavilla kaukolainaksi esim. Tampereen...
Siteerattu fraasi ei ole runo, vaan eräänlaista entisaikojen koululaishuumoria. Suomen kaksikielisissä kaupungeissa levisi aikoinaan tällainen loru tai hokema. Suomenkieliset lapset jäljittelivät siinä ruotsinkielisten puhetta yhdistelemällä ruotsin ja suomen sanoja. Aikuisetkin saattoivat huvikseen tokaista noin.
Suomeksi lauseet kuuluvat suunnilleen näin: Mitä sanoit saivarkorva? - En mitään tappisilmä.
Kyseessä on absurdi kielellinen leikki ja pieni kiusoittelu. Saivare (tai saivar) tarkoittaa täin munaa. Mutta asiasisältöä tärkeämpää fraasissa on tietynlainen puheen sointi, millaiselta ruotsin kieli kuulosti sitä osaamattomasta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/saivare
http://ritva-annikki.blogspot.com/2014/02/59.html
Wikipedian mukaan literary editor on "an editor in a newspaper or similar publication who deals with aspects concerning literature and books, especially reviews. A literary editor may also help with editing books themselves providing services such as proof reading, copy-editing, and literary criticism." Eli joko toimittaja, joka on erikoistunut kirjallisuusaiheisiin ja kirjakritiikkiin tai kustannustoimittaja (kuten esimerkkinä mainitsemasi Hannu Mäkelä).
Publisher's editor tuntuu olevan vähemmän vakiintunut ilmaus. Joillakin englanniksi käännetyillä suomalaisten kirjailijoiden verkkohaastattelusivuilla se näyttäisi tarkoittavan kustannustoimittajaa.
On myös olemassa ammattinimike julkaisutoimittaja, jolle publisher's editor olisi...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: Sukunimi Ruponen on peräisin Kannakselta. Antreassa on ollut kylä nimeltä Rupola ja juuri sieltä on tullut siirtolaisina paljon Ruposia. Heitä on asunut myös Vuoksenrannassa, Kirvussa ja Räisälässä. Kartta nimen levinneisyydestä löytyy Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto II.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta löytyy tietoa lukumääristä. Nykyisenä nimenä se on 582 henkilöllä. Jos lasketaan mukaan kuolleet ja ne joilla nimi on entisenä nimenä, niin lukumääräksi tulee 1054. Lisää tilastotietoa osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjassaan Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat Pasi Heikura kirjoittaa, että sanonnan alkuperä on hämärä. Hän kuitenkin esittää arvelun, että se voi liittyä jotenkin saunakulttuuriin – "kuumia kiviä esiintyy Suomen oloissa lähinnä lämmitetyissä saunoissa". Heikura osunee tässä oikeaan: esimerkiksi Matti Kuusen toimittamasta Suomen kansan vertauksia -kirjasta löytyy Perhosta kerätty ilmaus "Hävis ku rasva kuumilta kiviltä". Kun jotakin ostetaan paljon, se hupenee kuin kuumille kiville laitettu perholainen rasva.
Käsikranaatteja oli sotavuosina käytössä monia erilaisia malleja.
Sotia edeltävät oppaat tuntevat mallit varsikäsikranaatti/32 sekä munakäsikranaatti/32. Mallit olivat painoltaan n. 550-600 grammaa. Räjähdysaine oli trotyylia. Saksalaiset vastaavat kranaatit olivat Stielgranate 24 ja Eiergranate 39. Ne olivat painoltaan 596 grammaa sekä 340 grammaa, ja pituudeltaan 35,6cm sekä 7,62 cm.
Venäläisillä oli käytössään useita vastaavia muna- ja varsikranaattityyppejä samassa koko- ja painoluokassa. Emme löytäneet kirjallisuudesta mainintoja saksalaisten tai neuvostoliittolaisten käsikranaattien käytöstä Suomessa, mutta talvisodan aikana käsikranaatteja tilattiin mm. Unkarista 300 000 kpl, Iso-Britanniasta 10 000 sekä Ranskasta 200 000. Kaikki...
Thank you for your service -fraasi on yhdysvaltalainen tapa kiittää esimerkiksi asevoimissa tai pelastustehtävissä toimivia tai toimineita ihmisiä heidän panoksestaan yhteiskunnan turvallisuudelle merkittäviksi koetuissa tehtävissä. Sanontaa käytetään sekä arkisissa tilanteissa että juhlapuheissa, eikä Suomessa ole kummallekaan asiayhteydelle suoraa vastinetta tai suomen kielessä vakiintunutta käännöstä. Esimerkiksi sotaveteraaneja on kuitenkin suomeksi tavattu juhlapuheissa kiittää työstä isänmaan puolesta, eteen tai hyväksi.
Vaikka thank you for your service on Yhdysvalloissa edelleen yleinen sanonta, sen käyttö jakaa vahvasti mielipiteitä. Veteraanien ja asevoimissa palvelevien parissa mielenterveystyötä tekevän Warriors Heart -...
Valitettavasti alkuperä ei selvinnyt. Kyseistä sukunimeä ei mainita laajoissa sukunimikirjoissa; Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988 tai Hanks, Patrick, A dictionary of surnames, Oxford University Press, cop. 1988.
Genanetin mukaan Jahan -sukunimeä esiintyy eniten Euroopassa.
http://fi.geneanet.org/sukunimi/JAHAN
Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen mukaan nykyisenä nimenä 16 henkilöllä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/zaida, että ”Zaida” on miehennimen ”Zayd” feminiinimuoto. ”Zayd” tulee arabian sanasta ”زاد” eli ”zada”. Sen merkitys on osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Zayd löytyvän Wikipedian artikkelin mukaan ’abundance’, ’growth’ tai ’one who progresses and makes other people progress’ eli suomeksi jotakin sellaista kuin ’runsaus, yltäkylläisyys’, ’kasvu, kehitys’ tai ’kehittäjä, edistäjä’.
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/sa02ida, että nimi ”Saida” on miehennimen ”Sa’id” feminiinimuoto. Tuon miehennimen merkitys on ’happy, lucky’ eli ’iloinen, onnellinen’, ja se tulee arabian kielestä.
Viipurin pääkirjaston noin 90 000 nidettä jäivät niille sijoilleen talvisodan alkaessa eikä niitä sodan edetessäkään siirretty muualle.
Kaupungin siirryttyä Neuvostoliiton haltuun kirjastossa työskentelivät kirjastotutkijat K. Pykke ja V. Ljublinski suomalais-ugrilaisten kansojen asiantuntijan Nikolai Nikolskin johdolla. He luetteloivat ja tutkivat Aallon kirjaston kokoelmia. Arvokkaimmat kirjat lähetettiin Leningradiin. Kirjoja lähetettiin myös Petroskoihin yliopiston kirjastoon sekä Karjalais-suomalaiseen tutkimuslaitokseen ja suomalaiseen teatteriin.
Alvar Aallon kirjasto avasi ovensa uusille viipurilaisille vappuna 1940. Kirjaston hyllyiltä poistettiin "neuvostokansalaisille sopimattomat" kirjat ja kokoelmaa täydennettiin venäläisellä...
Runon on kirjoittanut suomenruotsalainen Karl A. Tavastsjerna. Runo löytyy ruotsiksi esim. kokoelmasta Ur Finlands svenska lyrik 1-2 (Schildt, 1949) Kyseinen säe on runosta Ur unga känslor.Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xur*%27+finl**+lyrik**&searchscope=…
Pääkirjaston sekä Kallion kirjaston varastosta löytyy suomeksi Tavastsjernan Valikoimia runoelmia. Kokoelmassa runo löytyisi mahdollisesti myös suomeksi.
Näyttää siltä, että "mennä yöpuulle" -sanonnalla nähdään olevan parikin erilaista etymologista merkitystä.Useiden sanakirjalähteiden mukaan yöpuu on oksa, jolle kanat menevät nukkumaan. Näin on esimerkiksi Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (SKS, 1880). Yöpuun ruotsinkielinen vastine on kyseisessä sanakirjassa "hönsvagel, hönsstång" (Lönnrot 1880, s. 1067).Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan yöpuu viittaa yöpymispaikkaan tehtyyn rakovalkeaan eli nuotioon, joka on tehty kahden päällekkäin sovitetun honkapölkyn väliin (mt. s. 524, 378).Lähteet:Lönnrot, Elias (1880) Suomalais-ruotsalainen sanakirja, N-Ö. Helsinki: SKS. Saatavilla verkossa: https://www.google.fi/books/edition/...
HelMet-kirjastoissa uusi alle 15-vuotiaan kirjastokortti maksaa 2 euroa. HelMet-kirjastojen maksuista löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647).
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme ole lääketieteen asiantuntijoita, joten lääketieteellisissä asioissa kannattaa kääntyä ensisijaisesti lääkärin puoleen.
Sterilisaatiolla tai steriloinnilla tarkoitetaan leikkausta, jonka avulla estetään raskaus pysyvästi. Suomessa steriloinnista säädetään lailla. Ainoastaan tietyt henkilöt täyttävät ehdot, joiden myötä kyseinen toimenpide voidaan myöntää. Ehtoja ovat esimerkiksi pakottavat terveyelliset syyt ja yli 30 vuoden ikä. Esimerkiksi vuonna 2012 sterilointi tehtiin arviolta 2000 miehelle ja 2500 naiselle Suomessa.
Naisille suoritettavissa steriloinneissa munajohtimet tukitaan. Se voidaan tehdä eri tavoin kuten esimerkiksi sitomalla, kiinnittämällä tai katkaisemalla munajohtimet....
Jermi (Jeremi) Volotinen ja Ivan (Iivana) Volotinen kuuluvat Sissosten runonlaulajasukuun. Kirjassa ”Runojen ranta - Mekrijärven Sissola” (toimittaneet Jorma Aho, Laura Jetsu; Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995) esitetään Sissosten suvun sukutaulu. S. 105-106 löytyy tietoa Sissos-Volotisista: Jermistä ja Jermin Iivanasta. Kirjassa viitataan seuraaviin lähteisiin:
Kalevalaseuran vuosikirja nro 60 (1980); Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura.
(Kirjassa Väinö Salmisen artikkeli ”Mietelmiä työmailtamme” jossa kuva Volotisesta Salmisen seurassa).
Kalevalaseuran vuosikirja nro 39 (1959). (Kirjassa on Vappu Vainion artikkeli ”Mekrijärven Sissosia ja Huohvanaisia vuosina 1683-n. 1900”).
Härkönen, Iivo: Runon hirveä...
