Hienoa, miten tarkat paikannustiedot ovat tallessa.
Metsätaloudellista aikakauslehteä löytyy sekä Varastokirjastosta, että Kansalliskirjastosta. Finna hakutulos.
Varastokirjasto toimittaa kaukolainaksi joko kokonaisia lehtiä tai artikkelikopioita. Helmet kaukopalvelu
Kansalliskirjastossa Helsingissä lehtiä voi käydä lukemassa paikan päällä.
Finna haku löysi myös pari kirjaa Mottitalkoista:
Mottitalkoot 1944 sekä Mottitalkoot. talkoorintaman kilpakenttä 1943. Finna hakutulos
Vastauksesi kysymykseen on vähän sekä että.
Sekä Sunila että Karhula ovat Kotkan kaupunginosia. Kotkan kaupungin sivuilla on esitelty Kotkan asuinalueita ja "asuinalueet on pääosin linjattu asemakaavan mukaan". https://www.kotka.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuinalueet/
Ennen vuoden 1977 kuntaliitoksia Sunila oli yksi Karhulan kauppalan kauppalanosista. Etenkin puhekielessä Karhulaa saatetaan edelleen käyttää kuvaamaan laajempaa aluetta kuin pelkkää Karhulan kaupunginosaa ja tällöin Sunila voidaan katsoa osaksi Karhulaa. (Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=khriFEa5t7g)
Karhulan kartan vuodelta 1951 näkee mm. tällä videolla https://www.youtube.com/watch?v=dmxX9Pk3rDY
Kouvolan kävelykadun Sadeseinät-teoksen ovat suunnitelleet Juha Salmenperä ja Johanna Rope. Valmistuksen ja asennuksen on tehnyt Peipohjan kiviveistämö. Manskin avajaiset pidettiin toukokuussa 1998 ja teos valmistui avajaisiin.Teoksen asemointiin on tehty muutoksia 2016. Kirjassa Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä (2016, s. 146 - 149) on kerrottu teoksen saamasta vastaanotosta, mutta ei tekijöiden aatteita teoksestaan. Lähteet: Luettelo Kouvolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä – Wikipediaja linkki Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä -kirjan saatavuustietoihin Kyyti-Finnassa: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.552851?sid=5094058972
Oulun yliopiston maantieteen laitoksella on tehty vuonna 1986 Pro gradu -tutkielma Vesajoki, Anne: Kylätutkimus Sievin kunnan asemakylän ja Kukonkylän kylissä. Tutkielma löytyy Sievin kunnankirjastosta sekä Oulun kaupunginkirjastosta.
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Sieviä käsittelevät teokset, joissa on mainittu Kukonkylä muutamassa yhteydessä.
Sievistä sommaan näkköön: Sievin historiaa sekä
Perinnealbumi: Keski-Pohjanmaa 2.
Metsänhoitaja Hugo Richard Sandbergin kirja Hiihtourheilu Suomessa on tosiaan ensimmäinen Suomessa ilmestynyt hiihtoa käsittelevä kirja (omakustanne v. 1891).
Kirja löytyy useamman kirjaston kokoelmista, kun haet kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä hakupalvleusta https://finna.fi/
Sandbergin kirjassa käydään läpi varsin tarkkaan erilaisia suksia ja niihin liittyviä suksisauvoja ja jalkasiteitä. Kirjassa on oma kokonainen kappale erilaisista suksikeleistä. Siinä kuvaillaan hyvinkin tarkasti erilaisia kelejä, joita mainitset.
Talvikelin vienohanki on lauhan ilman jälkeen tullut hanki. Vitihanki kuuluu kevään keleihin, silloin hangelle on satanut vitiä eli hienoa lunta.
Sipsu tarkoittaa talvenkeliä, jolloin...
Helmet.fi:n ja Varaamo.hel.fi:n tietojen mukaan A1 ja A0 -kokoisia skannereita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, suurin koko on A3. Keskustakirjasto Oodissa on kyllä A2 valokuvatulostin, mutta vain A3 skanneri. https://varaamo.hel.fi/resources/awvxuj4coy3a?date=2021-10-01
Kyseessä on varmaankin Judy Leigh'n teos Suurenmoinen irtiotto (A grand old time, suom. Marja Helanen, HarperCollins, 2020). Kirjan alanimeke on Tarina naisesta, joka osti auton ja ajoi vapauteen.
Lisää teoksesta voit lukea täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4072516
Linkistä voit myös tarkistaa teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella.
Hei,
Kuopion alueen kirjastoissa ei valitettavasti ole enää digitointilaitetta.
Muiden kirjastojen tilanne kirjastojen kotisivujen mukaan:
- Joroisen alueella VHS-kasettien digitointilaite löytyy Toenperän ja Juvan kirjastoista (Palvelut – Toenperän kirjasto (toenpera.fi))
- Varkauden alueen kirjastoista ei löydy digitointilaitetta (Kirjasto | Varkauden kaupunki (varkaus.fi))
- Iisalmen alueella digitointilaite löytyy Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kirjastoista (Digitointipiste - Digitointipiste - Rutakko (verkkokirjasto.fi))
- Joensuun alueella digitointilaite löytyy Joensuun pääkirjastosta, sekä Ilomantsin ja Lieksan kirjastoista. (Vaara-kirjastot -...
Ikävä kyllä Philip José Farmerin Riverworld-sarjan muita osia ei ole käännetty kuin tämä ensimmäinen. Sarjassa on viisi osaa
To Your Scattered Bodies Go (1971), suomennettu nimellä Elämän ja kuoleman virta (1988)
The Fabulous Riverboat (1971)
The Dark Design (1977)
The Magic Labyrinth (1980)
[The] Gods of Riverworld (1983)
Lisäksi Riverworld-maailmaan liittyvät antologiat Tales of Riverworld (1992) ja Quest to Riverworld (1993), joissa on Farmerin novellien lisäksi muiden kirjailijoiden tarinoita. Näitä ei myöskään ole käännetty suomeksi.
Farmerilta on lisäksi ilmestynyt suomeksi WSOY:n FAN-sarjassa kirjat Night of Light (1966) nimellä Valon yö (1992) ja Lord Tyger (1970) nimellä Lordi Tyger (1993) sekä novelli...
Nuorten osaston kollega ehdottaa seuraavia:
Helena Wariksen Linnunsitoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
J.S Meresmaan Kenties tapa(a)n sinut vielä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
tai Dess Terentjevan Ihana, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Aiemmassa vastauksessa, jossa suositeltiin helppolukuisia, toimintaa sisältäviä klassikkoja suositeltiin Mika Waltarin Fine van Brooklyn (149 s.), John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä (133 s.) ja Jack Londonin Erämaan kutsu (120 s.), https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-kirjaa-joka-olisi-1
Muita ehdotuksia:
Lyhyt nuorten klassikko on Hinton, S. E. Taistelukala...
Ihan täsmälleen kuvauksen kaltaista satua en löytänyt, mutta Marta Keravuoren suomentamaan japanilaisten satujen valikoimaan Aamun maan tarinoita (Otava, 1950) sisältyvä kertomus Kissoja piirtävä poika osuu verrattain lähelle. Siinä tarinan piirtäjäpoika menee temppeliin, jossa hän käy pieneen komeroon nukkumaan. Keskiyöllä hän herää meteliin, tappeluun ja kirkunaan, joka on niin pelottavaa, ettei hän uskalla edes tirkistää ovenraosta. Aamulla, kun poika hiipii ulos piilopaikastaan, hän näkee, että temppelin lattia on täynnä verta ja että keskellä lattiaa makaa kuolleena lehmää suurempi kummitusrotta. Hän kummastelee, kuka rotan on tappanut, ja huomaa, että hänen edellisenä iltana piirtämiensä kissojen suut ovat punaiset verestä. Poika...
Löysin selityksen käännökseen Bibleenglish.netistä. Siellä kerrotaan sanonnan “I am going the way of all flesh.” ilmaantuneen raamattuun Gregory Martinin 1609 käännöksessä. Sitä ennen sanonta oli englanniksi “to go the way of all the earth”. Sanat lausui kuningas David pojalleen Salomonille ennen kuolemaansa. https://bibleenglish.net/2014/08/02/go-the-way-of-all-flesh/
Sanonta löytyy Raamatusta Mooseksen kirjasta 6:12 ja Ensimmäisestä kuningastenkirjasta 2:2. https://www.kjvsayings.com/phrase/go-the-way-of-all-flesh
Latinaksi lauseen voi (google kääntäjän mukaan) kääntää Ite viam carnis.
Vielä uskonpuhdistuksen aikaan 1500-luvulla ei lausetta siis ollut raamatuissa. Käännös näyttää tulleen englannin...
Sipoon kirkkona tunnetun rakennuksen purkamisen mahdollistanut asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.6.1974 äänin 53-15.
Helsingin Sanomat 20.6.1974.
Purkutyöt aloitettiin toukokuussa 1978. (HS 27.5.1978) Valokuvassa 27.06.1978 työmaa näytti tältä: https://www.finna.fi/Record/hkm.CEF01EB5-1D84-45BD-9C63-83F00020D442?si… (Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Johnny Korkman)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_kirkko_(Helsinki)
Heimolan talon kohtaloa on tutkinut Hanna Marjoranta tutkielmassaan seikkaperäisesti: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/56b7d5ce-563f-4ea1…
Talon suojelusta keskusteltiin kaupunginvaltuuston lisäksi myös eduskunnassa keväällä 1969. Purkaminen aloitettiin 4.5.1969....
Äitiysavustuksen alkuaikoina, 1937-1949 välisenä aikana, avustus oli tarkoitettu vain vähävaraisille äideille. Silloin puolison tulot ovat vaikuttaneet summaan. https://www.kela.fi/aitiysavustus-historia
Nykyään äitiysraha määräytyy äidin palkkatulojen, raskauden keston ja suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisen mukaan. "Sinulla on oikeus äitiysrahaan, kun raskautesi on kestänyt 154 päivää. Ehtona on, että olet ollut oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen laskettua aikaa. Mukaan voidaan laskea myös vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. " https://www.kela.fi/aitiysraha
Äitiys- ja vanhempainrahan määrän voit laskea Kelan sivuilla olevalla laskurilla. https://...
Etsimäsi Anna-Mari Kaskisen runo on nimeltään Kallion mänty ja se alkaa "Ei ole multaa hennoille juurille".
Voit lukea runon teoksista Runometsä : kauneimmat lastenrunot (2005) ja Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja (2007).
https://finna.fi/Record/helmet.1741698
https://finna.fi/Record/helmet.1834320
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kaunokirjallisuutta ei kovin paljon suunnistamisesta tunnu löytyvän, mutta näissä teoksissa ainakin aihetta käsitellään:
Markku Karpio: Otsalamppu (Otava, 1995)
Anne Leinosen novelli "Umpipuun lapsi" teoksessa Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista. (Lista WSOY, 2006)
Waldemar Hammenhög: Samoilija-Erkki (WSOY, 1949)
Ruotsiksi löytyisi ainakin pari nimenomaan suunnistukseen keskittyvää nuortenkirjaa:
Ylva Wallin: 3 bommar och 1 spik (Tiden, 2001)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au67782730-28a4-4782-b61e-8…
Ylva Wallin: Mika vs Mika (Tiden, 2004)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e79a318-824b-4ca0-9258-4…
Ruotsiksi löytyisi myös pari lastenkirjaa aiheesta:
Mårten Melin: Spöket går vilse...
Kappaleen "Come prima" sävelsivät vuonna 1955 Vincenzo Di Paola ja Sandro Taccani ja sanoitti Mario Panzeri. Ensimmäisenä sen levytti vuonna 1957 laulaja Tony Dallara yhtyeen I Campioni säestämänä. Myöhemmin se on levytetty italiaksi kymmeniä kertoja.
