Tiedustelin asiaa Vantaan kaupunginarkistosta. Vuoden 1984 päättötodistuksiin ja oppilaskortteihin kevätlukukauden päättymispäiväksi on merkitty 31.5.1984.
Suomen virallinen lista alkaa vuoden 1995 loppupuolelta, mutta sitä aiemminkin on julkaistu myyntilistoja. Timo Pennanen on koonnut niitä blogiinsa Suomen vanhat albumilistat.Suomen viralliselta listalta ei löydy Marie Fredrikssonin sooloalbumeita. Voit katsoa kaikki listoilla olleet laulajat/yhtyeet klikkaamalla artistit-kohtaa valikkopalkissa. Huomaa, että sooloartistit ovat etunimen mukaan aakkosissa. Vilkaisin em. blogista listoja ennen v. 1995 julkaistujen levyjen osalta, eikä sielläkään ainakaan alkuperäisen julkaisuajan lähistöllä ollut listasijoituksia. Voit itse tutkia listoja lisää sivustolla. Roxetten levyt toki ovat päässeet listoille, mutta Fredrikssonin soolotuotanto ei ole ollut yhtä suosittua.
Voisikohan kyseessä olla Lawrence Sandersin dekkarisarjasarja, jonka ensimmäinen osa Ensimmäinen kuolemansynti on julkaistu vuonna 1982? Teoksia on suomennettu ainakin Neljänteen kuolemansyntiin asti. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Lastu-verkkokirjastosta: https://lastu.finna.fi/
Suomen kielessä käytetään ilmaisun lauluyhtye rinnalla ilmaisua vokaaliyhtye. Sen alkuosa ei kuitenkaan ole johdettu kielioppisanasta vokaali, joka tulee latinan sanasta vōcālis eli 'puhuva’. Termi "vokaaliyhtye" lienee käännös termeistä "vokalgrupp", "vocal group" tai "Vokalensemble".
Heikki Poroila
Tilastokeskuksen Vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen mukaan vuonna 2017 13 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista ilmoitti lukeneensa vähintään 10 kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana. Vuonna 1981 vastaavaa ilmoitti vielä joka kolmas vastaaja, eli kirjojen lukeminen on vähentynyt. Suosituinta lukeminen on 10–14-vuotiaiden keskuudessa ja yleensä naiset lukevat enemmän kuin miehet.
Voit tutustua tarkemmin näihin tilastoihin Tilastokeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_001_fi.html
Suomalaisten lukuharrastusta edistetään esim. kouluissa ja kirjastoissa monin projektein. Osaan näistä voit tutustua mm. Lukukeskuksen sivuilla osoitteessa: https://lukukeskus.fi...
Tietoa ei löytynyt netistä eikä John Fogertyn omilta sivuilta, joissa artistit joskus tapaavat julkaista keikkojen kuvauksia tai settejä. Lehtien avoimet arkistot eivät ulottuneet noin pitkälle enkä pääse tarkistamaan, löytyisikö tieto HS arkistosta konserttiarvioinneista, koska tällä hetkellä etätöissä en pääse kirjautumaan sinne. Tuskin siellä kuitenkaan kerrotaan, koska konsertti alkoi ja päättyi, mutta eihän se mahdotontakaan ole. Tarkistan tämän kollegoilta. Asiasta voisi kysyä Hartwall Areenalta, https://hartwallarena.fi/fi/yhteystiedot.
Pre-Premonition tour-keikoista on lista täällä, https://sites.google.com/site/theelectricbayou/concerts/premonition-tou…
Ehkä joku lukijoistamme on ollut paikalla?
Kaari Utrion historiallisissa tietokirjoissa kuten Perhekirjassa (1998) kerrotaan eurooppalaisen perheen historiasta. Sen kappaleissa on eri aikojen ja eri maiden tapojen ja lakien kuvausta avioliittoja koskien.
Lauri Pohjanpään runo Lauantai-ilta on kokoelmasta Mielialoja (1910). Runo sisältyy myös kokoelmiin Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (1989) sekä Lauri Pohjanpään Valittuihin runoihin (1953) ja nämä teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin.
https://loisto.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Mietimme muutamia teoksia, jotka voisivat sopia lukutuokioonne:
- Lipponen, Erkkuli: Renttahelekku : tarinoita Oulusta
- Lipponen, Eino "Erkkuli": Kollo-Tolonen : avojalakasen raateja Oulussa
- Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa : Kuolleista herännyt
- Pentti Haanpää: Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja
Hieman uudempia:
- Oranen Raija: Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia
(espanjalaiselta kirpputorilta löytynyt sekarotuinen koiranpentu Sulo Raitis mullistaa omistajansa arjen
- Pentti Lassila: Ihmisten asiat. Romaani, josta voisi poimia katkelmia. Esimerkiksi "Nuorena ajattelee, että aika on ainetta, josta voi tehdä mitä haluaa, elettävän päivän ja tulevatkin päivänsä. Olkoon se vaikka erivärisiä lankoja..."...
Suomen vaelluskalat kutevat virtaavissa vesissä paitsi ankerias, joka lähtee lisääntyäkseen Sargassomerelle.
Kalastuslaissa vaelluskaloilla tarkoitetaan lohta, järvilohta, taimenta, ankeriasta, toutainta, nahkiaista sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavia muotoja. (Maa- ja metsätalousministeriö)
https://mmm.fi/vaelluskalat
Ankeriaat uivat lisääntyäkseen Sargassomerelle asti.
http://kalahavainnot.luke.fi/kalalajitieto/ankerias
Tällaisia harkkoja ei näyttäisi markkinoilta löytyvän. Sen sijaan savea ja olkea yhdistämällä rakentamisesta on jo paljonkin kokemusta. Kantaviin rakenteisiin oljen ja saven seos ei sellaisenaan käy, mutta savi-olkipaalit tai suuremmat olkielementit toimivat rakennuksissa eristeenä.
https://yle.fi/uutiset/3-9828071
https://rakennusmaailma.fi/luomurakentaja-luottaa-saveen-ja-olkeen/
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438518/vtiedote73_96.pdf?…
Erilaisten kuitujen yhdistämistä betoniin on myös tutkittu tarkoituksena betonimassan ominaisuuksien parantaminen.
http://www.betoniyhdistys.fi/media/julkaisut/by-13-polymeerikuidut-beto…
Voisit kokeilla esimerkiksi näitä:
- Aho: Cheertytöt-sarja (1. osa Kaikki menee Jessiina!)
- Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
- Han: Pojille, joita joskus rakastin
- Hietala: Miia Martikaisen kärsimysviikko
- Kuronen: 4 x 100
- Luhtanen: Totuus Tarusta -sarja (1. osa Täydellisen mokaamisen taito)
- Shepard: Valehtelevat viettelijät -sarja (1. osa Kaivattu)
- Wickström: Meidän jengin Zlatan
Kyseessä on Aapisten aapinen (WSOY, 1993). Sen päähenkilöitä ovat herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.AAPISTEN AAPINEN | Anders-kirjastot | Finna.fi
Lapuan ja Kauhavan seurakuntien arkistojen aineistosta löytyy tietoja Finna-hakupalvelun kautta ja osa aineistosta on digitoitu. Esimerkiksi Lapuan seurakunnan arkistossa on lukkarinvaalien vaaliluetteloita ja erilaisia pöytäkirjoja, mutta otsikoiden perusteella ne eivät ulotu vuoteen 1870.
Kaarlo Jalkasen kirja "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918" (Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1978) vaikuttaa erittäin kiinnostavalta lähteeltä, mutta en pääse katsomaan sitä juuri nyt. Ainakin Jalkasen kirjassa "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1721-1809" on lueteltu lukkareiden ja urkureiden nimiä. Jalkanen on kirjoittanut myös kirjan "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1809-1870", joka voi myös olla hyödyllinen lähde.
Juho...
Tapiolan kirjastossa ei valitettavasti ole enää paperisilppuria. Tapiolasta löytyy sen sijaan lukollinen "tuhottavien paperien säiliö" kirjaston Pajasta.Säiliön sisältö menee poltettavaksi ja sen käyttöön ei tarvitse varata aikaa.Haukilahden kirjastosta löytyy paperisilppuri. Silppurissa voi tuhota A4-kokoisia papereita, pari sivua kerrallaan.Voit tutustua HelMet kirjastojen palveluihin seuraavasti:Osoitteessa helmet.finna.fi klikkaa sivuston yläreunasta kohta "kirjastot" ja valitse haluamasi kirjasto. Kohdasta "laitteisto" (alempana sivulla) näet kirjastokohtaisesti mitä laitteita on saatavilla. Monien laitteiden kohdalla löytyy vielä lisätietoa kun klikkaa laitteen nimeä (esim. "tuhottavien paperien säiliö").
Kyseinen runo on Einari Vuorelan kirjoittama Musti Mirrin vieraana. Runo sisältyy alakoulun lukukirjaan Lukutunnin kirja II (toim. Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä, Pentti Merenkylä; Valistus, 1963).
Kirja näyttää kuuluvan oman kirjastoalueesi kokoelmiin, josta voit tilata sen lainaan.
Saat runon sähköpostiisi.
Lukutunnin kirja. II : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (toim. Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä, Pentti Merenkylä ; kuvittanut Heljä Lahtinen, Valistus, 1963)
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://kirjasto.kuopio.fi/
Hei,
Kyllä kirja on kokoelmissamme ja meillä on poistokirjojen myyntiä jatkuvasti ja pari kertaa vuodessa myös poistokirjojen myyntikampanjoita. Kyseistä teosta emme ole toistaiseksi poistamassa se kun on ainoa nide kyseistä teosta koko Kymenlaaksossa. Teos näytti valitettavasti olevan loppuunmyyty myös useissa nettiantikvariaateissa. En voi muuta kuin toivottaa onnea antikvariaattien ja kirpputorien kiertelyyn.
Olisin itse veikannut ihan muistinvaraisesti sarjakuvataiteilija Tarmo Koivistoa, jonka Mämmilä-sarjan miljöökin on lainattu Orivedeltä. Samaan tulokseen näyttää tulleen myös Wikipedian kaupunkiartikkelin kirjoittaja, joka ei ole Aimo Tukiaisen ja Koiviston lisäksi löytänyt ketään nimeltä mainittavaksi nostettua orivesiläistä (paikkakuntalaisten itse käyttämä muoto). On tietysti aina kovin suhteellista, mitä "kuuluisuudella" tarkoitetaan, mutta ainakaan suomalaisittain ns. valtakunnallisesti tunnettuja orivesiläisiä ei tunnu tämän enempää löytyvän. Orivedellä voidaan asiasta olla toista mieltä, mutta rohkenen olettaa, ettei kysyjäkään sitä näkemystä tarkoittanut.
Heikki Poroila
Tässä vinkkejä kollegoilta:
Suosittelen arkirealismista pitäville Johanna Vuoksenmaan kirjaa Pimeät tunnit sekä Susanne Mauden Ennen kuin unohdat. Molemmat sijoittuvat seitsemänkymmentäluvun tienoille, mutta kuvaavat perhearkea uskottavasti ja raikkaasti.
Minulla tulivat seuraavat teokset mieleen:
Elina Kilkku: Täydellinen näytelmä (2019) + jatko-osat Mahdoton elämä (2020) ja Jumalainen jälkinäytös (2021) - aiheena yksinhuoltajuus, lapsiperhearki
Tarja Leinonen: Koti koivun alla (2018) - aiheena lestadiolaisuus, perhearki
Terhi Rannela: Kesyt kaipaavat, villit lentävät : matkapäiväkirjani sivuilta (2018) - aiheena kulttuurit, matkustaminen
Muutama ehdotus:
Kärki, Katja: Jumalan huone
Nivukoski, Paula: Nopeasti piirretyt...
