Tässä muutamia suosituksia:
Kirsi Pehkosen Aloituskiekko aloittaa urheilevista tytöistä kertovan viisiosaisen sarjan.
Kissoista tykkäävälle löytyy useita sarjoja (esim. Erin Hunterin Soturikissat ja Paula Harrisonin Kisu-sarja) mutta myös yksittäisiä teoksia, kuten vaikkapa Jari Peltolan Anton ja kadonneet koirat, jossa päähenkilönä on Anton-niminen kissa.
Anu Ojalan Ryhmä Error -sarjassa ratkotaan nettirikoksia, ja someasioita pohditaan erityisesti sarjan uusimmassa osassa Valehtelija.
Kaupallinen ala on näistä kiinnostuksen kohteista haasteellisin aihe nuortenkirjallisuudessa, mutta sitä sivutaan esim. Tittamari Marttisen kirjassa Viivi Pusu ja omenankukkien yö, jossa Viivi on päässyt...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Poika ja kynttilä sisältyy Lähteenkorvan vuonna 1945 julkaistuun esikoisrunokokoelmaan Hiljainen rukous. Sen lisäksi runo on mukana kahdessa Lähteenkorvan lyyristä tuotantoa yksiin kansiin kokoavassa valikoimassa: Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979). Näiden lisäksi Pojan ja kynttilän voi löytää kolmannesta Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta (Tammi, 2000).
Tässä on muutamia uudehkoja teoksia listallesi. Aino Frilander: Los Angeles -esseet, 2023Tommi Liimatta: Serkkuteoria, 2022Television lapset, 201910 kirjettä ylioppilaalle, 2012Koko Hubara: Ruskeat Tytöt : tunne-esseitä, 2017Sofi Oksanen: Samaan virtaan : Putinin sota naisia vastaan, 2023Jukka Koskelainen: Viisi matkaa Saksan sieluun, 2023Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä, 2022Parasta katseluaikaa, 2020Janne Saarikivi: Suomen kieli ja mieli, 201813 katseluasentoa : miltä televisio tuntuu?, 2020Voit tutkia näitä tarkemmin Eepos-verkkokirjastossa.
Voisiko kyseessä olla Jouni Tikkasen kirjoittama "Lauma : 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa"?
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389838__Sjouni%20tikkanen%20lauma__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Juho Hakkarainen on kirjoittanut teoksesta kirja-arvostelun Kulttuuritoimituksen verkkosivustolle. Arvostelun mukaan Lauma on tietokirja, mutta samalla myös jännittävää, tosipohjaista seikkailukirjallisuutta. Teoksessa käytetään tietokirjalle hyvin poikkeuksellisia keinoja. "Kerronnassa Tikkanen menee suden nahkoihin ja kuvaa asioita suden näkövinkkelistä." "Kirjassa sudet todellakin tuntevat, ajattelevat ja ennen kaikkea haistavat. Näitä ”haisemia” kuvataan sujuvasti ihmisen...
Kun Finnasta hakee aiheella Eeva Kilpi ja rajaa aineistolajiksi opinnäytteet, niin hakutulokseksi saa useita pro graduja, väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä, joissa käsitellään Eeva Kilven tuotantoa.
Lapion kahvan eli ponnen keksijää ei pysty kertomaan, kyseessä on niin vanha innovaatio. Suomessakin ponsi on tunnettu jo keskiajalla. Esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisissa maalauksissa on kuva, jossa paratiisista karkotettu Aatami kaivaa ojaa pellolla lapiolla, jossa näkyy selvästi ponsi. Maalaukseen voi tutustua Hattulan seurakunnan sivulla, johon on koottu kuvia Pyhän ristin kirkon maalauksista https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta.
Suomen maatalouden historian ensimmäisessä osassa (SKS 2003) kerrotaan, että Suomessa varhaisimmat tiedot rautakärkisestä puulapiosta ovat 1400-luvulta, mutta se on luultavasti levinnyt Suomeen jo tätä...
Hei,Kansalliskirjaston digitoiduita sanomalehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) löytyy tieto, että Kalle Havas kuoli "lyhyen ankaran taudin murtamana" (Tyrvään sanomat 6.1.1937). Tämän tarkempaa tietoa en valitettavasti tähän hätään onnistunut löytämään.
Hei,Kyseessä on Salon Vuoden uusi lastenlaulu -kilpailun tuotoksia. Nuo mainitsemasi Mököpeikon pesäkolo, Noitamamman unilaulu, Tyttö Lapinmaan, Tapio ja Kirje kuulle on julkaistu nuotti/sanat-kokoelmassa Vuoden uusi lastenlaulu -kilpailun sävellyksiä v. 2000-2005 nuottikirja (Kannessa myös: LaLan lauluja sekä Salkkunan suosikit 2 ; Nimeke vaihtelee Finnassa eri sisällönkuvaajien kuvailutulkintojen mukaan).Kilpailun tuotoksia julkaisiin vuosittain Salossa soi -nimisinä cd-levyinä ja ainakin pari nuottikirjastakin. Osa lauluista voi löytyä peruskoulujen musiikinkirjoista ja mm. Jussi Rasinkankaan Tyttö Lapinmaan löytyy myös hänen omista nuottikirjoistaan, mm. Lastenauluni (julk. 2000). Meiltä Vaara-kirjastoista tätä ei löydy, mutta...
Kysyjän etsimä laulu on vuonna 1919 ensimmäisen kerran julkaistu I Betlehem lyste en stjärna, op. 103, nro 4. Alkukielisen tekstin tekijää ei varmuudella tiedetä, mutta kyseessä saattaa olla Mikael Nyberg. Suomenkielisen tekstin Jo paistavi tähtönen Betlehemin on laatinut Jussi Snellman. Tekijänoikeussyistä (Snellman kuoli vasta vuonna 1969) en voi tätä tekstiä tähän mukaan laittaa, mutta se löytyy monen vanhemman nuottikokoelman lisäksi WSOY:n vuonna 1982 julkaisemasta kokoelmasta Suuri joululaulukirja (toimittanut Elsa Kojo), joka löytynee useimpien kirjastojen kokoelmasta. Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä, voin ne sanat suoraankin lähettää.
Heikki Poroila
Eduskuntavaalien ehdokasmäärät voi poimia tarpeen mukaan Tilastokeskuksen Doria tilastoista http://www.doria.fi/handle/10024/67154 ,
tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.fi/tk/he/vaalit/index.html
tai oikeusministeriön vaalitulospalvelusta https://tulospalvelu.vaalit.fi/
Verkosta löytyy muitakin Vuokraovi -palvelua vastaavia nettisivuja, joiden kautta voi etsiä vuokra-asuntoja. Sivujen hakupalvelun voi suodattaa esimerkiksi asunnon hinnan, koon, talotyypin ja paikkakunnan mukaan. Osa alla olevalta listalta tarjoaa asuntoja Turun seudulta, osa on valtakunnallisia. Joihinkin palveluihin voi jättää asuntohakemuksen, jos sopivaa kohdetta ei löydy. Oikotiellä voi tallettaa hakuvahdin, joka ilmoittaa sähköpostitse, kun hakuehtoja vastaava vuokrakoti vapautuu.
Oikotie: https://asunnot.oikotie.fi/vuokra-asunnot
Vuokraovi.com: https://www.vuokraovi.com/
Realia asuntovuokraus: https://www.realiaasuntovuokraus.fi/
Yh-kodit: https://www.yhkodit.fi/
Avori asuntovuokraus : https://www.avori.fi/
Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan ilmavoimiin: "Sotilasilmailun aiheuttamaan meluun liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä puolustusvoimien puhelinvaihteeseen numeroon 0299 800 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lentomelu.ilmav@mil. Puhelut yhdistetään ilmavoimien ilmaoperaatiokeskukseen." (https://ilmavoimat.fi/lentomelupalaute)
Rivit ovat tosiaan Shota Rustavelin Pantterintaljaisesta, sen ensimmäisen kirjan viidennestäkymmenennestä säkeestä. Etsimäsi säkeet kuuluvat Olavi Linnuksen suomennoksessa näin:"Min annat pois, omasi on; min pidät sen vain menetät." Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, Suomen Itämainen Seura, 1990)
Kirjastojen palautuslaatikot ja -luukut toimivat vaihtelevasti kirjastosta riippuen. Riippuu tilanteesta ja kirjastosta, kuinka usein ne pystytään tyhjentämään ja sinne palautettu aineisto oikeasti palauttamaan kirjastojärjestelmään virkailijoiden toimesta. Nyt korona-aikana henkilökuntaa on voinut ko. kirjastossa olla paljon normaalia rajallisemmin. Kirjastojen uudelleen avaaminen sulkujakson jälkeen on aiheuttanut kiireitä, joista johtuen palautuslaatikkoon jätetyn aineiston käsittelykin on voinut viivästyä.
Kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan tyypillisesti, että palautuslaatikoiden käyttö tapahtuu asiakkaiden omalla vastuulla, joten niitä kannattaa käyttää vain toissijaisena palautuskeinona. Tämä johtuu siitäkin, että...
Littoisten historiaa voi etsiä jopa kolmen kunnan alueelta. Osia Littoisista on kuulunut Kaarinaan, Lietoon ja Piikkiöön. Wikipedia
Etsin Finna-tietokannasta kirjoja Littoisten historiasta. Niistä saattaisi selvitä tuon kaupan historia. Finna hakutulos
Niistä kannattaisi tutkailla ainakin kahta Erjanti, Erkki: Littoinen sanoin ja kuvin sekä Jutikkala, Eino ; Nikander, Gabriel:Suomen kartanot ja suurtilat II
Finna palvelu löytää myös Littoisten karttoja eri vuosilta. Niistä voivat selvitä teiden aiemmat nimet. Finna hakutulos
Paikallishistorioita löytyy aina isompien kuntien nimillä eli Liedon, Kaarinan ja Piikkiön.
Muistelemasi kirja on Inga Röningin Kohti Pystynyppyläin puhurivuoristoa (Tammi 2005). Kirjassa seikkailevat Konsta ja hänen kissansa Tilliäinen, Pölypallo Böltsi ja kummitus Arhippa.
Netistä löytyy jonkun verran suomalaisiakin laulujen sanoja. Hyvä
aloituspaikka on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto)
linkkilista kohdasta musiikki/muuta/sanoitukset (http://www.htk.fi/kirjasto/music3.htm#sanat).
Ankin sanoituksia en kuitenkaan ainakaan lyhyen selailun jälkeen
löytänyt. Nuottikokoelmasta "60-luvun hitit" löytyy Ankin esittämä Sunny
sanoineen, muuten nuotit Ankin esittämistä kappaleista tuntuvat
olevan kiven alla. Biisi biisiltä voisi vielä koettaa etsiä.
Tarkistin myös muutamasta äänitteestä, olisiko niiden tekstiliitteissä
sanoituksia (LP Anki: Sateen jälkeen sekä kokoelma-CD Anki: 20
suosikkia--Ne kesäyöt), mutta ei tärpännyt.
Hei,
Kyseessä on Sakari Pälsin Fallesmannin Arvolle tapahtunut juttu. Kyseinen onkijuttu on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Fallesmannin Arvo ja minä (Otava, 1932). Tarina on myös valikoimassa Fallesmannin Arvo parhaimmillaan - pahimmillaan (Otava, 1965).
