Hei! Valitettavasti meiltä ei voi lainata tiibetiläisiä äänimaljoja, mutta monia muita soittimia on lainattavissa pääkirjastosta. Niistä löydät lisätietoja tästä verkkokirjaston uutisesta.
Kysymykseen ei tähän mennessä näyttäisi löytyvän vastausta. Ehkä tätä kirjaa on käyty esittelemässä vain paikallisesti. Kyse ei siis ole välttämättä ollut valtakunnallisesta kirjaesittelystä kouluissa. Jospa joku lukijoistamme tunnistaisi tämän.
Hei,Varsinaista chick litiä ei taida olla isommalti selkomukautettu. Toki löytyy ainakin muutamia ja uusia selkomukautettuja ilmestyy jatkuvasti. Tässä olisi muutama tarjokas:Takala, Tuija. Lauralle Oikea. Vantaa: Avain, 2018.tämä on ehkä aidointa chick litiä selkonaMarttinen, Tittamari. Sarjarakastuja. Helsinki: Avain, 2022.Savola, Katri, Johanna Veistinen, ja Katja Villanen-Juvakka. Sydän Tekee Kuperkeikan. Helsinki: Oppian, 2024.Veistinen, Johanna. Kesätuuli Kuivaa Kyyneleet. Helsinki: Oppian, 2024.Kirjaston tietokannasta löytyy hakemalla selkokirjat-asiasanalla ja rajaamalla hakutuloksia kaunokirjallisuuteen. Löytyy sekä aikuisten ja nuortenkirjoja, joista voi valita sopivia. Toivottavasti näistä löytyy sopivia.
Arvid Lydeckenillä on runo "Ensimmäiset housut", joka alkaa: "Heikki poika, pikkumies, housut sai". Ja niinhän siinä käy, että housut sanovat "riks, raks". Voisiko asiakkaasi tarkoittaa tätä runoa? Se on ilmestynyt alun perin Arvid Lydeckenin "Isoäidin kuvakirjassa" (Otava, 1925, s. 8).
Tämä runo on myös sävelletty. Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies, jonka nuotissa "Lauluja lapsille", 1. vihko, on laulun sanojen lisäksi nuotti kosketinsoittimelle. Nuotissa mainitaan, että sen "laulut liittyvät, paitsi viimeistä, Arvid Lydecken'in Isoäidin kuvakirjaan. Mainitun kirjan kuvat voisivat suuresti kohottaa laulujen tunnelmaa jos niitä lapsille näytetään ennen laulujen opettelemista. Nehän ovat olleet aiheena laulujen niin sanojen kuin...
Hei,
Kirja on todennäköisesti Alice Winterin Samettikupla (Gummerus, 1966). Suomenkielistä takakansitekstiä en tähän hätään löydä, mutta enlanniksi kirja kuulostaa juuri kuvaamaltasi: "On the day of her mother's funeral, Dorrie wrote in her journal that she'd always felt her mother and father were inside a velvet bubble that kept her apart from them. Now that her mother has died, Dorrie is sure she can join her father in the bubble, and works to make it happen. She tells how she deals with friends, relatives and housekeepers because she wants to make her father happy in a way her mother never could."
Kirjaa ei näyttäisi löytyvän Lahden kirjastoista, mutta sen saa tilattua kaukolainaksi muualta.
Etsimäsi Maaria Leinosen nimeämätön runo on kokoelmasta Uni niin todellinen (1990). Runo alkaa rivillä "Ilo sen pitäisi olla jokaisen uuden aamun...".
Voit lukea runon myös teoksesta Maaria Leinonen: Elämän täysi : Kootut runot I, 1980 - 1993 (s. 271).
https://finna.fi/Record/vaski.151183
https://finna.fi/Record/vaski.455270
Taiteilijanimiä ei voi varsinaisesti rekisteröidä itselleen, mikäli ei sitten saman tien perusta toiminimeä ja rekisteröi sitä kaupparekisteriin (tästä nimeämiskäytännöstä lisätietoja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html sekä https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/yksinoikeusnimeen.html ). Jos joku on vakiinnuttanut itselleen tietyn taitelijanimen, yleisesti kuitenkin katsotaan että hänellä on siihen ns. moraalinen tekijänoikeus tai isyysoikeus ja siten myös mahdollisuus puolustaa sen käyttöoikeutta vaikkapa oikeusteitse. Asiasta on ainakin yksi korkeimpaan oikeuteen saakka mennyt ennakkotapaus, jota on lyhyesti kuvattu tässä artikkelissa: https://...
Paikannimien tutkimusta koskevia kirjoja löydät osoitteesta http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasanaksi NIMISTÖNTUTKIMUS. Asiasanalla NIMISTÖNTUTKIMUS INKERI löytyy kaksi teosta: Inkerin teillä, jossa on Saulo Kepsun artikkeli Inkereen nimistön ja asutuksen vaiheita sekä saman tekijän teos Pietari ennen Pietaria. Teosten saatavuuden näet samasta osoitteesta.
Artikkelin ja teoksen lähdeluetteloista voisi olla myös sinulle hyötyä; lähdeluetteloissa mainittuja teoksia voi etsiä Helsingin yliopiston kirjastosta.
Inkeristä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa tällä hetkellä kaksi karttaa: Keski-Inkeri kylä- ja tiekartta, Pietari, Hatsina, Saari, Kraassela, Siestarjoki, Rampova, Pietarhovi sekä Inkeri tiekartta. Nämä löytyvät, kun...
Kirjaston henkilökunta ei näe aiempia lainojasi.
Voit kuitenkin itse tarkastella niitä, jos kirjaudut Helmet-sivuille ja otat käyttöön Lainaushistoria toiminnon.
Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Kirjautumiskohta löytyy Helmet-sivun oikeasta yläkulmasta.
Kirjauduttuasi omat tietosi löytyvät kun klikkaat nimeäsi sivun yläosassa.
Omissa tiedoissa näkyvät ensin lainasi. Sivun vasemmasta palkista löytyy sana Lainaushistoria. Klikkaa sitä.
Klikkaa Tallenna lainaushistoria -painiketta.
Lainaamasi kirjat tallentuvat seuraavasta lainauskerrasta alkaen.
Aivan näihin sanoihin Viljo Kojon Muistoja menneiltä ajoilta -runo ei pääty, mutta viimeisessä säkeistössä kuitenkin ollaan: "Niin haastoimme hampaita kaivellen ja röyhtäisten. / Lopuks turpamme kädellä kuivattiin, / nenät niistettiin siihen salvettiin." Alun perin Kojon kokoelmassa Sininen pilvi vuonna 1920 julkaistun runon voi lukea kokonaisuudessaan myös valikoimasta Viljo Kojon kauneimmat runot tai antologioista Iloitse kanssani (Gummerus, 1945) ja Mies joka luki runon (Otava, 1995). Viimeksi mainitussa runon nimenä on Jätkät, jolla se esiintyi 1926 julkaistussa Kojo-valikoimassa Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa.
Sivustolla www.globalfirepower.com/coalitions.php voi tehdä vertailuja kaluston määristä erilaisilla maayhdistelmillä. Vertailu ei kerro kaluston laadusta ja todellisista käyttövalmiuksista mitään, mutta antaa käsitystä voimasuhteista. Sivuston tietojen perusteella Venäjän, Kiinan ja Pohjois-Korean muodostama liittouma olisi selvästi ylivoimainen kaikkien kalustotyyppien lukumäärässä.
Globalfirepowerin sivustolla voi myös katsoa yksittäisten maiden sotakaluston tai eri aselajien kalustokoostumusta.
Eteläranta on Kauppatorin eteläpuolella, Pohjoisranta taas sen pohjoispuolella. Alueet ovat saaneet nimensä sijaintinsa mukaan.
Pohjoisranta on tunnettu pohjoisena rantana koko historiansa ajan. Vuoden 1820 kartassa alueen nimenä on Norra Quain. Epävirallisesti siitä käytettiin jo 1800-luvulla nimeä Norra Kajen. Nimi virallistettiin vuonna 1909. Suomeksi aluetta kutsuttiin 1800-luvulla Pohjoiseksi Rantakaduksi. Nimi virallistettiin vuonna 1909. Nykyinen suomenkielinen nimi , Pohjoisranta, vahvistettiin 1928.
Etelärannan aluetta on aiemmin nimitetty itäiseksi ja läntiseksi laituriksi. Vuoden 1820 se kartassa se oli kirjoitetttu muotoon Östra Quain. Vuonna 1836 taas Wästra Quain. Vuodesta 1866 kadun epävirallinen nimi...
Omista tietolähteistämme ei löydy mainintaa kemiallisesta yhdisteestä 'carboxyhydrosailic acid'.
Web-selain britannica (www.britannica.com) reagoi hakuun antamalla yhdisteen nimeltä `carbocylic acid'.
On mahdollista, että kyseessä on aivan uusi yhdiste. Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Teknilliseen korkeakouluun
Parhaat CD-levykokoelmat pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ovat Helsingissä Kirjasto 10:ssä ja Itäkeskuksen kirjastossa, Vantaalla Tikkurilan kirjastossa ja Espoossa Sellon kirjastossa.
Kaikkein laajin musiikkikokoelma on Helmet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilan kirjaston yhteydessä. Musiikkivarastosta voit lukea lisää alla olevasta linkistä.
Kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi esimerkiksi "blues" ja rajoittamalla aineistolajin CD-levyihin, voi tulossivun vasemman laidan Sijainti-kohdassa vertailla eri kirjastojen kokoelmien blueslevyjen määrää.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkiosastot/helmet-musiikkivarasto/
Nimi ortodoksinen tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa oikein ylistävää (orthos = oikein, doxa = ylistää). Nimellään ortodoksinen kirkko haluaa viestittää, että se on itäisenä suuntauksena säilyttänyt oikeassa muodossa kristillisen alkukirkon apostolisen uskon.
Ortodoksien "oikein ylistäminen" liittyy siis ensisijaisesti alkukirkollisen perinteen korostamiseen ja siihen, että ortodoksinen kirkko katsoo jatkavansa alkukristittyjen jumalanpalvelusperinnettä.
Lähde:
Uskonnon käsikirja. Opintoverkko, 2009
Asiaa on selvitetty Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei tuntunut muistavan kyseisiä runoja. On mahdollista, että ne ovat peräisin jostakin koulun lukukirjasta tai lukemistosta.
Eräs kirjastolainen muisti Annika ja Maikki Metsäkedon levyttämän kappaleen "Ilman palkkaa" (alkup. Harlan Howard: No charge), joka muistuttaa tarinaltaan ensimmäistä runoa. Tämä on tosin vuodelta 1974, mutta se saattaa perustua johonkin vanhempaan tekstiin. Aiheesta on voinut kiertää vastaavia runoja tai versioita pitemmän aikaa.
Voisiko kyseessä olla lehti nimeltä Sähköurakoitsija? Se on Suomen sähkötyönantajien liiton lehti ja löytyy mmm. Kansalliskirjastosta Helsingistä. Kansalliskirjaston haku, Yhteystiedot, Frank monihaku
Hei
Perehdyin tuohon leikkiin leikkiin ja ilmeisesti teidän versionne Kuusankoskella on ollut niin paikallinen, ettei kertomaasi versiota löydy löytämästäni lähdeaineistosta. Löytämäni versiot mukailivat tätä ruotsalaista vastaavaa leikkiä:
Bro bro brella
klockan ringer elva
Keisaren står i sitt höga slott
så vit som snö så svart som mull
varför är kneckten bättre än sin herre
den som kommer allra sist
han skall heta döden.
Esim: "rump rump rullaa, reka reka rellaa...."
Valitettavasti teidän versionne alkuperä jää nyt selvittämättä.
Puolustusvoimien verkkosivujen mukaan reserviin oli koulutettu 31.12.2022 mennessä 12262 naista. StatFin -tietokannan mukaan Suomessa oli tuolloin 1 034 457 19-49 vuotiasta naista. Ikäryhmä ei aivan osu ehdokkaiden ikäjakaumaan, mutta voisi olla riittävän suuntaa-antava. Tilastokeskukselta voisi saada tarkemman tiedon kuinka monta vuosina 1967-1987 syntynyttä naista Suomessa on, jota voisi käyttää tarkemman laskelman pohjana. Asevelvollisuuden suorittaneiden osuus olisi luultavasti silloinkin noin prosentin luokkaa.
Puolustusvoimat ei ole nähdäkseni julkaissut tietoja sotilasarvojen jakautumisesta, mutta Maavoimien verkkosivuilla mainitaan, että noin 60% armeijaan tulleista naisista suorittaa johtajakoulutuksen, joko aliupseeri- tai...
