Rikosuhripäivystyksen sivuilla sanotaan seuraavaa:
"Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Poliisi kysyy vahingonkorvausvaatimuksista jo kuulustelutilanteessa. Vahingonkorvauksia voi vaatia rikoksen tekijältä korkoineen rikoksentekopäivästä lukien."
"Vaikka rikoksen tekijän kuuluu korvata rikoksesta aiheutuneet vahingot, niin ei aina tapahdu. Tuomittujen korvausten maksamisesta voi sopia rikoksen tekijän kanssa suoraan tai pyytää ulosottomiestä perimään niitä. Korvauksia voi saada joissain tilanteissa myös Valtiokonttorista tai Kelasta."
Se, vaikuttavatko korvaukset loppuelämään, riippuu varmaan ainakin siitä miten isoista korvaussummista on kyse.
Lisää tietoa aiheesta voi lukea esim. alla...
Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliitteen perusteella ainoa viime heinäkuussa televisiossa esitetty italialainen elokuva oli Leonardo Pieraccionin 1996 ohjaama Kuin pyörremyrsky. Nyt-liitteen mukaan "flamencotanssijatar muuttaa toscanalaisen kirjanpitäjän arjen".
Plussa-tietokannan mukaan elokuvaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kaivattu elokuva lienee italialaisen Roberto Benignin Kaunis elämä (La vita è bella, 1997).
http://www.film-o-holic.com/arvostelut/la-vita-e-bella/
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/864501
Hei!
Kyllähän boikotointi usein vaikuttaa, jos sen kohde tietää boikotoinnista. Esimerkkinä voi antaa vegaanit, jotka boikotoivat kaikkea eläinperäistä. Nykyään on sitten kauppoihin tullut runsaasti heille suunnattuja elintarvikkeita, ja eläinten tuotantomäärät ovat hyvin hitaasti laskeneet. Vaikea nähdä miten boikotoinnin vaikutus olisi erilaista meillä Suomessa kuin muualla. Mitä pienempi firma, sitä enemmän sitä haittaa rahavirran tyrehtyminen mistä tahansa syystä. Esimerkiksi Animalian turkiton kauppa- ja kosmetiikkalistaukset ovat vaikuttaneet boikotoinnin kautta suomalaistenkin yritysten tuotevalikoimiin, esim. Marimekko on irtisanoutunut kaikesta yhteistyöstä turkisalan kanssa. Boikotit kuitenkin saattavat vaikuttaa...
Verenluovutus on Punaisen Ristin veripalvelun järjestämä tilaisuus ja he totesivat, että Joensuun pääkirjaston tilat kävivät ahtaaksi. Vuoden 2023 alusta alkaen verta pääsee Joensuussa luovuttamaan seurakuntakeskuksessa Kirkkokadulla.
Uusissa tiloissa luovuttajia voidaan ottaa runsaasti enemmän vastaan. Luovutuspäiviä voidaan myös järjestää siellä useammin ja pitää tilaisuutta pidempään auki.
KAVIn eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa ovat tiedot myös elokuvan musiikista. Viimeisenä kappaleena mainitaan Enrico Caruson italiaksi esittämä Georges Bizet'n säveltämä "Mi par d'udir ancora". Tämä on Nadirin romanssina tunnettu aaria oopperasta "Les pêcheurs de perles" eli "Helmenkalastajat", ranskaksi "Je crois entendre encore". Elokuvassa on käytetty myös Universal Musicin katalogimusiikkia.Lähde:Punttikomedian kuvaus Elonet-palvelussa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624939
Valkaman historia ei vaikuta olevan kovinkaan hyvin dokumentoitu: aikajanassa on useita aukkopaikkoja ja monet löytyneistäkin tiedonmurusista on varustettu huomautuksin "ilmeisesti" ja "todennäköisesti". Maarekisterin mukaan Valkama oli aikoinaan Messukylän kylän Säälän talon tila.Reino Seppäsen mainitsema "venäläisen varuskunnan upseerikerho" lienee pelkkää huhupuhetta – ainakaan tällaisesta ei ole minkäänlaisia viitteitä Tampereen venäläissotilaita käsittelevissä lähteissä. Lauri Jalkasen kirja Tsaarin kenraalin saappaanjäljissä nimenomaisesti mainitsee, ettei Tampereella ollut "Europeiskajan kaltaista kallista houkutinta". Pietarissa "[e]tenkin everstit ja heitä korkeammat upseerit elivät puolet elämästään upseerikerhoilla ja...
Tutkijatohtori Enni-Maria Hietavalan mukaan maitohappo terminä on väärä. Lihaksissa voi tuntua hapotuksen tunnetta kuormittavan liikuntasuorituksen aikana, vaikka kyse ei ole maitohapoista. Hän on tutkinut liikuntafysiologian väitöskirjassaan muun muassa happo-emästasapainoa liikunnassa. Artikkeli aiheesta on luettavissa Helsingin sanomista:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006378341.html
Myös väitöskirjan voi lukea verkossa:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57515
Kyseessä voisi olla Sirpa Tabetin romaani Punainen metsä (Otava, 1989). Kirjan kuvaus ja tekstinäyte Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48726.
Sirpa Tabetin tuotannosta löytyy esittelyjä DekkariNetistä: https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=TabetSirpa.
Tässä muutama muu kirjavinkki:
Marianne Cedervall: Ajattelen sinua kuolemaasi saakka
Kirja kertoo kahden erilaisen gotlantilaisen naisen ystävyydestä, kostosta ja ajatusten voimasta. Kolme miestä kuolee muutaman viikon välein. Kuolemantapaukset vaikuttavat luonnollisilta, mutta mitä jos ne eivät olekaan?
Anna-Maria Eilittä: Kun olen poissa
Ilonalla on mies, perhe, työ opettajana, monin tavoin aivan tavallinen elämä. Paitsi että hän on kuollut. Ilona...
Kyseinen katkelma on Kurt Vonnegutin romaanista Galapágos (suom. Jukka Kemppinen, 196), sen 28. luvusta, sivulta 148.Englanniksi kyseinen kohta kuuluu näin: "My boy... you are descended from a long line of determined, resourceful, microscopic tadpoles—champions every one."Englanninkielinen alkuteos löytyy digitoituna esimerkiksi Internet Archive -palvelusta: https://archive.org/
Ruotsissa on ollut hyvin vähän hiilikaivostoimintaa, mitä olisi tarvittu muun muassa metalliteollisuudessa. Ruotsissa onkin historian saatossa käytetty paljon puuhiiltä.
Kuitenkin hiilikaivostoimintaa on aiempina vuosikymmeninä harjoitettu Skånen alueella Helsingborgin kaupungin kupeessa. Englanninkielinen Wikipedia tietää myös kertoa, että Helsingborgin vieressä sijaitsevassa Höganäsin kunnan alueelta löydettiin hiiltä ja aloitettiin kaivostoiminta vuonna 1797. Toiminta loppui kuitenkin 1960-luvulla.
http://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6gan%C3%A4s
Saat kyseiset ja lukuisat muutkin vanhat aikakauslehdet varmimmin Helsingin pääkirjastosta Rautatieläisenkatu 8. Lehtiä ei sieltä lainata, mutta voit ottaa niistä tarvitsemasi kopiot. Kirjastoon tulevat lehdet näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi, valitse sieltä linkki "lehdet". Lib-Press-tietokannastamme selviävät myös lehtien säilytysajat.
Kyseessä on Satu Salminiityn Mutta-runo. Se löytyy Salminiityn esikoiskokoelmasta Aikataika (WSOY, 1981).
En minä mikään noita ole
minä olen menninkäinen, joka kompastelee
metsässä ja itkee kaarnan sisään
sen nestemäisen sielun
– tahmea mahla minä olen
mutta kömpelyyteni virtaa puissa
kuin ihme
Jarkko Sipilän kirja " Helsingin pimeä puoli : 100 karua tapausta" on tällä hetkellä lainattavissa monesta Helsingin kirjastosta, esim. Pasilan, Rikhardinkadun, Kallion ja Töölön kirjastoista. Myös Keskustakirjasto Oodin hyllystä kirjan pitäisi löytyä. Näinä korona-aikoina kirja kannattaa varata soittamalla. Voi myös tehdä varauksen www.helmet.fi -sivulla, josta kirjastojen puhelinnumerot myöskin helposti löytyvät.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli HelMet -kirjastojen aineistoja voi selata ja varata sivustolla www.helmet.fi. Sivustolla on paljon käytännön tietoa uudelle lainaajalle. Tervetuloa lainaajaksi!
Vuonna 1987 Suuri Käsityölehti ilmestyi vielä nimellä Suuri Käsityökerho. Suuri Käsityökerho -lehden vuosikerta 1987 löytyy Varastokirjastosta. Voitte tilata tarvitsemanne lehden/artikkelin oman kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Suomen lajitietokeskuksen sivuilta löytyy havaintopohjaista tietoa tervalepän esiintymisestä Suomessa ja Euroopassa: https://laji.fi/taxon/MX.38008/occurrence.
Lajitietokeskuksen ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Tarkemman tiedon osalta kannattaa kääntyä suoraan sen puoleen: https://luomus.fi/fi/info.
Kyseessä lienee Karin Boyen runo Morgon, joka alkukielellä löytyy mm. täältä: http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/morgon.shtml.
Boyelta on suomennettu yksittäisiä runoja mm. teoksissa Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta sekä Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja, mutta tätä runoa niistä ei löydy. Englanninkielinen versio (http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter-mcduff/morning.shtml) on ilmestynyt teoksessa Karin Boye : complete poems David McDuffin kääntämänä.
Hei!
Tiedustelin asiaa Suomenlinnan matkailuneuvonnasta (https://www.suomenlinna.fi/), ja sieltä vastattiin näin:
Traktori tosiaankin on Suomenlinnan eniten käytetty moottoriajoneuvo, tarkemmin sanottuna vielä kunnallistöihin (esim. tien kunnossapito ja lumenpoisto) käytettävä Wille-koneperheeseen kuuluva traktori.
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Paragraafi kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Maininki ja vaahtopää -teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925625?term=Hoi!%20papp…Hiukan toisessa muodossa runo sisältyy myös teokseen Runot (1947). Tässä runo on saanut nimen Tyhjin käsin.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926827?term=arkeen&term…
Kysymys oli haastava ja jouduin pyytämään ammattitaitoisten kollegoiden apua SKS:n kirjastosta ja Lastenkirjallisuusinstituutin kirjastosta. Tässä vastauksia:
Vaikuttaa tosiaan siltä, että Poika ja pohjatuuli (WSOY, 1947) on vanhin julkaisu, jossa Roineen kirjoittama versio sadusta Kolme toivomusta on julkaistu. Kirjan lopussa sisällysluettelosivulla on merkintä lähteestä: "Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto." En ylipäätään löytänyt sitä vanhempia suomenkielisiä julkaisuja, joihin satu sisältyisi. Lyhyessä sadussa ukko ja akka majoittavat Pyhän Pietarin mökkiinsä, joka lahjoittaa heille kiitokseksi kolme toivomusta. Akka toivoo makkaraa ja ukko toivoo makkarat akan nenään. En ylipäätään löytänyt sitä...
