Kyseisinä vuosina käytössä olleessa vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä kohdan 86 merkitys oli seuraava:
86. Ankaranlaatuiset ihotaudit, luonteeltaan tarttuvat, kroonilliset tai helposti uusiutuvat tai suuresti rumentavat (Affectiones cutis chronicae, contagiosae).
a)Ihosienet (Dermatomykoses: Trichophytia etc.).
b)Muut ihotaudit (Dermatoses variae, graves: Psoriasis etc.).
B II viittaisi rauhan aikana tarvittaessa palvelukseen määrättävään II luokan apumieheen. Tarkenne b3 voisi olla peräisin myöhemmästä vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännöstä. Tuolloin ihotaudit luokiteltiin seuraavasti:
86. Vaikeanlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
86a. Ihosienet (Dermatomycoses. Trichophytia...
Hei!
RT- ja LVI-kortistoja voi käyttää kuka tahansa Vantaan kirjastojen tietokoneilla. Niitä ei siis voi käyttää kotoa käsin. Kirjaston koneelta kannattaa valita Chrome-selain. Et tarvitse kirjastokorttia tietokannan käyttämiseen, mutta kirjaston koneille kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodin.
Kirjastoauto pysähtyy tällä hetkellä Kalasatamassa Capellan puistotiellä. Painetussa versiossa (pdf-tiedosto) on kirjastoauton varsinaisen pysäkin osoite, mutta Junonkadulla ei tällä hetkellä pysty pysäköimään tietöiden takia. Yleensä auto on Capellanaukiolla suunnilleen kaupan kohdalla, mutta tarkka paikka voi hiukan vaihdella kadunvarren paikoitustilanteen mukaan.
Laskelmasi ja esimerkkisi priiman ja rouheen sekoitussuhteesta ovat aivan oikein, eli rouhetta käytetään 75 % priiman määrästä. Tämän voi helposti varmistaa vaikkapa laskemalla kuinka monta valmista erää raaka-aineista valmistuisi, jos yhteen erään kuluisi 1 kg priimaa ja 0,75 kg rouhetta:
38 kg priimaa / 1 kg priimaa/erä = 38 erää
28,5 kg rouhetta / 0,75 kg rouhetta/erä = 38 erää
Hei,kyllä se tosiaan mahdolliselta tuntuu. Järvinahkiaista, joka on nahkiaisen mereen vaeltamaton muoto, tavataan ainakin Saimaassa, Pyhäselällä, Höytiäisessä, Päijänteessä, Konnevedessä ja Näsijärvessä. Puruveteen laskeva Lessinpuro sijaitsee järvinahkiaisen yleislevinneisyysalueella.Mainittakoon, että Suomen suurin sisävesissä tavattu nahkiainen tarttui uistimeen Puruveden Hummonselällä marraskuussa 2022. Pituutta kalalla oli 26 cm.Myös nahkiaista pienempi pikkunahkiainen elää sisävesissä. Niitä voi löytää pienistä puroista lähes koko Suomesta pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.Lähteet/lisätietoa:https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/kalalajit/kaikki-kalalajit/nahkiainenhttps://ahven.net/wp-content/uploads/2021/06/...
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluu oivallinen teos lehtikuusista: Jukka Reinikainen (toim.) Lehtikuusi ja muut ulkomaiset havupuut, ISBN 952-5118-05-3. Siperian lehtikuusesta kerrotaan sivuilla 23-28. Kirjaston puh. (06) 416 2111, sähköposti: kirjasto.seinajoenkaupunki@sjk.fi
Internetissä on osoitteessa http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/arbor/sipleku/sipleku.htm perusteellinen kuvaus siperianlehtikuusesta. Esimerkiksi evreka-hausta ( http://www.evreka.fi ) löytyy tämän lisäksi muutakin aineistoa käyttämällä hakusanaa larix sibirica
Kirjastossa ei pystytä neuvomaan yksittäisissä terveyteen liittyvissä asioissa kuin tiedonlähteitä käyttämällä. Omaa terveyttä koskevat huolet on syytä selvittää terveydenhuollon kanssa, eli tässä tapauksessa hammashuollon.
Suun terveyden yhteydestä yleisterveyteen ja sydämen terveyteen löytyy tietoa hammaslääkäriliiton sivulta, https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterve… ja https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterve….
Kyseessä on kirjojen kansainvälinen koodistandardi.
EAN-koodi on numeerinen 13 numeroa pitkä koodi. Koodissa on kaksi osaa:numero- ja viivasymboliosa.
Kaikki yksittäiset kirjat, jotka sisältävät ISBN-tunnuksen suositellaan yksilöimään EAN-koodilla.
978=ISBN-pohjaisten tuotteiden (kirjojen siis) tunnus
977=ISSN-pohjaisten tuotteiden (sarjajulkaisujen)tunnus
Viimeinen numero on tarkastusnumero tämä korvaa ISBN tarkastusnumeron.
Kirjan kansainvälinen standardinumero ISBN muodostuu kymmenestä numerosta, jotka on jaettu väliviivoin neljään ryhmään:maantunnus (Suomi 951, 952), kustantajantunnus, kirjantunnus ja tarkistusnumero.
Monella kirjaston verkkosivulla pystyy hakemaan avainsanoilla eri aineisiin liittyviä kirjoja. Hakusanalla "aikamatkat" ja rajaamalla osaston kohdalle "Lapset ja nuoret", Vaasan Finna-sivusto antaa 420 hakutulosta - aikamatkat | Hakutulokset | Vaasan kaupunginkirjasto - Vasa stadsbibliotek (finna.fi).
Sieltä löytyy yllä mainitut kirjat mutta myös esimerkiksi Ritva Toivosen toinen kirja Arvaamaton Aikamatka.
Muuta sille ikäluokalle sopivaa voisi olla Jussi Lehmusvesi ja Christer Nuutisen Robin Hoodin jäätävä pläts.
Vesisateen ja tuulen yhteys johtuu pohjimmiltaan siitä, että molemmat ilmiöt liittyvät ilmavirtoihin. Tuuli syntyy ilman virtaamisesta korkeapainealueilta matalapainealueille, kun taas sadepilvet syntyvät ilman pystysuuntaisista virtauksista. Näillä ilmavirroilla on keskinäisiä yhteyksiä, mikä selittää, miksi sateen yhteydessä usein tuulee.Aiheesta voi lukea lisää:Britt, Robert Roy (13.10.2005): Weather 101: All About Wind and Rain. Live Science. https://www.livescience.com/407-weather-101-wind-rain.htmlPaasonen, Seija (2001): Sää.
Hän heiluttaa suitsutusastiaa, jota käytetään mm. katolisen kirkon messuissa.
Lisätietoja ja kuvia
Tampereen katolisen kirkon blogi: https://risti.katolinen.fi/uutisia-seurakunnasta/eukaristia-27-suitsutus
Simply Catholic -sivusto: https://www.simplycatholic.com/holy-smoke/
Catholic Teachings -sivusto: https://ecatholicteachings.com/the-history-of-incense-and-why-it-is-use…
Videonauhurissa on kuvapäämekanismi, jossa pyörivään rumpuun on asennettu yhdestä neljään kuvapäätä eli sähkökelaa. Sähkövirta saa kelat tuottamaan vaihtelevan magneettikentän. Vaihtelu riippuu sähkövirran jännitteen vaihteluista, ja vaihteluita ohjaa videosignaali. Videosignaali on pitkä jono sähköisiä pulsseja, jotka määrittelevät kuvan sisältämät kirkkausasteet.
Magneettinauha pyörii rummun ympärillä, jolloin kuvapäät pyyhkivät sitä tasaisella nopeudella. Kelojen luoma magneettikenttä saa nauhan aktiivikerroksessa olevat rautaoksidikiteet magnetisoitumaan ja asettumaan tiettyyn järjestykseen. Järjestys riippuu magneettikentän muutoksista, jotka taas mukailevat videosignaalin sisältämiä taajuuksia. Rautaoksidiin...
Vihjeet nuori tšekkimies, juutalaistyttö ja Pavel panevat ajattelemaan Jan Otčenášekin kirjaa Romeo, Julia ja pimeys, vaikka aivan täysin se ei kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa täsmääkään. Otčenášekin Pavel ei ole sotilas, vaan nuori ylioppilaskokelas. Hän tutustuu Estheriin, kodittomaan juutalaistyttöön, joka on saanut määräyksen ilmoittautua natsiviranomaisille. Pavel kätkee Estherin isänsä räätälinverstaaseen, ja nuoret rakastuvat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5281
Tutkimastani meteorologisesta kirjallisuudesta en löytänyt mainintoja erikseen nimetyistä kotimaisista paikallisluonteisista tuulista. Sen perusteella vaikuttaisi siltä, että meillä tavataan vain ns. yleisiä tuulia. Yritin lähestyä aihetta myös kielitieteen kautta, mutta yhtä laihoin lopputuloksin. Tuuli näyttää kaiken kaikkiaan olevan verrattain vähän käsitelty aihe tietokirjallisuudessamme.
Etsitty kirja lienee Asko Martinheimon Mestarilaukaus ja muita kertomuksia (WSOY, 1983). Sen henkilöitä ovat Pasi, Jurtse, Koljonen, Sipuli, Japi ja Tuulikadun jengi, Sari Jaana ja Elina.
Tilastokeskuksella ei ole valmiina listausta Suomen suurimmista työnantajista, mutta sellainen on mahdollista tilata maksullisena toimeksiantona Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Listaukseen voidaan ottaa mukaan yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja julkisyhteisöt. Listaan tulostetaan y-tunnus, organisaation nimi ja henkilöstömäärä. Myös organisaation päätoimiala voidaan tulostaa listaan tarvittaessa. Henkilöstön määrä kerrotaan listassa henkilötyövuosina. Konsernia ei huomioida.
Tuorein saatavilla oleva henkilöstön määrään perustuva Suurimmat työnantajat Suomessa -listaus perustuisi nyt tilatessa vuoden 2019 vuositilaston tietoon.
Yhteystiedot listauksen tilaamista varten
Yritysrekisterin hinnasto
Olisikohan kyseessä ehkä tamperelainen Kenkätehdas A. Waselius, jonka tuotemerkkejä olivat mm. Wase, Wase Pop, Waselicos ja Wasette? Pula-aikana 1945 perustettu tehdas valmisti alkuvuosinaan puupohjaisia kangaskenkiä sekä tallukkaita. Myöhemmin tuotantoon tulivat naisten muotikengät. Tehdas lopetettiin 1970.Waseliuksen Wase-logon 'e' voi hyvinkin olla miellettävissä z-kirjaimeksi. (Ks. Waseliuksen mainos verkkosivulla Mummokengät ja kiilapohjat / Granny shoes and wedges (evildressmaker.com))Lähde: Suomalainen kenkä : pinkojia ja piikkareita
