Martti Luherin sanat koskien elämän nautintoja Roland af Hällströmin elokuvassa Ryysyrannan Jooseppi löytyvät Areenasta kohdasta 45.37 alkaen.
"Ken lemmi ei viiniä, naista ja laulua,
hän koskaan ei käydä saa elämän koulua.
Hän sokkona kulkee ja narriksi jää
ja tyhjääkin tyhjempi narrin on pää."
Martti Luther
https://areena.yle.fi/1-951993
Mikäli olet antanut kirjaston asiakastietoihin sähköpostiosoitteesi, voit pyytää lähettämään siihen uuden tunnusluvun. Pyynnön voi tehdä HelMetissä sivulla, jolla kirjaudutaan omiin tietoihin.
Mikäli kirjaston asiakasjärjestelmässä ei ole sähköpostiosoitettasi, niin voit uusia lainasi soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI
Eurostudent-tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi "nuorten korkeakoulutukseen pääsyä, korkeakouluopiskelun olosuhteita, opiskelijoiden ajankäyttöä ja toimeentuloa sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Suomeen". Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa (https://minedu.fi/raportit-ja-tutkimukset) on julkaistu lukuisia kyselyn tuloksia pohtivia artikkeleita.
EUROSTUDENT VI –tutkimuksen keskeiset tulokset –raportissa (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80534/okm37.pdf) todetaan seuraavaa (s. 25):
”Korkeakouluopiskelijoista joka viidennen (20 %) vanhemmista ainakin toisella on ylempi korkeakoulututkinto yliopistosta. Opiskelijoiden vanhemmista 29 prosentilla on enintään ylioppilastutkinto tai...
Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maijan nuotit on julkaistu alkuperäisen levytyksen pianosoolon mukaisena versiona useassa kokoelmassa: esimerkiksi Ihanimmat ikivihreät (F-kustannus, 2013), Musiikkia maestrot (F-kustannus, 2015). Tässä muodossa kappale ei ole kuitenkaan kovin helppo eikä melodiaa kahdentaessaan välttämättä sovellu säestämiseen - ellei ole tarkoitus säestää yhteislaulua.
Jos on tarkoitus säestää laulajaa tai muuta solistia esim. kitaralla tai pianolla, ja jos vapaa säestys onnistuu, helppolukuisin on pelkän melodian ja sointumerkit sisältävä nuottiversio. Sellainen löytyy ainakin kokoelmasta Suomen toivelaulut (F-kustannus, 2017). Kappale on siinä alkuperäisessä a-mollissa.
Toinen vastaava nuotti on...
Tugarin (Тугарин) on venäläisessä (itäslaavilaisessa) kansanperinteessä esiintyvä taruolento, joka on pahan ruumiillistuma. Se kuvataan (lohi-)käärmemäiseksi hahmoksi, jolla on kuitenkin myös ihmisen piirteitä. (Lähde: http://bibliotekar.ru/mif/119.htm ; https://dic.academic.ru/dic.nsf/dic_synonims/181358/%D1%82%D1%83%D0%B3%… ) Kansantarustossa Tugarin on suuri, ilkeä ja ahne olento, jolla joissain tarinoissa on liekehtiviä käärmeitä ylävartalonsa peittona. Sillä tai sen hevosella kuvataan usein (paperiset) siivet.
Tunnetuin satu, jossa Tugarin esiintyy on tarina Alesa Papinpojasta ja Tugarinista (былина о бое Алёша Поповича с Тугариным). Satu on suomennettuna esim. seuraavassa teoksessa:
Warner, Elizabeth, ja Paula Pesonen....
Asuinpaikan perusteella osastoa ei oikein pysty päättelemään. Helsingin punakaartin komppaniat muodostettiin pääosin ammattialoittain ammatillisten järjestysosastojen pohjalta. Puhuttiin esimerkiksi kirvesmiesten, vaskiseppien, suutarien, kivityömiesten, hevosmiesten ja rautatieläisten komppanioista. Myös sekakomppanioita oli. Surmansa saaneiden osalta hyvä aloituspiste selvittelyyn on vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto, http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main. Tuomittujen osalta tieto voisi löytyä esimerkiksi valtiorikos(yli)oikeuden akteista, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918#Puna…
Muita lähteitä:
Aunesluoma, J. & Häikiö, M. (1995). Suomen vapaussota 1918:...
Vastaan ensimmäiseksi viimeiseen kysymykseen: Kotilieden artikkelissa mainitaan yhdeksi suosion syyksi sisustustrendit. Kun kotia kalustetaan esim. 1960-luvun hengessä, halutaan astioiden sopivan muuhun tyyliin. Ehkä myös 1950- ja 1960-luvun astioiden muotokieli näyttää tällä hetkellä hyvältä. Suosiota luonnollisesti levittää tehokkaasti sosiaalinen media.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/10-kysymysta-keraili…
Arabian vuosihinnastot mainitaan painettuina lähteinä Design-museon verkkonäyttelyssä, mutta kirjastohaulla en päässyt niiden jäljille. Kiriastossa on tuon ajan tuotekuvastoja, mutta niissä ei ole hintoja. Jonkun käsityksen astioiden hinnoista saa mainoksista, joita julkaistiin lehdissä. ...
Kyse on varmaankin Kulttikortista, jolla nuoret saavat alennuksia pääkaupunkiseudun kulttuurilaitoksissa. Helsingin kaupunginkirjastossa nuoret saavat Kulttikortilla varaukset maksutta. Kulttikortin tarjoavat Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Annantalon taidekeskus ja Helsingin opetusvirasto yhteistyössä pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja taidelaitosten kanssa.
Lisätietoa Kulttikortista
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hakutulos.aspx?QueryString=kulttikortti
http://www.kultus.fi/suomi/_pohja.php?page=kulttikortti
Voisiko kysymyksessä olla Agnès Martin-Lugandin kirja Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia 2018). Siinä miehensä ja lapsensa menettänyt Diane lähtee pieneen kylään Irlantiin selvittämään ajatuksiaan. Hänen naapurinaan asuu isokokoinen Edward, jonka kanssa näyttäisi viriävän romanssi, kaikesta huolimatta. Diane kuitenkin palaa Pariisiin ja kahvilaansa, jonka nimi on tuo Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia.
Jatko-osa tähän on nimeltään Huolet pois, elämä on helppoa (2019).
Kukkasilmut tulevat puun pääoksista haarautuviin oksiin. Tässä kuvassa on mielestäni hyvin havainnollistettu kesä- tai kausivihantien puiden rakennetta, joihin mantelipuukin kuuluu: https://www.pubs.ext.vt.edu/content/dam/pubs_ext_vt_edu/430/430-456/IMG…. Kuvassa "scaffold" tarkoittaa suoraan rungossa kiinni olevaa ns. pääoksaa ja "lateral branch" on puolestaan siitä haarautuva sivuoksa, johon kukkasilmut ja sittemmin kukat tulevat. Mantelipuuhun ei ilmeisesti tule kukkia eikä silmuja oksien haaroihin. Kukat kasvavat oksassa joko yksittäin tai pareittain, ja ne aukeavat puuhun aikaisin keväällä jo ennen lehtiä.
Lähteet:
https://garden.lovetoknow.com/trees/almond-trees
https://www.pubs.ext.vt.edu/...
Kyseessä on tavara-arpajaiset, jossa arpajaislain mukaan voi arpomisella tai muulla siihen rinnastettavalla sattumaan perustuvalla tavalla voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja. Arpajaiset saa toimeenpanna rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa. Edelleen laissa sanotaan, että arpajaiset saa toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla, jollei toisin säädetä. Luvan tavara-arpajaisiin (tavara-arpajaislupa) antaa ja peruuttaa toimeenpanopaikan poliisilaitos toimialueellaan.
Kuitenkin edellä tarkoitettu yhteisö saa toimeenpanna ilman viranomaisen antamaa lupaa tavara-arpajaiset, joissa...
Herra I. Murimuri esiintyy Raija Orasen kirjassa Möttönen ja Vehtaaja (Weilin + Göös, 1979). Maailmanmatkaaja Möttösestä ja kirjoituskone Vehtaajasta kerrotaan myös kirjassa Melkoinen Möttönen (Weilin + Göös, 1984).
Tekijänoikeuslaki ei suojele ideoita, vaan ideoitten toteutuksia. Jotunin näytelmät ovat olleet tekstinsä osalta suojattuja vuoteen 2014, nykyään ne ovat tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa. Tästä riippumatta on näytelmätaiteessa aina ollut varsin laaja oikeus tehdä oma tulkinta. Tekijänoikeuden ollessa voimassa on silti itse tekstiin veto-oikeus eli oikeus kieltää sen esittäminen muutetussa muodossa. Jotunia tämä ei enää siis koske.
Myös teoksen nimi voi saada tekijänoikeuden suojaa, mutta se ei ole automaattista, koska monet nimet eivät ole riittävän omaperäisiä. Tässäkin asiassa Maria Jotunin teosten nimet ovat joka tapauksessa vapaasti hyödynnettävissä, mutta jonkin suojatun näytelmän nimen kohdalla voisi herätä kiistaa siitä,...
Kaikki mainitsemasi sitaatit ovat Henrik Ibsenin näytelmästä Brand (1866). Kasimir Leinon suomennos näytelmästä vuodelta 1896 on luettavissa Gutenberg-projektissa (ks. linkki alla). Löydät kyseiset kohdat tekstistä helposti sanahaulla.
http://www.gutenberg.org/files/45499/45499-8.txt
https://www.ibsen.uio.no/
https://www.nb.no/forskning/ibsen/
"Koskaan rakkaus kuole ei", alun perin Francis Goyan "Daddy's Bolero", on nuotinnettu ainakin kokoelmalle Pop tänään. Vol 26 (Fazer, 1983). Kokoelmaa näyttäisi löytyvän myös Siilinjärven pääkirjastosta.
https://siilinjarvenkirjasto.finna.fi/Record/siilinjarvi.43385
Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä, mutta en oikein niistä tunnistanut toukkaa. Hain selaimen kuvahaulla ja Suomen perhoset -sivustossa oli kuvattuna hammasmittarin toukka, joka näyttäisi samanlaiselta. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
En löytänyt kuvauksen mukaista kauno- tai tietokirjallisuutta. Mikäli kyseessä on tietokirjallinen teos, sen väitteitä voidaan pitää varsin epäilyttävinä, sillä Intian alueen nälänhätien aikainen siirtolaisuus näyttää rajoittuneen ennen kaikkea Intian lähialueille sekä aluetta hallinneen Britti-imperiumin siirtomaihin; tietoa Eurooppaan saati Suomeen saapuneesta massiivisesta kansainvaelluksesta ei puolestaan löydy. Lyhyen katsauksen Intian alueen nälänhätiin saa muun muassa aihetta käsittelevästä Wikipedia-artikkelista. Suomeen kohdistuneen siirtolaisuuden historiasta saa katsauksen puolestaan muun muassa Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren aihetta käsitelleestä esitelmästä. Lähteet:Famine in India. Wikipedia-artikkeli. https://...
Kyseessä on varmaankin Ilkka Pitkäsen lastenromaani Eläinten talo (Otava, 1987). Kirjasampo-tietokannassa siitä kerrotaan näin: "Metsän keskellä oli unohdetun näköinen talo, jonka joukko eläimiä oli ottanut kodikseen ja nimennyt Anarkiaksi. Talon suojaan päätyy myös pieni kettuneiti Rosmariini, joka on nokinen ja puoliksi palanut ja hukannut äitinsä ja isänsä kun muut eläimet sen löytävät. Siirimamma, jänöpappa Massey Ferguson, karhu Kaapro ja muut ryhtyvät selvittämään kettuneiti Rosmariinin tilannetta." Jatko-osa Eläinten joulu on ilmestynyt 1988.
Antti Salmelan runo Nauku, Vaak-vaak ja Hauku löytyy ainakin E. N. Setälän, A. Kohosen ja Alfred Salmelan toimittamasta yläkansakoulun lukukirjasta Uusi kotipiirin kirja 2 (Otava, 1931).
