eläinlajeista joiden uroksilla olisi erikseen kiima-aika en löytänyt viitteitä. Uroskoiristakin todetaan, että ne ovat käytännössä kiimassa aina tultuaan murrosikään eli noin 6 kuukauden ikäisinä.
Asiaa voitte halutessanne ehkä tiedustella vielä yliopistolta, joka järjestää myös yleisölle luontoillan joka kesä Konnevedellä. Tänä vuonna 15.8. Alapuolelta löytyvän linkin kautta löytyy myös lisätietoja tapahtumasta sekä yhteystiedot kysymyksille.
https://www.jyu.fi/science/fi/konneveden-tutkimusasema/tapahtumat/luontoilta/konneveden-tutkimusaseman-piolookisen-luontoilta-4-7-2017-klo-18-00-alkaen
Ego sum, nolite timere kääntyy suomeksi seuraavasti: "Se olen minä, älkää pelätkö". Kyseinen lausahdus on Vulgatasta, latinankielisestä Raamatusta. Tarkka paikka on Matteuksen evankeliumissa (14:27), jossa vetten päällä kävelevä Jeesus rauhoittelee säikähtäneitä opetuslapsia.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/MAT.14.27
"Minä en pelkää" voisi olla latinaksi yksinkertaisesti non timeo.
Sitaatti on Mymmelin tuumailuista kirjassa Muumilaakson marraskuu.”Lyhyt raivokas ukonilma oli tehnyt Mymmelin aivan sähköiseksi. Hänen tukkansa kipunoi ja säärien ja käsivarsien jokainen pieni haiven sojotti pystyssä ja värisi. Nyt minä olen villeydestä pakahtumaisillani, Mymmeli ajatteli. Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaan tee yhtään mitään. Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa.”Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu, WSOY 2014, s. 87; suomentanut Kaarina Helakisa; suomennoksen tarkistanut Päivi KiveläMuutamassa verkkolähteessä kyseinen lause on laitettu Muumipapan nimiin. En tiedä, voisiko tosiaan olla niin, että myös Muumipappa olisi sanonut tai miettinyt näin samoin sanoin.
Kirjasta Simojoki,Aukusti: Arvi A. Karisto osakeyhtiö 1900-1950 löytyy tieto "I palkinnon sai kirjailija Alli Valli teoksestaan Toukokuusta toukokuuhun, II palkinnon kirjailija Martta Haatanen teoksestaan Taivas tummuu, ja III palkinnon kirjailija Urho Karhumäki teoksestaan Viulu ja posetiivi ...Palkittujen lisäksi lunastettiin seuraavat romaanit: Jussi Kuokkosen Kestävät kahleet, Kalervo Reposen Viimeinen valssi ja Annikki Turusen Vain kotirouva."
Pensasmustikka on kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä se kasvaa luonnonvaraisenakin. Yhdysvalloissa ja Kanadassa sitä tuotetaan runsaasti viljeltynä markkinoille. Euroopassa pensasmustikkaa viljellään etenkin Puolassa ja Saksassa, jopa Portugalissa. Suomen kaupoissa myytävä pensasmustikka tuotetaan pääosin Euroopassa. Ylen verkkoartikkelin mukaan pensasmustikan viljely kiertää eri puolilla maailmaa ja sato ajoitetaan eri aikoihin. Näin sitä on koko ajan saatavilla maailmanmarkkinoilla. Myös Suomessa on viljelty jonkin verran pensasmustikkaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pensasmustikka
https://yle.fi/a/3-8095774
Hämeessä ei ole Uno Cygnaeus -museota eikä muuallakaan Suomessa. Jyväskylän yliopiston museossa on ilmeisesti kuitenkin aineistoa myös Cygnaeuksen elämäntyöstä, http://www.jyu.fi/tdk/museo/uno.html
Hämeenlinnassa on Uno Cygnaeuksen muistolaatta hänen syntymäkotinsa paikalla sijaitsevan talon seinässä osoitteessa Saaristenkatu 5,
http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Muisto…
Hämeenlinnassa on myös vuonna 1965 valmistunut Uno Cygnaeuksen muistomerkki "Kasvun kivi" Kaurialan koulun edustalla. Veistos on Harry Kivijärven suunnittelema, http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Veisto…
Cygnaeuksen lapsuuden kotipaikkakunnalla Janakkalan Leppäkoskella on Armas Hutrin suunnittelema Cygnaeuksen...
Marianne Jutilan kirjoittamassa historiikissä "Lapin lippulaiva. Lyseonpuiston lukio 1908-2008" on oma luku "Lapinpuvusta tulee epäkorrekti" ss. 302-304.Jo 1970-luvun alussa joukko lukion abiturientteja vastusti lapinpuvun käyttöä penkinpainajaisissa, koska osa saamelaisista ei hyväksynyt sitä. 1990-luvulla keskustelu vähemmistön kansallispuvun käytöstä lisääntyi, ja vuodesta 1996 alkaen yhä suurempi joukko abiturientteja jätti pukeutumatta lapinpukuun. Vuonna 2004 Rovaniemen lyseonpuiston lukion abiturientit päättivät luopua lapinpuku-traditiosta.Junila käyttää termiä lapinpuku, koska aito saamenpuku on henkilökohtainen, käyttäjänsä identiteetin ja etnisen alkuperän symboli.
Sinun kannattaa kysyä lähikirjastostasi, sillä useimmilla kirjastoilla on paperileikkuri ainakin henkilökunnan tarpeisiin ja kirjastolaiset ovat tunnettuja palvelualttiudestaan. Voit myös tehdä leikkurista hankintaehdotuksen: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kyseinen kohta William Makepeace Thackerayn teoksessa Turhuuden turuilla löytyy Aino Tuomikosken suomennoksessa sivulta 58 ja se kuuluu näin:
Eikö kaikkien elämässä ole pikku lukuja, jotka näyttävät aivan mitättömiltä ja kuitenkin vaikuttavat koko muuhun elämäämme?
William Makepeace Thackeray: Turhuuden turuilla (suom. Aino Tuomikoski, Otava, 2005)
Hahmon esittäjän Allu Tuppuraisen mukaan Rölli ei ole peikko vaan edustaa röllien lajia. Rölliä voi siis käyttää sekä erisnimenä että lajinnimenä. Muodossa "rölli" sana tarkoittaa lajia, kun taas "Rölli" on erään tietyn röllin nimi.
Lisäksi "röllit" on eräs kasvisuku.
Ilmari Kiannon Punaisessa viivassa agitaattori Puntarpää tosiaan agiteeraa kansaa äänestämään, eli vetämään ensi kerran punaisen viivan äänestyslippuun, ja nimenomaan sosiaalidemokraatien ehdokaslistalle.
Hän ei kuitenkaan kehota haavan tekemiseen, vaan siitä puhutaan mökeissä ennen äänestystä pohdittaessa sitä, kuinka se viiva oikein vedetään. Arvellaan, että punainen viiva on vedettävä omalla verellä, ja jos veri ei kynnen alta itsestään tirskahda, niin "... pitääpä sitten puukon kärellä vähän reijän tapaista tuikata vaaliin lähtiessä" (s. 159, 1967, 1. p. 1909).
”Oberon” on Christoph Martin Wielandin teos, ei Schillerin, vaikka jälkimmäinen on merkitty esimerkiksi englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa https://en.wikiquote.org/wiki/Hope katkelman kirjoittajaksi. Katkelma on ”Oberonin” ensimmäisestä laulusta (”Erster Gesang”), joka löytyy osoitteesta http://gutenberg.spiegel.de/buch/oberon-4631/5 (”Verzweifle keiner je, dem in der trübsten Nacht / Der Hoffnung letzte Sterne schwinden!”).
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä katkelmaa ole suomennettu. ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja” -sarjan ensimmäisessä osassa eli ”Saksan kirjallisuuden kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1930) on Yrjö Jylhän suomentama katkelma ”Oberonista” mutta ainoastaan toisen toisesta laulusta, johon siis...
Luulen, ettei asia ole ainakaan Suomessa yltänyt etusivun uutiseksi tai lööpiksi, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomissa asiasta on uutisoitu useaan otteeseen. Esimerkiksi osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000005901613.html löytyvässä vuoden 2018 artikkelissa asiaa käsitellään laajasti. Kilogramman uuden määritelmän astuminen voimaan uutisoitiin lyhyemmin vuonna 2019 osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000006112834.html löytyvässä artikkelissa.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole oikein mahdollista ryhtyä käymään systemaattisestyi läpi tuon ajankohdan suomalaisia tai ulkomaalaisia lehtiä.
Kyseessä on Solveig von Schoultzin runo Yhtenä aamuna kolmen aikaan kokoelmasta Vesiratas (Vattenhjulet, 1986). Runon on suomentanut Helena Anhava.Runo sisältyy myös Helena Anhavan kokoamaan ja suomentamaan von Schoultzin runojen valikoimaan Puitten takaa kuulee meren : valitut runot 1940-1996 (1999, s. 177).
Astrid Lingrenin sadussa Hämäränmaassa on Jyrki-niminen poika, joka makaa kaiket päivät sängyssään eikä voi enää kävellä. Hämäränhetkellä herra Liljanoksa hakee hänet Hämäränmaahan eli Maahan Jota Ei Ole. Siellä Jyrki voi tehdä vaikka mitä, mm lentää ja ohjata raitiovaunua. Satu löytyy useammastakin kokoelmasta, esimerkiksi kirjasta Satuja, seikkailuja ja kepposia. Sadusta on myös olemassa Marit Törnqvistin kuvittama kuvakirjaversio vuodelta 1995.
kuvakirjan kansikuva ja esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510202541
Raili Mikkasen Hyvästi! toivoo Jere -kirjassa (ilmestynyt 1990) Jere suuttuu ja päättää karata kotoa. Karkaamisessa auttaa Lentävä...
Näyttää siltä, että Death note -elokuvaa vuodelta 2006 ei ole julkaistu Suomessa ollenkaan ja siksi sille ei ole täällä myöskään ikärajoja. Muissa maissa elokuvalle annettuja ikärajoja löytyy Internet Movie Databasesta.
Netflixissä on Death note -niminen mangasarja vuodelta 2006 (ikäraja 13+) ja Death note -niminen elokuva vuodelta 2017 (ikäraja 18+). Tuota vuoden 2006 elokuvaversiota siellä ei ole. C moressa tai Viaplayssa tätä elokuvaa ei myöskään ole.
Amazonissa tämä elokuva näyttää olevan vuokrattavana/ostettavana ja myös dvd:nä, mutta näiden saatavuutta Suomeen ei taata.
Kielitoimiston sanakirja (2012) ja Suomen kielen perussanakirja (1990) suosittelevat kirjoittamaan pienellä, siis etelävaltiot, Yhdysvaltain etelävaltiot, syvä etelä. Kuitenkin Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjassa (2012, s. 186) Etelävaltiot kirjoitetaan isolla (merkityksessä Konfederaatio). Etelää tarkoittamassasi merkityksessä ei sanakirjoista löytynyt, mutta pienellä kirjoittaminen lienee ainakin oikein.
"Rantakoivulleni" alkaa: "Rantakoivu, ritvakoivu, tuuletarten tuutima".Ainoa löytämäni nuotti Otto Kotilaisen sävelmään sisältyy "Suomen nuorison laulukirjaan" (WSOY, 1911; 5. uud. ja lis. painos), ja siinä on vain laulun melodianuotinnos, ei pianosovitusta tai -säestystä. Kotilaisen teosluettelossa esiintymiskokoonpanoksi on merkitty vain lauluääni. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Samoihin sanoihin on olemassa ainakin kaksi muuta sävelmää: Erkki Melartinin ja ilmeisesti kansansävelmä. Melartinin sävelmä sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Kansansävelmä sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kansakoulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1933).Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiPoroila, Heikki:...
Mairi Heddenwickin kuvakirjassa Kati ja tyhmä teddykarhu (1986) meren rannalla asuva skotlantilainen pikkutyttö Kati-Morag heittää suutuspäissään nallensa mereen. Lopussa nalle löytyy rannalta nousuveden tuomana. Nalle ei ole puulaatikossa, mutta Kati-Morag löytää rannalta muutakin, mm. puisen laatikon. Voisiko tämä kirja olla etsimäsi?
Kirjan saa lainaksi ainakin Helmet-kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1285049__Skati%20ja%20tyhm…
