Valmistaja on saksalainen Wilhelm Kagel Keramik (Wilhelm Kagel Pottery).
Yrityksen perusti Gnoienissa Mecklenburgissa syntynyt Wilhelm Kagel (1867-1935). Hän opiskeli Munchenissä fresko- ja koristemaalausta. Alunperin maalarina työskennellyt Wilhelm perusti 1892 oman pajan Partenkircheniin. Hänen poikansa, myöskin Wilhelm Kagel (1909-1987 tai 1988) opiskeli käsityötaidon vanhempiensa yrityksessä vuosina 1924-1926. Vuodesta 1935 keramiikkatehdas siirtyi pojille Wilhelmille ja Eugenille. Tehtaan toiminta päättyi arvioilta noin vuonna 1987/88.
Kuvien perusteella kyseessä saattaa olla krakleeraustekniikalla valmistettu tuote. Tekniikalla jäljitellään halkeillutta ja kuluneen näköistä maalipintaa.
Ainut suomennos, jonka löysin on vuodelta 2006 Kun puhun sinulle / [Michael] Leunig ; [suomennos: Hanna-Mari Latham] Helmet
Finna-haku löysi Kuhmoisten kirjastosta 2001 valmistuneen Curly pyjama letters. Finna
Runo löytyy teoksesta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (Anhava, Helena: Kysy hiljaisuudelta itseäsi, Otava 1974, ISBN 951-1-01685-7). Myös kokoelmasta Runot 1971-1990 löytyy sama runo (Anhava, Helena: Runot 1971-1990, Otava 1990, ISBN 951-1-09615-X).
Yhdysvalloissa kouluvuosi vaihtelee jonkin verran osavaltion mukaan, mutta keskimäärin lukuvuodessa on 180 koulupäivää. Kevätkauden viimeinen päivä vaihtelee myös, mutta publicholidays.us-sivuston mukaan ainakaan niiden koulujen kohdalla, joita tarkastelin, yksikään lukuvuoden viimeinen päivä ei ollut lauantai.
Alla linkki sivustolle:
https://publicholidays.us/school-holidays/
Emme osanneet kuvan perusteella ehdottaa tiettyä lajia. Tarjoamme kirjaston teoksia, joiden avulla lajin määritys voi onnistua.
Helmet-kirjastossa on lainattavissa kodin tuholaisista kertovia tietokirjoja, tarkista ja varaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stuholais*__Orightresult__U…;
Helsingin kaupungin nettisivuilla on myös kuvia sisätilojen tuholaisista, näistäkin sivuista voi olla hyötyä toukkaa tunnistaessa:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
Näin yleisen kirjaston puolella lähtisin liikkeelle tästä teoksesta:
Hämäläinen Riku, Wikström Tiina. (2004): Pohjois-Amerikan intiaaniuskonnot. SKS.
Toinen hyvä yleisesitys:
Andersson, Rani-Henrik & Henriksson Markku (2010): Intiaanit: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia. Gaudeamus.
Jälkimmäisessa teoksessa on kattava lähdeluettelo, josta löytyy runsaasti lisää luettavaa. Suuri osa aineistosta on englanninkielistä.
Lisää yliopistotasoista tutkimusta voi etsiä yliopiston kirjaston aineistohausta, vaikkapa hakusanoilla "native american studies".
Kirjasampo määrittelee historiallisen romaanin näin: "Historiallinen romaani on yksinkertaisesti määritellen romaani, jonka tarina sijoittuu menneisyyteen. Kyse on aina kirjoitushetkestä: jos kuvataan kirjoitushetken kanssa samana aikakautena tapahtuneita asioita, on puolestaan kyse aikalaiskuvauksesta. Historiallisen romaanin tarkka määrittely on kuitenkin vaikeaa. Monissa muissakin lajityypeissä liikutaan menneillä vuosisadoilla – esimerkiksi lännentarinoissa. Lisäksi historialliseen romaaniin kuuluu monia erilaisia alalajeja: historiallinen rikosromaani, historiallinen rakkausromaani, historiallinen seikkailuromaani, historiallinen fantasiaromaani, historiallinen aateromaani jne. Lisäksi on olemassa useita lajityyppimäärittelyjä...
Jatko-osat näyttävät valitettavasti kadonneen (tai tilausta ei ole voitu toimittaa.)
Yritämme toki hankkia kokonaisia sarjoja, mutta aina emme siinä onnistu. Voi olla, ettemme huomaa sarjan uusinta osaa tilausta tehdessämme tai emme huomaa viimeisen kappaleen katoamista.
Jos kirjan julkaisemisesta on jonkin verran aikaa, saattaa painos olla loppu. Joudumme odottelemaan uutta painosta.
Onneksi Mary E. Pearsonin kirja on aika uusi. Emme vain ole huomanneet, että ainut kappale on kadonnut. Siitä kannattaa tehdä hankintaehdotus. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Joskun myös kirjan ilmestyminen lykkäytyy tai jostain syystä sopimustoimittajamme ei ole saanut kirjaa listoilleen. Amanda Foodyn kirja saattaa olla...
Suomen kuvalehti ilmestyi 13.4.22 kaksoisnumerona 15 -16. Kyseinen numero on luettavissa useissa Helmet-kirjastoissa sekä eMagz-palvelussa.
Numero 17 ilmestyy 29.4.22.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://helmet.emagz.fi/ext/login/helmet
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
https://www.mediakortit.fi/mediakortit/suomen-kuvalehti/383/#schedules
Kysymykseen ei selkeää vastausta löytynyt. Tässä joitakin lainauksia ja linkkejä sivustoille, joiden kautta asiaa voi pohtia.
Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan seuraavaa: ”Metalleilla on usein hyvä lämmönjohtokyky. Kun ihminen koskettaa metallia, joka on kylmempi kuin iho, lämpö alkaa nopeasti siirtyä ihosta metalliin. Iho jäähtyy, ja siksi metalli tuntuu kylmältä.” (https://tieku.fi/ihminen/elimisto/hyva-lammonjohtokyky-saa-metallin-tuntumaan-kylmalta )
Netistä löytyi useita artikkeleita kylmettymisen yhteydestä virtsatietulehduksiin, mutta näissä lähes kaikissa kumottiin näiden välinen yhteys urbaanilegendana. Esimerkiksi terveyskirjasto kertoo seuraavaa: ”Vastoin yleistä uskomusta kylmettyminen ja uiminen eivät lisää...
Elokuva on vapaasti katseltavissa Elonet-palvelun kautta. Voit katsoa elokuvan itse sieltä. Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tarjoama tietokanta ja suoratoistopalvelu. Elonetin elokuvatarjontaan kannattaa tutustua. Elonet.fiElonet - kuu on vaarallinen
Kappaleen on suomentanut Mikko Alatalo. Levyn biisilistassa lukee kappaleen kohdalla: "Lyrics By – Mikko Alatalo".Linkki levyyn Lapsenusko:https://www.discogs.com/release/25013863-Mikko-Alatalo-Lapsenusko-Surun-Toivon-Ja-Rakkauden-Laulut?srsltid=AfmBOoqXKgdCaNeWeIoyTxGtqgANyuq3aiR0Fj1vayOE4EzsXZyzP61y
Iina-nimestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tässä yksi vastauksista:
Kustaa Vilkunan etunimistä kertovassa teoksessa (VILKUNA, Kustaa: Etunimet. - 4. uud. laitos. - Helsingissä : Otava, 2005 s. 103) Iina-nimestä sanotaan, että se on nimen Iines rinnakkaisnimi ja että se on almanakassa merkitty samalle päivälle. Toisaalta Iina voi olla lyhenne mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä (Vilhelmiina, Katariina, Lucina, Sabina, Severiina, Augustiina, Albertiina). Iina alkoi yleistyä 1990-luvulla, ja 2002 se oli tyttöjen ensimmäisten etunimien tilastossa 53:s. Iineksen sanotaan olevan espanjalainen muoto Agnes-nimestä.
Agnes taas oli roomalainen naispyhimys. Hänen puhtautensa ja viattomuutensa vertauskuvana oli...
Asiaa kannattaa kysyä Urheilumuseolta ja Suomen Jääkiekkoliitolta.
https://kysymuseolta.fi/urheilumuseo/
http://www.finhockey.fi/index.php/info/yhteystiedot
Kyseinen biisi on nimeltään Missä jatsi on piilossa?, ja se löytyy Silmälasiapina-nimiseltä äänitteeltä (1983). Kappaleen esittää M. A. Numminen yhdessä Karviaiset-lapsikuoron kanssa. Kappale löytyy myös Nummisen kokoelmalevyltä Pulla kasvaa - Jänismiehen ihan kaikki lastenlevyt (2012).Valitettavasti näyttää siltä, että ainakaan kirjastojen valikoimissa olevista nuottijulkaisuista kyseisen laulun nuotteja/sanoja ei löydy. Edellä mainittuja Nummisen levyjä löytyy kirjastoista, eli kannattaa kysyä äänitettä omasta kirjastosta.Kyseinen biisi näyttäisi löytyvän myös suoratoistettavana verkkopalveluista (esim. YouTube Music).
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Jurkka on Jyrkin itäsuomalainen muunnos ja juhlii nimipäiviään 23.4.Jyrki puolestaan on karjalainen muunnos venäläisistä nimistä Georgi, Jegor. Kreikan Georgius tarkoittaa maanviljelijää.
Jurilia en löytänyt, mutta Juri on myös Georgen venäläinen muunnos eli samaa alkuperää kuin Jurkka ja myös juhlii samana päivänä.
Suomen kielessä ei sanakirjojejn mukaan ole sanaa ilppari.
Ilppari näyttäisi olevan Museoviraston vuoden 2019 avattu ilmoitus- ja palautepalvelu, jonka kautta kansalaiset voivat ilmoittaa löytämiään esineitä Museovirastolle.
https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/ilppari
Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkeli noteeraa kyllä Vesa Ruusuvuoren näyttelijäksi. Hänen erityistaitoinaan mainitaan mm. miimi ja akrobatia, joita hän on opettanutkin. Teatteriopintoja 20.5.1970 syntyneellä Ruusuvuorella on Tukholman teatterikorkeakoulusta (1992-96); ensimmäiset kiinnitykset hänellä oli Teatteri Pieneen Suomeen (1997-98), Lappeenrannan kaupunginteatteriin (1998-2000) ja Ahaa-teatteriin (2002-03).
Raivaajat (ruots. Nybyggarna) on Jan Troellin vuonna 1972 ohjaama elokuva. Vilhelm Mobergin teoksiin perustuva, siirtolaistarinaan keskittyvä elokuva on jatko-osa vuonna 1971 ensi-iltansa saaneelle Maastamuuttajat-elokuvalle. Raivaajat on videotallenteena lainattavissa kaukolainana paikallisen kirjaston kautta Salon kirjaston kautta.
Lähde:
Hämeen Sanomat 13.02.2014 https://www.hameensanomat.fi/uutiset/tanaan-elokuvakerhon-kevat-jatkuu-…
Finna https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str…
Antero "Antti" Rokasta on kysytty kirjastonhoitajalta aiemminkin. Alla linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/voisitko-kertoa-antero-rokan-hekilokuvauksen
Hänestä on myös kirjoitettu kirja: Sinä olet Rokka (Petri Sarjanen, 2017),, jonka saa lainaan Kyyti-kirjastoista:
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1293101
