Ikävä kyllä tämä lehti ei enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Lehti on aikaisemmin tullut Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Monikieliseen kirjastoon, ja sen tiedot näkyvät vielä Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1017941__SPhu%20nu%20dien…
Helmet-kirjastojen asiakkaiden on mahdollista lukea kahta vietnaminkielistä lehteä PressReader-palvelussa. Palvelussa on luettavissa mobiililaitteilla ja tietokoneilla sanoma- ja aikakauslehtiä noin 120 maasta 60 kielellä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Hugo Prattista löytyy sivu, pari suomenkielistä tekstiä mm. näistä kirjoista: Kaukoranta& Kaukoranta & Kempinen: Sarjakuvan maailmat (1982) s. 96,
Kemppinen@Tolvanen: Sarjakuva, rakastettuni (1992) s. 13 sekä Hänninen: Lähtöruutu sarjakuvaan (1994) s. 39- . Lisäksi näiden Hugo Prattin sarjakuvien alussa on tietoja Hugo Prattista: Corto Maltese Siperiassa, Corto Maltese Etiopiassa, Aavikon skorpionit. Aikakauslehtiartikkeleita: Kaukoranta, Heikki
Hugo Pratt 1927-1995 , Sarjainfo: 1995 ; 3 ; 29-31 , Hugo Pratt / kirj. Sami Kesti, Harto Hänninen ja Jukka Kemppinen, Sarjainfo 1988 ; (4) ; 4 ; 3-22
Etsitty runo lienee Eila Kaustian Kullanruskea-kokoelman Rakkaussurussa lähdetään merille. Se sisältyy myös runoantologian Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta ero- ja jäähyväisrunojen osioon.
Valitettavasti verkkolehden kuvakaappauksen julkinen jakaminen, edes omille someseuraajille, ei ole lain mukaan sallittua. Jos haluat jakaa painetun lehden tai näköislehden artikkelista otetun valokuvan tai kuvakaappauksen, tarvitset siihen luvan alkuperäiseltä julkaisijalta.
Sinulla on kuitenkin sitaattioikeus. Voit siteerata teosta, jos sinulla on tarve selventää tai havainnollistaa asiaasi esimerkin avulla. Tällöin on muistettavakertoa alkuperäisen tekijän nimi. Sitaattioikeus koskee kuitenkin vain esim. artikkelin osaa tai kuvaa, ei koko artikkelia.
Lisätietoa aiheesta voit lukea Uutismedian liiton verkkosivustolta.
Lisätietoa sitaattioikeudesta kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston verkkosivustolla.
Et tarvitse sovellusta käyttääksesi Keski-kirjastojen verkkosivuja.Keski-kirjastot löytyvät, kun kirjoitat puhelimesi hakukoneeseen osoitteeksi keski.finna.fi. Jos haluat päästä nopeasti kirjaston sivuille, voit lisätä kirjaston kuvakkeen puhelimesi näytölle. Kuvakkeen lisääminen tapahtuu hieman eri lailla riippuen siitä, onko puhelimesi Android vai iPhone.
Valtioina Venäjä/Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät todellakaan ole koskaan olleet sodassa toisiaan vastaan. Mutta kuten kysyjä olettaa, ovat - sikäli kun tiedämme - niiden sotilaat joskus taistelleet toisiaan vastaan.
Venäjän sisällissodan aikaan vuosina 1918-1922 Yhdysvallat oli siirtänyt joukkojaan Venäjän Kaukoitään, mutta tiedossa ei ole, taistelivatko ne mitään sodan venäläistä osapuolta vastaan. Todennäköisesti Yhdysvallat vetäytyivät alueelta ennen kuin bolševikit, joita sisällissodan lopputuloksen vuoksi voi kai pitää Venäjän/Neuvostoliiton valtion edustajina, varsinaisesti vakiinnuttivat täällä valtansa.
Korean sodassa 1950-1953 Pohjois-Korean armeija oli Neuvostoliiton aseistama ja kouluttama. Taisteluihin osallistuivat myös...
Pyytämääsi tilastoa en löytänyt.
Sen sijaan löysin ARAn eli asumisen ja kehittämisen keskuksen selvityksen asunnottomuudesta 2019. https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2018(49593)
"Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien (kuvio 2). Vuosituhannen vaihteen hieman tasaisemman jakson jälkeen kokeilut ja käyttö ovat edelleen yleistyneet. Näin on tapahtunut myös edellisen mittauskerran jälkeen vuosien 2014 ja 2018 välillä."
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137660/Suomalaisten_huumeiden_k%C3%A4ytt%C3%B6_ja_huumeasenteet_2018_tilastoraportti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Piikitystilaa varmaan suunnitellaan, jotta saataisiin...
Toinen kirja Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjojen sarjassa on Tarzanin paluu (1922).
Sarjan kirjojen järjestyksen voit tarkistaa mm. täältä https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarzan.
Lähde:
Lasten ja nuruoten jatko- ja sarjakirjat (toim. Tuija Mäki, Avain, 2019)
Lopullinen äänestys tapahtui 17.7.1918. Ensimmäisessä äänestyksessä laki julistettiin kiireelliseksi äänin 103-3, varsinaisessa äänestyksessä lakiehdotus hyväksyttiin äänin 104-2. Vastaan äänestäneet olivat Ruotsalaisen kansanpuolueen juristiedustajia.
Valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti lain 15.10.1918. Viivytykseen lienee vaikuttanut se, että poliittista keskustelua hallitsivat monet muutkin tärkeät asiat (hallitusmuoto ja kuninkaanvaali, elintarvike- ja punavankikysymys).
Lokakuun 1. ja 2. päivänä 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa puolueiden voimasuhteet olivat muodostuneet seuraaviksi:
Sosialidemokraattinen puolue 92
Suomalainen puolue 32
Nuorsuomalainen puolue 24
Maalaisliitto 26
Kansanpuolue 5
Ruotsalainen kansanpuolue 21
Kevään...
Kuopion pääkirjastolla ei ole tällä hetkellä tarjolla lukukoiran palveluita, emmekä valitettavasti osaa sanoa tarkkaa päivämäärää, milloin lukukoiralle taas pääsisi lukemaan. Pääkirjasto ilmoittaa verkkosivuillaan kuopio.finna.fi, mikäli saamme lukukoira-aikoja taas tarjolle.
Kyseessä on Satu Pentikäisen kappale "Kevät ja syys", jonka on säveltänyt Kari Litmanen ja sanoittanut Jorma Toiviainen.Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4662295?sid=4983968503
Hei!
Eksakteja tietoja luetuimmista lastenkirjoista ei ole kovin helppo pääkaupunkiseudun lainausjärjestelmästä saada. Lukuihin vaikuttaa esim. se, kuinka monta kappaletta kutakin teosta meille on hankittu. Yritämme kuitenkin saada sinulle listan Vantaan suosituimmista lastenkirjoista. Lähetän ne sinulle
sähköpostina myöhemmin.
Noitakirjoista ja yliluonnollisia ilmiöitä käsittelevistä kirjoista tällä hetkellä suosituimpia, varatuimpia ja luultavasti lainatuimpiakin ovat Rowlingin Harry Potter -kirjat. Nuorimmat lukijat ovat kahdeksan-
vuotiaita ja mummofanejakin löytyy. Harryhan on noitien sukua. Muutenkin fantasiakirjat ovat nykyään erittäin suosittuja, niitä lukevat sekä tytöt että pojat. Fantasiakirjoista suosikkeja ovat Pottereiden...
Tein kuvasta Googlen kuvahaun. Huivi näyttäisi olevan venäläistä kansantaidetta mukaileva matkamuisto.Englanninkielinen Wikipedia kertoo sen olevan Pavlovsky Posad huivi. Linkki Wikipediaan. Venäläisistä huiveista löytyy kirjoja sekä venäjäksi, että englanniksi. Osan kirjoista voisi saada kaukolainana lähikirjastoon, jos Finnan mainitsemat kirjastot eivät ole matkan varrella. Linkki Finna.fi hakutulokseen.Myös huivikaupan sivusto löytyy englanniksi. Linkki sivustolle.Huivin nimi tulee Moskovan lähellä sijaitsevasta kaupungista. Wikipedia kertoo näin: "Kaupungin paikalla sijainnut Pavlovon eli Vohnan kylä tunnetaan vuodesta 1328 lähtien. 1700-luvun puolivälissä kylän ympärille syntyi pienimuotoista kutomoteollisuutta. 1800-luvun...
Pahoittelen, että tällainen virhe on päässyt sattumaan. Se on kuitenkin aina mahdollista, koska maksut täytyy poistaa asiakastiedoista manuaalisesti sen jälkeen, kun ne on ensin lyöty kassaan.
Tällaisissa asioissa kannattaa kuitenkin aina ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon jossa on asioinut, koska silloin virheet voidaan korjata ilman välikäsiä. Otitte nyt yhteyttä tänne valtakunnalliseen tietopalveluun, ja kun ette kertonut kirjastokorttinne numeroa, en pysty sataprosenttisen varmasti löytämään lainaajatietojanne. Pelkän nimenne perusteella onnistuin kuitenkin löytämään yhden kolmen euron suuruisen maksun, jonka olen nyt poistanut. Se lienee ollut tarkoittamanne maksu.
Sukunimi Talus tunnetaan Pohjanmaalla sekä talon- että sukunimenä. Ensimmäiset Talus-nimet on kirjattu 1500-luvun puolivälissä Alavieskassa ja 1600-luvulla Vöyrissä ja Kalajoella.
Talus-nimi saattaa olla samaa perua kuin talas merkityksesmässä talvirakennuksen rehusuojaa. Nimen lähtökohtana saattaa olla myös talas-sana merkityksessä ’venetalas, nuottatalas’.
Pohjoissa-Savossa ja Pohjois-Karjalassa esiintyy sukunimi Tallus, jolla saattaa olla yhteys Talus-nimeen. Nimitutkijat eivät kuitenkaan tarkenna mahdollista yhteyttä.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Tässä joitakin runoja, jotka sopivat tunnelmaan:
Og Mandino: nimetön
Älä koskaan kasva niin isoksi,
ettetkö voisi esittää kysymyksiä,
älä koskaan tiedä niin paljon,
ettetkö voisi oppia jotain uutta.
Robert Frost: The Road Not Taken, suom. Raila Murtola: Tie. Linkki käännökseen: http://satakielen.blogspot.com/2010/05/robert-frost.html)
Tiet metsässä toisistaan erkani,
voinut lähteä en molemmille.
Seisoin haikeissa ajatuksissani,
toista polkua seuraten katseellani,
kunnes peittyi se pensaiden alle.
Lähdin toista polkua kulkemaan,
yhtä kaunista, mutta se taisi
houkutella ruohottuneisuudellaan.
Sitä kulkevahan sen askelillaan
yhtä paljaaksi kuluttaisi.
Tiet aamussa uinuivat kumpikin
keltalehtien peitteleminä....
Suomen kielellä aiheesta löytyy lähinnä artikkeleita: Maiju Lehmijoen "Hagiografia keskiajan tutkimuksen lähteenä" teoksessa Työkalut riviin. Näkökulmia yleisen historian tutkimusmenetelmiin (Turun yliopisto, 1997) sekä Tuomas Heikkilän "Pyhimyselämäkerrat hengenmiesten aseina" teoksessa Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa (Gaudeamus, 2000) ja "Hagiografiset lähteet" teoksessa Keskiajan avain (SKS, 2009). Lisäksi Heikkilän teoksessa Pyhän Henrikin legenda (SKS, 2005) käsitellään hagiografian lajia myös yleisellä tasolla. Edellä mainitut lähteet käsittelevät lähinnä keskiaikaisia pyhimyselämäkertoja. Luterilaisesta hagiografiasta löytyy vuodelta 1988 Simo Heinisen tutkimus...
Kaukolainattavaksi en kyseistä standardia löytänyt, mutta SFS:llä on oma kirjasto Helsingissä. Siellä on mahdollista käydä tutkimassa standarditietokantoja paikan päällä. Lisätietoja SFS:n kirjaston tietopalvelusta saat tästä linkistä https://sfs.fi/palvelut/tietoa-ja-neuvontaa/
Myös joissakin korkeakoulukirjastoissa voi käydä lukemassa SFS-standardeja paikan päällä. Kysy siis standardien saatavuutta ja käyttömahdollisuutta lähimmästä yliopisto- tai amk-kirjastosta.
