Sashiko-kirjonnasta on saatavilla jonkin verran kirjallisuutta ainakin englanniksi. Eri kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kirjoja voit selata Finna-palvelussa. Tässä linkki aihehakuun: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sashiko&type=AllFields&dfAp….
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyyntöjä oman kirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu kreikankielisiä lehtiä. Niitä ei tule myöskään Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoihin. Saamani tiedon mukaan kreikankielisiä lehtiä voisi käydä lukemassa Helsingin yliopiston Porthanian-rakennuksessa, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
Nimi perustuu ortodoksisiin nimiin Ondrei ja Ondruska. Suomenkieliset muodot ovat Ruuska ja Ruuskanen, joista on tietoja jo 1500-luvulta alkaen. Lisää tietoa nimestä on Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa. Ruuskanen-Ruuska -sukuseuran sivut ovat osoitteessa http://www.ondruska.fi/
Etsitty karhukirja lienee Lennart Hellsingin Lentävä kurpitsa (Weilin+Göös, 1976). Se on tarina Pikkukarhusta ja Isostakarhusta, jotka löytämästään siemenestä kasvattavat ihmeellisen kurpitsan ja muuttavat asumaan siihen. Tuulen mukana kurpitsa luisuu mereen ja siitä tulee karhuille suuri huvipursi. Kun kesän jälkeen sää alkaa kylmetä, karhut alkavat lämmittää kurpitsa-asumustaan ja lämmin ilma saa sen kohoamaan kuin ilmapallo. Pikkukarhun henkilökohtaiset tavarat (sateenvarjo, lapio, saappaat, onki, kirves) ovat hopeisia, Isokarhun kultaisia.
Kumpikin runo on sävelletty ja löysin ne sanoituksina nuoteista. Nuotit yleensä kuvaillaan kirjastoissa siten, että niihin sisältyvät yksittäiset kappaleet ovat löydettävissä kappaleen nimellä, mutta tekijätiedot, esim. sanoittajan nimi, yleensä puuttuvat kuvailutiedoista. Tosin esimerkiksi virsikirjoja on harvoin kuvailtu siten, että yksittäiset virret ovat haettavissa. Tässä tapauksessa Vaasan kaupunginkirjastossa tehty kuvailutyö mahdollisti Tegengrenin runon löytämisen Finna-hakupalvelun kautta.
Jacob Tegengrenin (1875-1956) ”Din boning, Herre, är ett ljuvligt hem” sisältyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliseen virsikirjaan, ei kuitenkaan nykyään käytössä olevaan vuoden 1986 virsikirjaan. Runo sisältyy ainakin nuottiin...
Paavi Leo X, oikealta nimeltään Giovanni di Lorenzo de’ Medici, syntyi Firenzessä vuonna 1475, ja oli paavina vuosina 1513-1521. Etsin kirjoja, joissa käsitellään tuon ajan Roomaa tai Firenzeä. Et kerro kysymyksessäsi, etsitkö kaunokirjallisuutta vai tietokirjoja. Alla on muutama ehdotus molemmista.Romaaneja:Maalouf, Amin: Leo Afrikkalainen (suom. Anna-Maija Viitanen, 2011)Nemert, Elisabet: Valkoinen lilja (suom. Leena Peltomaa, 2005)O'Farrell, Maggie: Lucrezian muotokuva (suom. Leena Ojalatva, 2023)Tietokirjoja:Ramklint, Ulla Britt: Medicit : renessanssivaltiaat Firenzessä (suom. Jaana Iso-Markku, 2007)Plumb, J. H.: Renessanssi (suom. Anna-Liisa Ahmavaara, 1962)Hanska, Jussi: Kristuksen sijaiset maan päällä? : paaviuden historiaa apostoli...
Ikaalisten joulu -lehdessä on vuonna 1996 julkaistu Mirja Raeksen kokoama lista Ikaalisten seurojen- ja työväentaloista.
Ennen vuotta 1917 rakennettuja työväentaloja:
Kilvakkalan Tempaus (1910)
Kilvakkalan Työväentalo (ennen 1910)
Kirkonkylän Nuorten Pirtti (1907-1918)
Luhalahden Luhalinna (1908)
Riitialan Nouseva Voima (n. 1913)
Riitialan työväentalo (1906)
Vatulan Työväentalo (n. 1910)
Kyseinen kohta Vergiliuksen Aeneaan tarussa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomennoksessa (1999, s. 154) näin:
[Kansoja hallita käskyilläs, sinä muistaos, Rooma –
tuo sinun taitosi on – tavat rauhan määrätä muille,]
voitetut armahtaa sekä lannistaa kopeoita.
Tässä muutamia suosituimpia lehtiä:
Vuonna 1919 perustettiin itse Uusi Suomi, joka oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976. Sen jälkeen se julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi ja tietysti Helsingin sanomat vuodesta 1904 alkaen. Suosittu oli myös Suomen sosiaalidemokraatti -lehti ja Hufvudstadsbladet sekä Svenska Tidningen (Dagens press).
Kaikki lehdet ovat Kansalliskirjastossa joko mikrofilmeinä tai originaaleina. Kaukolainoja ja kopioita saa maksusta.
Yhden haun tulos:
https://finna.fi
Lähteet: Fennica
"Ollen" tarkoittaa tässä yhteyssä samaa kuin "koska olen" tai "kun olen". Siten "lempo ollen" tarkoittaa "koskan olen lempo". Ilmaisu on vanhahtavaa kieltä, jota ei nykyään juuri käytetä muuten kuin tietyissä sanonnoissa kuten "niin ollen" (= siis) ja "näin ollen" (= koska on näin). Joskus ilmaisua näkee myös vähän kömpelöissä ilmaisuissa kuten vaikkapa "Kadulla käveli miestä taluttava koira, ollen se perin kummallinen näky". Kielitieteilijöillä voi olla täsmällisempääkin tietoa.
Heikki Poroila
Sammakot syövät hyönteisiä, matoja, etanoita, kotiloita, hämähäkkieläimiä ja pieniä kaloja. Sammakoille kelpaavat myös raadot, mutta niitä se syö vain ääriolosuhteissa. Sammakot syövät niitä otuksia, joita kulloinkin on helposti saatavilla, sesongin mukaan. Sammakot talvehtivat yleensä vedessä, tarkemmin pohjamudissa. Osa sammakoista voi myös talvehtia maalla, lehtikasoissa ja maakoloissa. Yksi syy maalle jäämiseen on se, että jos kovat pakkaset tulevat yllättäen, järvet jäätyvät eivätkä sammakot enää pääsekään järvien pohjalle mielipaikkoihinsa. Maalle jäämisessä on riski paleltumiseen jos suoja ei ole tarpeeksi syvä.
Mielenkiintoista tietoa sammakoista löytyy esim. Juha Laaksosen kirjasta Mietteliäs konna: Sammakoita, käärmeitä ja...
Retkeilijän kiviopasta ei ole enää myynnissä kirjakaupoissa. Antikvariaatti.net -antikvariaatissa on tällä hetkellä myytävänä muutama kappale kirjan ensimmäistä painosta (2004). Kirjan toisen painoksen vuodelta 2006 voi ladata ilmaiseksi seuraavista osoitteista:
https://docplayer.fi/8512229-Retkeilijan-kiviopas.html
http://www.e-julkaisu.fi/gtk/retkeilijan-kiviopas/pdf/Kiviopas.pdf
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
Teoksessa Halkka: Laitetaankos pesä (1998) sanotaan: "Rauhoitetuista linnuista ja nisäkkäistä ei ole luetteloa. Kaikki linnut ja nisäkkäät ovat rauhoitettuja, elleivät ne ole varta vasten rauhoittamattomia."
Suomen laki sanoo asian mutkikkaammin: Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvat
nisäkkäät ja linnut ovat rauhoitettuja. (38. pykälä) Tämän luvun säännöksiä
sovelletaan Suomessa luonnonvaraisina esiintyviin eläin- ja kasvilajeihin lukuun ottamatta metsästyslain 5 pykälässä tarkoitettuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä sekä taloudellisesti hyödynnettäviä kaloja. (37 pykälä).
Johtopäätökseni on: maamyyrä on rauhoitettu, sillä sitä ei ole erikseen rauhoittamattomien eläinten luettelossa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole nauhureita, joita voitaisiin käyttää avokeulanauhojen digitoimisessa. Vaikuttaa siltä, että kelanauhojen digitoimiseen on asiakkaille mahdollisuus ainoastaan Kangasalan ja Kannonkosken kaupunginkirjastoissa.
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/digitointimahdollisuus
https://www.kangasala.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjasto-tied…
https://www.kannonkoski.fi/kirjasto
Kyseisellä sarjanumerolla oleva Singer on valmistettu heinä-joulukuussa vuonna 1909.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tilastoja aiheittain. Kuolemansyistä löytyy eri aiheisia taulukoita alla olevasta linkistä:
https://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html
Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2018. Vuoden 2019 tilastot julkaistaan 14.12.2020.
Tilastot ovat siis vuositilastoja, sen tarkempia tilastoja ei löydy. Lisää tietoa voi tarvittaessa kysyä Tilastokeskuksesta alta löytyvällä lomakkeella:
http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/yht.html
Marja-Liisa kappale löytyy äänitteeltä Unohtumattomat--Anna Mutanen, Matti Lehtinen.
Nuotit ja sanat löydät Suuri toivelaulukirja 3:sta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineiston saaatavuustietoja voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi (Levyä etsiessäsi kirjoita nimekenttään Unohtumattomat Anna Mutanen, pelkällä unohtumattomilla saat hurjan määrän aineistoa selattavaksi...).
TEKIJÄ Andersen, H. C.
TEOS Kootut sadut ja tarinat. 2 / suom. Maila Talvio ; kuvat V. Pedersenin ja L. Frölichin ; Hans Christian Andersen
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1951
ULKOASU 364 sivua : kuvitettu
"Tyttö joka astui leivän päälle" ei ole Grimmiä, vaan tämän karmaisevan tarinan on kertonut H.C.Andersen. Kuvitus vetää vertoja
Doren helvettikuville, mutta on on V.Pedersenin ja L. Frölichin kuvitustöitä.
Tarina löytyi ainakaan tänään (19.8.2023) ihan kokonaisena, tosin ilmen kuvia, netistä, sadun nimellä.
Varsinkin talvisodasta on kirjoitettu tai käännetty englanniksi useitakin kirjoja. Alla on lähinnä uudempia tietokirjoja aiheesta. Lisää löytyy esimerkiksi finna.fi-palvelusta hakemalla hakusanoilla talvisota ja jatkosota sekä rajaamalla kieleksi englannin ja aineistotyypiksi kirjan.
Campbell, David. Soviet Soldier versus Finnish Soldier: The Continuation War 1941 - 45. Osprey, 2020.
Edwards, Robert. White Death: Russia's War on Finland, 1939 - 40. Weidenfeld & Nicolson, 2006.
Jowett, Philip. Finland at War 1939 - 45. Osprey, 2006.
Kinnunen, Tiina & Kivimäki, Ville (toim.). Finland in World War II: History, Memory, Interpretations. Brill, 2012.
Lunde, Henrik O. ...
