Petri Tanskanen on tutkinut viestintäalan ammattiliittojen historiaa. Taitureista tietotekniikkaan - välähdyksiä viestintäalan ammattiliiton historiaan löytyy verkosta luettavaksi, https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/137629440762800/file/97de3185-6b10…
Siinä kerrotaan, että vuoden kirjapainoala siirty 1968 alusta lähtien ansiotasoa alentamatta viisipäiväiseen työviikkoon ensimmäisenä ammattialana Suomessa uuden työehtosopimuksen mukaisesti. Lisäksi Tanskanen toteaa, että muilla teollisuuden aloilla 40 tuntiseen työviikkoon siirryttiin vasta vuoden 1970 alusta lähtien.
Sitaatti on Anne Brontën romaanin The Tenant of Wildfell Hall (1848) XXXII luvusta. Kyllikki Villan suomennoksessa Wildfell Hallin asukas (1994, s. 283) kyseinen kohta kuuluu näin:
[Aivan oikein, mutta minun käsitykseni mukaan] se, minkä maailma merkitsee romantiikan poltinmerkillä, usein on paljon lähempänä todellisuutta kuin yleisesti otaksutaan. Sillä tuskin nuoruuden nerokkaat ajatukset sen vuoksi ovat vääriä, että myöhemmän iän surkeat näkymät usein himmentävät ne.
https://www.gutenberg.org/files/969/969-h/969-h.htm
Kirjastosta löytyy monta hyvää kirjaa toivomaasi aiheesta, esimerkiksi näihin kannattaa tutustua: Becky Albertalli: Minä Simon, Homo SapiensAiden Thomas: Hautausmaan pojatCasey McQuiston: Punaista, valkoista ja kuninkaansinistäHellevi Salminen: Hello, I love youSimon James Green: Heartbreak boysJames L. Sutter: DarkheartsAdam Silvera: Lopussa molemmat kuolevat
Kysyin asiaa ensimmäisen kirjan kustanjan Tammen nykyiseltä kustannuspäälliköltä. Hän vastasi näin:
"En usko että näin vanhaa asiaa pystyy enää sen kummemmin selvittämään. Meillä ei ole enää töissä ihmisiä, jotka olisivat olleet läheisesti tekemisissä kirjan kanssa. Veikkaisin että ensimmäinen osa ei menestynyt, joten enempää ei tehty."
Artikkelissaan "Lima, veri ja sappi – mitä roomalainen lääkäri tiesi anatomiasta ja fysiologiasta" (teoksessa Antiikin lääketieteen perintö, toim.Andreo Larsen, Yliopistopaino 2004) Anto Leikola tarjoaa seuraavan käännöksen: "Jos nyt tämän tuntemuksen perusteella voitaisiin saada selville jokaiselle yksilölle hänen luontoonsa sopiva ravinnon ja ruumiillisen rasituksen määrä, jossa ei ole liikaa eikä liian vähän, silloin olisi tavoitettu terveyden avain."
Kirjailijoiden oikeuksia valvova Sanosto seuraa myös lainatilastoja. Voit lähettää sähköpostia osoitteeseen info@sanasto.fi ja kysyä tilastoja.
Lisätietoa:
https://www.sanasto.fi/
Mitä todennäköisimmin erilaisia hyönteisiä löytää jokseenkin kaikista hedelmistä, marjoista ja vihanneksista – varsinkin, jos tosissaan etsimään rupeaa. Suosittua #strawberrybugs-videohaastetta kommentoinut hyönteistutkija, professori Greg Loeb Cornellin yliopistosta onkin todennut, että jos syö tuoretuotteita, syö myös ötököitä: "Hedelmissä on eliöitä, ja vaikka se tekeekin ihmisten olon epämukavaksi, se ei vahingoita ketään. Noiden ötököiden syöminen ei sairastuta."Mansikoista paljastuneista hyönteisistä useimmat elävät niiden pinnalla. Itse mansikoihin ne päätyvät tavallisimmin kuljetuksen aikana. Loebin mukaan tavallinen vesi riittää hedelmien, marjojen ja vihannesten puhdistamiseen mainiosti. Huuhtelun jälkeen jäljelle jäävät...
Laitoin kysymyksesi Facebookin Language matters in the Pacific -ryhmään sekä yksityisviestinä sivulle South Pacific Institute of Communication and Languages.
Esimerkkejä Tyynen valtameren nimistä eri austronesialaisissa kielissä:
samoa: Vasa Pasefika
fidzi: Wasa Pasifika
havaiji: Moana Pākīpika
tok-pisin: Solwara Pasifik
tahiti: Moana Pātitifā
indonesia: Samudra Pasifik
sunda: Laut Pacific
maori: Te Moana-nui-a-Kiwa
Ainoastaan maorin kielessä ei näy vaikutusta Magellanin pacificosta.
Oma johtopäätökseni vastausten perusteella on, että tuolloin Magellanin aikaan ei paikallisilla lienee ole ollut käsitystä muista meristä, ainoastaan omastaan, jota kutsuttiin vain mereksi tai suolaiseksi vedeksi erotuksena makean...
Eduskunnan kirjastossa on julkaistu tietopaketti aiheesta Miten täysi-ikäisyysraja on muuttunut vuodesta 1898 lähtien?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Poikkeuksen muodosti siis juuri avioliiton alaikärajat. Nainen saattoi mennä vuoden 1911 asetusmuutoksen jälkeen 17-vuotiaana naimisiin, mies 18-vuotiaana.
Vuoden 1929 avioliittolain mukaan ikärajat säilyivät samana. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika…
Avioitumisikärajoihin liittyen on vastattu aiemminkin Kysy-kirjastonhoitajalta-palvelussa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kasittaakseni-aikoinaan-miesten-avioitumi…
Paavo Cajanderin suomentamana kysymyksessä siteerattu Loppiaisaatto-näytelmän ensimmäinen säe kuuluu seuraavasti: "Soitelkaa, jos on lemmen ruokaa soitto."
Löysin karttakirjan Viipurin karttakirja 1939, josta löytyy Viipurin kartta vuodelta 1939 ja siinä näkyy tuo mainitsemasi Vesikaivonkatu (s. 37). Kadun nykyinen nimi on Ulitsa Vodnogo Kolodtsa. Kun karttaa tarkastelee satelliittikuvana, saa vaikutelman siitä, että nykyisin kyse on tehdasalueesta.
Viipurin Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimitteita 5 kirja löytyy digitaalisessa muodossa netistä. Kirjassa s. 25 mainitaan myös Vesikaivonkatu. Mielenkiintoista luettavaa Viipurin kadunnimistä ja kaupunginosien synnystä. Tässä linkki.
https://wiipuri.fi/app/uploads/2018/08/Toimite-5.pdf
Finna.fi:stä löytyy kuvia mm. Viipurin Höyryleipomosta. Tässä esimerkkinä linkki yhteen kuvaan.
https://www.finna.fi/Record/musketti_lprmuseot....
Kyseessä on Jean Richepinin runo Ballaadi, jonka on vapaasti mukaellen suomentanut Uuno Kailas. Runon voi lukea Kailaan runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931, s. 136). Runo sisältyy myös teokseen Uuno Kailas: Runot 1922 - 1931 (s. 381).
Runo alkaa riveillä Kosi tyttöä köyhä poika, / vaan ei häntä se tyttö tahtonutkaan.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906932?page=1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Richepin
Kyseessä voisi olla Yle TV2 -kanavalla esitetty Ekoisti-ohjelma, joka käsitteli humoristisesti muun muassa ympäristöaiheita. Ohjelmaa on esitetty vuosina 1993-2001. Siinä seikkaili esimerkiksi Timo Vottosen esittämä Ekomies, josta löytyy pätkiä Ylen Elävästä arkistosta.
Plotniekka (tai lotniekka) on kirvesmies. Joillain alueilla se on tarkoittanut myös tervanpolton työnjohtajaa.
Lähde
Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_cf2ba5cf7641d73722e…
Kyseessä on Rainer Maria RIlken runo Yön partaalla (Am Rande der Nacht teoksesta Buch der Bilder II) vuodelta 1906. Runo sisältyy teokseen Rainer Maria Rilke: Hetkien kirja : Runoja vuosilta 1899 - 1908 (1992, s. 67), johon runot on suomentanut Anna-Maija Raittila.
Et riko lakia. Tekijänoikeuslain 12§:n toisen momentin mukaan asiakas voi teettää itselleen kopion yksityistä käyttöä varten ulkopuolisella, kunhan kyseessä ei ole elokuva tai musiikki. Runon voi siten toimittaa asiakkaan pyynnöstä hänelle sähköpostiviestinä (itse naputeltuna) tai kuvaksi/PDF-tiedostoksi digitoituna liitteenä.
Heikki Poroila 12.10.2011
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte runon sähköpostiinne.
Kyseessä taitaa olla perinteisen meksikolaisen syntymäpäivälaulu Las Mañanitaksen suomennos. Las Mañanitas lauletaan yleensä aikaisin aamulla syntymäpäiväsankarille tai vaihtoehtoisesti ennen syntymäpäiväkakun leikkaamista. Laulua lauletaan myös serenadien yhteydessä. Laulun tekijäksi mainitaan wikipedia-artikkelissa Alfonso Esparza Oteo, mutta kyseinen kansanlaulu, tai laulut, ovat todennäköisesti paljon vanhempaa perua.
Laulussa on säkeistö:
El día en que tu naciste,
nacieron todas las flores,
y en la pila del bautismo,
cantaron los ruiseñores.
Tämä kääntyy englanniksi muotoon:
On the day you were born
All the flowers were born.
At the baptismal font
The nightingales sang.
Ja suomeksi kutakuinkin:
Sinä päivänä kun synnyit...
