Samantapaisia teoksia löytyy esim. Kaari Utrion ja Tuula Rotkon
tuotannosta. Utriolta esim. Pirkkalan pyhät pihlajat sekä Vaskilintu,
Rotkolta Riikka Näkijä. Myös Helena Wariksen Uniin piirretty polku
käsittelee maagista muinaissuomalaisuutta.
Raili Mikkasen nuortenkirjatrilogia Myrkkypuun marjat, Kahdentoista
vala ja Pähkinäpuinen lipas sijoittuvat 1600-luvulle. Myös Maria
Vuorion Kultaraha nurkan alla liittyy suomalaiseen mytologiaan.
Käsky on Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan käännetty kahdelletoista kielelle - ei kuitenkaan englanniksi: albania, hollanti, islanti, italia, liettua, norja, puola, ranska, ruotsi, saksa, tšekki, viro. Toistaiseksi ainoa englanniksi saatavilla oleva Landerin kirja on Lankeaa pitkä varjo (Cast a long shadow, 1995).
Uskaltaisin sanoa, että useimmissa kirjastoissa säilytetään kirjojen väleistä löydettyjä siistejä ja käyttökelpoisen näköisiä kirjanmerkkejä ainakin jonkin aikaa, todennäköisesti vähintään laitoslöytötavaralle vaadittavat kaksi viikkoa (Löytötavaralaki 788/1988). Jos mahdollista ja jos kirjanmerkki selvästi vaikuttaa arvokkaalta tai merkitykselliseltä, kirjaston henkilökunta voi yrittää selvittää kirjanmerkin omistajaa kirjan lainaustiedoista ja ilmoittaa hänelle löydöstä. Omasta kokemuksesta kuitenkin tiedän, että kirjanmerkkejä löytyy niin paljon, että kaikkia omistajia ei pystytä tai ehditä tavoittamaan. Noutamattomat kirjanmerkit heitetään sitten aikanaan pois.
Lähteet:
Löytötavaralaki 788/1988....
En löytänyt tätä yksittäistä laulua suomeksi mistään julkaisusta, mutta Richard Rodgersin säveltämän ja Oscar Hammerstein II:n alun perin sanoittaman musikaalin libreton on suomentanut Esko Elstelä. Finna-hakupalvelun (https://finna.fi) mukaan näytelmämoniste on lainattavissa Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta. Monisteen kuvailutiedoista ei selviä, onko Elstelä suomentanut myös kaikki laulut ja mitkä ovat laulujen suomenkieliset nimet.
Valitettavasti heikon kysynnän vuoksi muita Kim Kimseliuksen kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Karisto on Kimseliuksen tuotantoa kustantanut taho ja heille voisi tietenkin lähettää asiasta palautetta.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
IIHF:n (International Ice Hockey federation) tiedotteet ovat melko niukkoja, niissä kerrotaan, että kisat on peruttu ja lähinnä pohditaan, mitä tämä tarkoittaa järjestäjämaan kannalta,
Tiedote https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18344/2020-iihf-ice-hockey-…
Usein kysytyt kysymykset, https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18345/iihf-worlds-cancellat…
Tällä hetkellä näkyvissä ovat vuoden 2020 joukkueet ja voisi ajatella, että luontevinta olisi, että nämä joukkueet pelaisivat vuonna 2021. Tästä ei kuitenkaan vielä erikseen mainita IIHF:n sivulla
https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/teams
En löytänyt nopeasti selailemalla IIHF:n sääntökirjasta, miten tällaisessa tapauksessa menetellään, IIHF official rule book,...
Tässä aiheeseen sopivia muutamia ehdotuksia, kirjan nimi linkitettynä aina kunkin kirjan tietoihin Helmet-verkkokirjastoon:
Kuvakirjoja:
Muttinen ja vaari, Krogerus, Anna (kuvitus Erika Kallasmaa), 2020
Hei Vauhtivaari! , McCartney, Paul (kuvittanut Kathryn Durst ; suomentanut Raija Rintamäki), 2019
Vanha kunnon leijonavaari , Jarman, Julia (kuvittanut Susan Varley ; suomentanut Raija Rintamäki), 2015
Ukki ja minä : tarina isoisästäni ja ensimmäisestä kitarastani, Richards, Keith (kuvittanut: Theodora Richards ; suomentanut Petri Leppänen), 2015
40 tapaa käyttää isoisää, Ziefert, Harriet (kuvittanut Amanda Haley; suomentanut Annu Nykänen), 2014
Hallava...
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvä kirjastojen palvelujen lista kertoo, että Tapulikaupungin kirjastosta löytyy kirjankierrätyspiste. Soitin sinne ja varmistin vielä, että siellä on todellakin käytössä kierrätyskärry, johon voi tuoda tarpeettomia kirjoja ja josta voi itse ottaa toisten sinne tuomia kirjoja. Toki valtavan suuria määriä sinne ei kerralla mahdu.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen (http://www.helmet.fi/fi-FI) sivuilta löytyy kirjalistoja lapsille eri aihepiireistä. Osa niistä liittyy vakaviin ja vaikeisiin asioihin, tällaisia on ainakin Tunteet-, Kiusaaminen- ja Pikku potilas -listoilla:
http://kirjasto.one/kirjalista/index.php?dipl=69
Kaikista kysymistäsi aiheista ei Helmetistä löydy listaa. Monet muutkin ovat aiheluetteloita koonneet.
Väestöliiton sivuilta on luettelo avioeroon liittyvistä lastenkirjoista:
http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten…
Suomen nuoret lesket -sivustolle on koottu lastenkirjoja kuolemasta ja surusta:
https://www.nuoretlesket.fi/wp-content/uploads/2010/06/lastenkirjoja.pdf
Apua voisi olla myös tästä kirjasta, jonka saa...
Vuoden 1890 The World Almanac and Book of Facts -hakuteos ilmoittaa edellisvuonna kuolleiden listauksessaan Bellin kuolinpäiväksi 23. lokakuuta. Samoin tekee Frank Leslie's Illustrated Newspaper -lehti vuoden 1889 marraskuun 9. päivän numeron kuolinilmoituspalstallaan. Englanninkielinen Wikipedia sitä vastoin on eri mieltä ja väittää Bellin kuolleen jo 22. päivä. Lähteeksi merkitty South of the Mountains -kausijulkaisun vuoden 2008 ensimmäisessä numerossa julkaistu Carol Weissin artikkeli 'Rockland County's birdman' kertoo Nyack Evening Journalin uutisoineen Bellin kuolemasta 23. päivä, mikä saattaisi selittää hieman myöhempiin aikalaislähteisiin päätyneen virheellisen päiväyksen. Weissin artikkelissa on kuva Grahamin...
Teoksessa Tuli Olympiasta : Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti / Terttu Mämmelä (Suomen Urheilumuseo, 2012) kerrotaan paikkakuntaisin tekstein olympiakesän 1952 soihtuviestistä.
Kirjassa mainitaan nimeltä monia soihtuviestiin osallistuneita olympiasoidun kantajia, mutta ei kaikkia. Kyyjärven juoksijoiden jälkeen saavuttiin Karstulan urheilukentälle 14.7.1952. Matka jatkui kohti Saarijärveä.
"Äänekosken kauppalan rajalla viestivuorossa oli Äänekosken Palloseuran joukkue, jolla oli yksi osuus. Äänekosken Huimalla oli neljä osuutta ja Äänekosken Urheilijoilla kolme." Kirjan valokuvassa on Äänekosken Huiman juoksijoita: Elis Salmelin soihdunkantajana saattueenaan Vilho Kokki ja Vihtori Melasalmi. He toivat soihdun...
Sekä pihlaja että orapihlajat kuuluvat samaan ruusukasvien (Rosaceae) heimon Amydaloideae-alaheimon tribukseen (Maleae), mutta eri sukuihin. Orapihlajan lähimpiä sukulaisia ovat mispelit ja tuhkapensaat.https://luontoportti.com/t/959/pihlajahttps://luontoportti.com/t/1453/aitaorapihlajahttps://luontoportti.com/t/1312/tylppoorapihlaja Lähteet: Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja. 4, Munuaisjäkälä - siemenvalkuainen Kasvit. [1], Sanikkisia, havupuita, kukkakasveja Suuri kasvikirja. 2
Kirja ilmestyi ensimmäisen klerran 1865, mikä lasketaan kuuluvaksi Viktoriaaniseen aikakauteen (1837-1901). Kirjan katsotaan mullistaneen siihen asti vallinneen moralistisen satuperinteen lastenkirjallisuudessa. Absurdeissa seikkailuissa ei ole minkäänlaista opetusta opetusta – on vain hauskaa leikkiä käytöstavoilla, kielellä ja logiikalla. Tarina on yksi tunnetuimpia viktoriaanisen ajan kirjallisuudessa.Lisätietojahttps://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/1800-luku/vi…
Suomen Kansallisbibliografiasta löytyy Librumin kustantamia teoksia vuosilta 1980-1983. Librum on myös kustantanut Liberaalisen Kansanpuolueen Polttopiste-lehteä. Myöhemmin tämän lehden kustantaja on ollut Lib-Mediat OY.
Tietoa kustantajista välittänee Suomen Kustannusyhdistys puh. 09/22877250
Kyseessä on Kontiomäen hyppyrimäki "Sikkis" Vartiokylässä, Kontionmajan ja Kehä I:sen välissä. Mäki rakennettiin vuonna 1956. Mäellä nykyisin sijaitseva ”torni” on matkaviestitukiasema.
http://www.kotikaupunkipolut.fi/hyddat/kartta/
http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=120
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-004894/u511051003010vh4-2019-43/
Valitettavasti Le Monde -lehteä ei ole lainattavissa missään kirjastossa Helsingissä.
Keskustakirjasto Oodissa voit lukea lehden numeroita kuluvalta ja kolmelta sitä edeltävältä viikolta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610669__Sle%20monde__Ori…
Eduskunnan kirjastossa on luettavissa lehden kuluva vuosikerta.
https://finna.fi/Record/ekk.993558084006250
Le Mohde -lehden verkkojulkaisu: https://www.lemonde.fr/
ja arkisto https://www.lemonde.fr/archives-du-monde/01-01-2020/
Kyseessä on Edgar Allan Poen novelli A descent into Maelström, joka on suomennettu nimellä Laskeutuminen kurimukseen. Novellin on suomentanut Jaana Kapari ja se sisältyy Poen Koottuihin kertomuksiin (2006).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue5e09894-6034-4544-9c53-6…
https://helle.finna.fi/Record/helle.1532825
https://www.gutenberg.org/files/2148/2148-h/2148-h.htm
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta voi etsiä tietoja eri kielelle käännetyistä suomalaisista kaunokirjallisista teoksista. Myös kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä eri kielille käännettyä suomenkielistä kaunokirjallisuutta.
Puolan kielelle on käännetty varsin laajasti suomalaista kaunokirjallisuutta. SKS:n käännöstietokannan mukaan suomesta on käännetty puolaan 139 nimekettä aikuisten kirjallisuutta. Suomenruotsalaista aikuisten kaunokirjallisuutta on puolannettu 39 nimekettä. Tämän lisäksi on käännetty myös runsaasti lastenkirjallisuutta.
Näin ollen ei kannattane tehdä listaa siitä, mitä suomenkielistä kaunokirjallisuutta on käännetty puolaksi, vaan sinun kannattaa hakea teoksia SKS:n...
Werner Theunissenin sävellyksen "Mississippi" ovat levyttäneet Juha Vainion suomenkielisillä sanoilla Marionin (1977) lisäksi Kari Tapio ja Paula Koivuniemi vuonna 2003.
Lähteet:
https://secondhandsongs.com/work/59115/versions#nav-entity
https://secondhandsongs.com/performance/592455/versions
https://www.discogs.com/release/4883457-Kari-Tapio-Juna-Kulkee
