Helsingin kaupunginkirjastossa kirjan korvaamisesta samalla kirjalla pitäisi aina sopia erikseen kirjan omistavan kirjaston kanssa. Yleisesti ottaen pehmeäkantisella kirjalla ei voi korvata kovakantista kirjaa, sillä pehmeäkantinen versio ei vastaa kovakantista kirjaa vaan on sekä hinnaltaan halvempi että yleensä materiaaliltaan vähemmän kestävä kuin kovakantinen kirja.
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla...
Rooman ensimmäiselle keisarille senaatti antoi arvonimen Augustus 'kunnianarvoisa' vuonna 27 eKr. Tästä on lyhentynyt miehennimi August, jonka kansankielinen muunnos Aaku on.
Lähde: Vilkuna Kustaa: Etunimet, Otava, 2005.
Tilastokeskuksen ja Suomen yleisten kirjastojen tilastojen (tilastot.kirjastot.fi) mukaan kirjastojen henkilöstön määrä on tosiaan supistunut.
Vuonna 2002 henkilötyövuosia oli kirjastoissa yhteensä 6688 (yleiset kirjastot 4818 ja tieteelliset 1870) ja vuonna 2016 vastaavasti 5798 (yleiset 4497 ja tieteelliset 1301) Henkilöstömäärän kehitys oli tasaisempaa koko 2000-luvun alun, mutta vuodesta 2012 eteenpäin määrä on selvästi vähentynyt vuosittain.
Tilastoja ks. esim.
http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Henkil%C3%B6ty%…
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0…
Enni on puhuttelumuoto Einistä ja Einestä. Kyseessä lienee alkujaan Eino-nimen feminiininen vastike, jolloin nimen taustalla olisi muinaisgermaaninen nimi Enewald, "miekalla hallitseva".
Lisäksi Enni on viron kielessä muunnos Henrikasta ja Henrietestä. Tämä liittyy siihen, että Enni on Virossa ollut myös miehennimi, kutsumamuoto Heinrichistä.
Enni on ollut varsin suosittu nimi ennen sotia, ja uudelleen 1980-luvulta alkaen. Suomen almanakassa Eine ja Eini ovat olleet vuodesta 1929 ja Enni vuodesta 1950. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Enni-nimeä on annettu Suomessa etunimeksi yhteensä 9144 kertaa.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY 1999.
Liisa-Maria Patjas, Katleena Kortesuo: Uusi...
Kyseessä on espanjalainen sävelmä Nanita ea, johon Kaija Pispa on kirjoittanut suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy peruskoulun musiikin oppikirjaan Musiikin aika 5 – 6 (toim. Ilkka Salovaara, Päivi Kerola ja Soili Perkiö, 2000) sekä teoksiin Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, 2009) ja Lauluaarteiden kirja (toim. Virpi Kari, 2012).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tällaisia laulun sanoja en löytänyt. Voisiko etsimäsi laulu olla nimeltään "Uhkarohkea Mopsi-koira"? Se sisältyy Ritva Oksasen äänitteelle "Laulanpa lapsille" (EMI Finland, 1977). Se on julkaistu lp-levynä ja c-kasettina. Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Verkossa olevaa fanifiktiota ei sen luonteen vuoksi löydy Suomesta kirjastojen kokoelmista. Sen sijaan joitakin painettuja kirjoja saattaa löytää, riippuen siitä, miten fanifiktio käsitetään. Esimerkiksi Jane Austenin kirjoihin tai henkilöhahmoihin perustuvaa kirjallisuutta löytyy kirjastojen kokoelmista. Austenin teokset ovat tekijänoikeusvapaita, jolloin fanifiktion julkaiseminen on mahdollista.
Hei,
kid tarkoittaa alun perin kiliä ja on siitä sitten laajentanut merkitystään myös ihmislapsiin (suomessakin puhutaan lapsista usein pentuina ym.)
Lähde: The concise Oxford dictionary of English etymology.
Vastaus löytyy myös googlaamalla sanoilla kid etymology >
https://www.etymonline.com/word/kid
Kävin läpi Etelä-Suomi- ja Eteenpäin-lehdet tuolta ja seuraavalta viikolta, mutta valitettavasti lehdissä ei ollut mainintoja Salomon Könösen juoksuista tuona päivänä. Etelä-Suomi-lehden 12.9. numerossa oli kuitenkin uutinen, jonka mukaan Könönen voitti sunnuntaina 10.9. Joensuussa 25 kilometrin kisan ajalla 1.25.21,8. Jutussa ei tarkemmin kerrottu millainen kisa oli kyseessä.
Varmaa lähdettä sitaatin alkuperäiselle esittäjälle ei löydy. Vuonna 1915 runoilija Edgar Guest julkaisi runon "Faith", jossa on säe "That strangers are friends that we some day may meet" ja siitä ilmaisu lienee lähtenyt leviämään hieman eri muodoissaan.
Lähde: Quoteinvestigator [viitattu 5.1.2023]
Suomen ympäristökeskus on taho, josta voisi yrittää selvittää, onko tätä tutkittu, https://www.syke.fi/yhteystiedot. Ilmastoasiaa on koottu ympäristökeskuksen julkaisemaan Ilmasto-oppaaseen, https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/ae79b2f4-a1cb-4f1b-a0d3-83eae06030bb/energiantuotanto.html
Ensimmäisenä tulee mieleen Margaret Batchelorin kirja Morvennan suojatti (Morvenna's prince). Se kertoo cornwallilaisesta papinperheestä, jonka 11-vuotias Morvenna-tytär on tottunut villiin ja vapaaseen elämään maalaisoloissa eläimineen. Taloon tulee tiukka ja asiallinen kotiopettajatar ja myöhemmin vielä ujo ja sulkeutunut Juliet-tyttö sisaruksille opiskelutoveriksi. Morvenna on iloinen ja ystävällinen tyttö, joka suhtautuu kaikkiin kyläläisiin myötämielisesti ja siten onnistuu ratkaisemaan oudon katoamistapauksen.
Kirja kuuluu Nuorten toivekirjastoon (nro 45). Aiemmin se on suomennettu nimellä Morwennan prinssi (1920 ja 1934). 3. painos, Morvennan suojatti, on vuodelta 1954.
Sursum corda on mainittu Kaarina Helakisan teoksessa Lasilinna (Otava 1986):
”Kuvan alalaitaan Maria kirjoitti: sursum corda.
Minä en tiedä mitä tämä tarkoittaa, opettaja sanoi.
Ylentäkää sydämenne, Maria vastasi.”
(sivut 23–24)
Hei!
Voisikohan kyseessä olla Taisto Wesslinin ja Pentti Lasasen 20 kauneinta joululaulua kitaralle ja huilulle, joka nimestään huolimatta sisältää kappaleita myös kitaralle ja klarinetille sekä kitaralle ja saksofonille sovitettuna. Levyn ilmestymisvuodeksi on lähteestä riippuen merkitty joko 1994 tai 1996, joten ajallisesti levy olisi myös mahdollinen ehdokas. Levyä löytyy vielä muutamasta kirjastosta, joten sitä on mahdollista saada kaukolainaksi.
Fono.fi -äänitetietokannan tiedot kyseisestä äänitteestä löytyvät täältä: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=20+kauneinta+joululaulua+kitaralle+ja+huilulle&ID=342ba181-1747-4a58-8e82-a9962bfbbca0
Miljonääri-Jussin taustoja avataan muun muassa Jorma Sairasen muistelmateoksessa "Daddy Cool: kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla".
Ainakaan tässä yhteydessä ei ole mitään mainintaa siitä, että osallistujille olisi kerrottu jostakin aiemmasta vastaavan kaltaisesta ohjelmasta. Suomalaisen version esikuvana oli tosiaan amerikkalaissarja "Joe Millionaire", mutta tämä haluttiin pitää nimenomaan salassa osallistujilta, jottei vastaava huijaus paljastuisi. Sairasen mukaan tämä oli vielä kuvausvuonna 2003 mahdollista, jolloin esimerkiksi nykyisen kaltainen sosiaalinen media ei ollut vielä tuomassa viihdeilmiöitä välittömästi tietoon ympäri maailman.
Myös esimerkiksi Apu-lehden artikkelissa "Kerubi hurmaa naisia" helmikuussa 2004...
On toki makuasia, mitkä ovat parhaita. Ainakin suomalaisille lukijoille tunnetuimpia suljetun tilan dekkareita lienevät Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut ja Idän pikajunan arvoitus. Toinen arvostettu suljetun huoneen dekkareiden kirjoittaja on John Dickson Carr.Lisää suljetun huoneen dekkareita: https://www.goodreads.com/shelf/show/locked-room-mystery
Tuomas Kyröstä löydät tietoa esimerkiksi näistä lähteistä: Kirjasammon kirjailijaesittely: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175926506422 ja https://www.kirjasampo.fi/fi/node/311Teokset Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun. Suomalaisia humoristeja sekä Loivamaa, Ismo: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9. Tarkista teosten saatavuus verkkokirjastostasi.Lisäksi Tuomas Kyröstä löytyy lehtiartikkeleita sekä aikakaus- että sanomalehdistä Finnan artikkelihaulla: (Aihe:kyrö, tuomas) | Hakutulokset | Finna.fi Lehtien saatavuustiedot kannattaa tarkistaa kirjastosta, mutta yleisesti esimerkiksi Parnassosta ja Kodin kuvalehdestä säilytetään ja lainataan vanhempiakin numeroita. Sen sijaan sanomalehdistä kirjastoissa...
