Löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Laatokka-lehden kaksi numeroa, joissa on 1940 elo-lokakuussa Waltarin jatkoartikkeli matkasta Suojärvelle. (no.4 ja 5 / 1040) Nimenä artikkelillä on Metsä poikiansa suojelee. Hakusanoina Mika Waltari Suorjärvi https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=Waltari%20Mika%20suoj%C3%A4rvi&startDate=1940-01-01&endDate=1940-12-31&orderBy=RELEVANCE
Onkohan tämä mainittu artikkeli?
Merihaka ei näytä olleen kovin laajasti kaunokirjallisuuden kohteena, sillä siitä ei löydy oikein mitään kirjallisuutta asiasanalla ”Merihaka”. Paikallislehtien lisäksi ainoa hakutulos Helmetissä on Merihaka-opas (Merihaka-Seura, 1988), joka sekin löytyy vain Pasilan kirjastossa säilytettävästä Helsinki-kokoelmasta.
Lisäksi löysin tieteellisistä kirjastoista pari Merihakaa koskevaa tietoteosta:
‒ Mehu : Merihaan Urheilijat r.y. 1979-1989 (Merihaan Urheilijat 1989; löytyy Työväenliikkeen kirjastosta)
‒ Merihaka-raportti (Helsingin yliopisto, 1981; löytyy Kaisa-talon kirjastosta)
Saattaa olla, että kaunokirjoissa piipahdetaan myös Merihaassa, mutta se lienee niin vähäisessä roolissa, ettei tällaisia teoksia ole listattu mihinkään....
Kansalaiskouluopetusta saavien oppilaiden määrä kasvoi kansalaiskoulujen perustamisesta vuonna 1958 vuoteen 1967 asti, jolloin kansalaiskouluopetusta sai 95435 oppilasta. 1960-luvulle tultaessa kansalaiskoulun kävi yli puolet ikäluokasta, mutta 1970-luvulle tultaessa oppikoulusta oli tullut jo hieman yleisempi koulutusväylä.Lähteet:Syvänoja, Hannu (2009). Kansalaiskoulu 1958-1981 : Työ- ja kansalaiskasvatusta koulunuudistuksen rinnalla.Tilastokeskus. Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle. https://stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html
Suomen kirjastoseura on julkaissut teoksen "Nuoret kirjastossa" (1986), joka käsittelee mainittua ajanjaksoa. Ruotsin Bibliotekstjänst on niinikään julkaissut kirjan "Barnspåret" (1994), joka sisältää
artikkeleita lastenkirjastojen tehtävistä ja lastenkirjastotyöstä yleensä. Uudempaa tietoa aiheesta on Liisa Niinikankaan toimittamassa kirjassa "Koulu kirjastossa" (2000).
Dylan Thomasin runon "Fern Hill" suomennos löytyy useammastakin teoksesta.
Tuomas Anhavan suomennoksena runo sisältyy mm. seuraaviin teoksiin:
Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (toim. Maunu Niinistö, WSOY , 1967)
Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (toim Jarkko Laine, otava, 1991)
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (toim. Helena ja Martti Anhava, Otava, 2003)
Aale Tynnin suomennos sisältyy kokoelmaan "Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa" (WSOY, useita painoksia)
Saat runon Tuomas Anhavan suomennoksena kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähde:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Peppi Pitkätossu viettää joulua kirjassa "Peppi Pitkätossu Etelämerellä" kirjan viimeisessä luvussa nimeltään "Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi".
Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että vuonna 2021 Suomessa julkaistiin 1303 tietokirjanimikettä. Lukuun eivät sisälly peruskoulun oppikirjat eivätkä muut koulu- ja kurssikirjat. Tietokirjojen osuus oli 35,5% kaikista nimikkeistä.
Lähde: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom…
Olisikohan kyseessä ehkä Siv Widerbergin ja Eva Lindströmin Olipa kerran isä ja äiti? Siinä lapset Lilli ja Lalli joutuvat vanhempien rooliin, kun heidän isänsä ja äitinsä käyttäytyvät kuin pikkulapset.
Tässä muutama kokoelma:
Tammen suuri satuaarre
Tie satulinnaan : klassisia satuja
Sadun taikamaa
Rakkaimmat iltasadut : kauneimmat klassikot ja uudet tarinat
Gummeruksen kauneimmat satuaarteet
Otavan suuri satukirja
Jukka Parkkisen kirjassa Sinun tähtesi, Allstar (WSOY 1994) pojat lähtevät hiihtäen kaupungin ulkopuolella sijaitsevalle Kielletylle alueelle. Kirjassa ajetaan myös moottorikelkalla. Kirjan takakannessa paljastetaan, että pojat tiesivät liikaa - sen kuka todella tuhosi maailman.
Runo on nimeltään Laulu nukkumatista ja se löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Martti Haavio: Iloinen lorukirja, jonka on toimittanut Aale Tynni ja kuvittanut Maija Karma WSOY 1984
Pikku Pegasos, toimittanut Kaarina Helakisa ja kuvittanut Jori Svärd Otava 1982
Valtiovallan perustamien tai jakamien kunnia- tai ansiomerkkien jälkeen kiinnitetään perustamisjärjestyksessä muun isänmaallisen toiminnan ristit ja mitalit.
----
Talvisotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
Jatkosotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
------
Lähde: Juha E.Tetri: Kunniamerkkikirja (1994) s. 110.
Tetrin teoksen mukaan näin muodoin Summan risti talvisodan muistoristinä tulisi ennen Ryhmä O – Rv.Pr.:n muistoristiä, joka on jatkosodan muistoristi.
Kunniamerkkiasiat voi tarvittaessa varmistaa mm. seuraavista lähteistä:
Ritarikuntien kanslia
Säätytalo
Snellmaninkatu 9-11
00170 Helsinki
puh. (09) 179 425, (09) 651 558
faksi (09) 16024272
s-posti: info@ritarikunnat.fi
tai Sotainvalidien veljesliitto
Ratamestarinkatu 9 C, 00520...
Imatralla ilmestyi vuosina 1927-1993 Ylä-Vuoksi niminen sanomalehti, jonka painotus oli paikallisissa uutisissa ja tiedonvälityksessä. Muita yleissanomalehtiä ei tietojeni mukaan Imatralla 1960-luvulla ilmestynyt.
Laite näyttää Ericssonin hakulaitteelta KNH 95x. Englanniksi laite on nimeltään Staff locator panel ja ruotsiksi personsökäre. Ks. Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Femkl%C3%B6vern_(persons%C3%B6kare)Laite toimi siten, että jokaiselle henkilökuntaan kuuluvalle oli annettu oma yhdistelmä, miten lamput syttyivät. Lamppujen perusteella ihminen tiesi, että häntä tarvittiin.
Tilastokeskuksen syntyneiden tilastossa on tietoja vain synnytyksistä äidin iän mukaan. Tilaston kotisivu löytyy täältä: http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html ja tilastotaulukot täältä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true
Tiedot saa poimittua esimerkiksi taulukosta 4. 004 -- Elävänä syntyneet sukupuolen, järjestysluvun ja äidin iän (1-v.) mukaan 1990 - 2017. Vuonna 2017 syntyi 101 lasta, joiden äiti oli synnytyshetkellä alaikäinen ja asui vakinaisesti Suomessa. Vuoden 2018 tiedot julkaistaan 4.12.2019, jolloin myös linkki taulukkoon voi muuttua.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’....
Rannikkotykistörykmentti 2:sta käytettiin myös kutsumanimeä Keltainen rykmentti. Ehkä paras kyseisestä rykmentistä kertova kirja on Juho Tenhiälän vuonna 1988 toimittama Keltainen rykmentti Kannaksella 1941-1944 : muistojen kirja. Toinen kiinnosta teos, jossa rykmenttiä käsitellään on A. E. Lyytisen 1958 kirjoittama Koivisto ja Viipurinlahti 1939-44. On muitakin kirjallisia lähteitä, joissa rykmentti mainitaan. Lisäksi löytyy mm. Kuvia ja artikkeleita.
Hei!
Paras tapa saada tietoa kirjastojen tarjonnasta on mennä jonkun suuren kirjaston kotisivulle, ja katsoa sieltä mitä kirjastolla on tarjolla. Kirjastojen kotisivut löytyvät yleensä kaupunkien kotisivuejn alta, esim. www.tampere.fi, www.ouka.fi, www.turku.fi, www.vaasa.fi.
Myös suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen portaali sisältää tietoa kirjastoista; sieltä löytyy kohdasta "kirjastoala" valtava määrä alan tietoa. Kotisivujen osoite on www.kirjastot.fi.
Kirjastoa käsittelevät kirjat on yleensä luokiteltu luokkaan 02.; voit mennä kotipaikkakuntasi kirjastoon katsomaan, jos tästä luokasta löytyisi sinulle kirjallisuuta.
Uusia kirjastoalaa käsitteleviä kirjoja ilmestyy vuosittain, uusin kattava teos on KIRJASTOJEN VUOSISATA: Yleiset...
Parhaimman vastauksen saa Holmaston verkko-osoitteessa http://www.holmasto.fi, missä on parhaillaan 10 mk:n kultaraha arvoltaan 390 €. Selasin kyllä kirjaston kirjoja, mutta ne eivät ulottuneet ajallisesti kuin vuoteen 2009.