Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Mitä nimi Elsa tarkoittaa - onko sillä mitään historiallista taustaa? Onko nimi Tellervo täysin suomalaisperäinen nimi - merkitykseltäänhän se on "metsän neito… 5514 Elsa, joka tunnetaan meillä jo 1700-luvun lopulta, on alkuaan saksalainen lyhentymä Elisabetista. Suomessa Elsaa on lisäksi käytetty Elisan kutsumamuotona. Katolinen kirkko tuntee monta Elisabet nimistä autuutettua ja pyhimystä, joista meidän almanakkaamme nimen on tuonut 17.11. v.1231 nuorena kuollut ja myöhemmin pyhimykseksi julistettu Unkarin kuninkaan tytär Elisabet Thüringeniläinen. Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti alkusoinnun synnyttämä naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo oli "Tapion neiti", metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat (1983) ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) sekä Vilkuna, Kustaa : Etunimet (1990).
Montako vihittyä ev.lut. kirkkoa on suomessa? Myös kaikki leirikeskusten ja yksityisten vihityt kirkot. 3809 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilastotietokannassa Sakastissa, ilmoitetaan kirkkojen määräksi vuonna 2013 n. 830 kirkkoa http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content4020FC .
Mikä on nimen Eemi alkuperä? 5852 Eemi on Eemil nimen yksi monista kutsumanimistä. Eemil tulee meille ranskasta, jossa sen muoto on Émile, joka taas juontaa juurensa muinaisroomalaisesta Aemilius-patriisisuvun nimestä. Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Vilkuna ...et al. Otava.
Haluaisin tietää mitä nimi Tomas tarkoittaa ja mistä se on peräisin 4903 Tomas on useissa kielissä Tuomaan muunnos, Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi on perinteisenä apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Tämän epäilijä-, mietiskelijä- ja rakentaja-apostolin nimen lukuisista muunnoksista ovat suomenkielisessä almanakassa lisäksi Tuomo, Tommi ja Tomi ja ruotsinkielisessä Tom ja Tomas. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ja Lempiäinen, Pentti : Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Minua kiinnostaisi, mitä nimi Ilkka on alun perin tarkoittanut. En löydä nimelle mitään varsinaista merkitystä, vaan kaikissa löytämissäni lähteissä mainitaan… 3559 Ilkka on suomalainen versio heprealaisperäisestä nimestä Iisak, jonka merkitys on "hän nauraa". Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Verkosta löytyvät vanhat sanomalehdet vuosilta 1771-1860, mutta löytyvätkö tuoreemmat, esim. 1920-luvun lehdet (esim. Helsingin Sanomat)? Tiedän, että lehtiä… 3026 Kansalliskirjaston Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä ovat luettavissa tällä hetkellä (25.10.2018) kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet. Sanomalehtiä ovat saatavilla myös mikrofilmeinä Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusalissa (maakuntalehdet vuoteen 1946 lukusalin hyllyssä) sekä Helsingin kaupungin pääkirjastossa Pasilassa, file:///C:/Users/granlni/Downloads/mikrofilmatut%20lehdet%20(1).pdf
Netissä kiertää tällainen Urho Kekkosen suuhun laitettu sitaatti hieman eri muodoissa: "Älkää ikinä päästäkö Kokoomusta valtaan Suomessa, koska muuten ne… 4355 Se, ettei yksikään näistä sitaateista sisällä minkäänlaista lähdeviitettä, antaa oikeuden vähintäänkin epäillä niiden oikeellisuutta. Ainakaan ne eivät ole yhtäpitäviä sen käsityksen kanssa, jonka Kekkos-elämäkerturi Juhani Suomi UKK:n suhteesta kokoomukseen antaa massiivisessa elämäkertasarjassaan: "Kekkosen suhde toiseen porvaripuolueeseen, oikeistoa edustavaan kokoomukseen, oli huomattavasti monimuotoisempi kuin nykyhetken usein tarkoitushakuiset muistelukset antavat ymmärtää. Ilmiselvästi Kekkonen etsi tukea myös kokoomuksesta, ja siihen kytkeytyivät muun muassa hänen moninaiset yrityksensä saada puolue mukaan hallitusvastuuseen. Joissakin vaiheissa kysymys ei enää ollut vain taivuttelusta, vaan pikemminkin pakottamisesta ja uhkailusta...
Mikä se on se pussauskoppi? Monissa loruissa ja lauluissa sellainen on, mutta onko sellaista koskaan ollut olemassa, mistä siis sana tulee? 5996 Oikeata pussauskoppia ei liene ollut olemassa. Lorujen ja laulujen pussauskoppi taas on olennainen osa lasten kiusoitteluperinnettä, ja on mahdollista, että "koppi" on päätynyt tähän käyttöön pelkän loppusoinnun vuoksi. Lastenperinnettä paljon tutkinut Leea Virtanen kirjoittaa kiusoittelusta Tytöt, pojat ja tykkääminen -kirjassaan ja esittää, että sitä on kahdentyyppistä: väärään viiteryhmään samaistumisen korostamista ja eroottis- tai seksuaalissävytteistä. Pussauskoppi liittyy näistä jälkimmäiseen: sävyltään eroottinen tai seksuaalinen kiusoittelu vaihtelee pelkästä nimiparin yhdistämisestä pitkiin loruihin, joissa asianomaisia kuvaillaan sukupuoliyhdynnässä tai onnellisina vanhempina. Virtasen kirjaansa varten tutkima...
Jenna. 4090 Jenna on kansanomainen muunnos nimestä Johanna. Nimipäivä on 21.7. Johanna puolestaan tulee Raamatusta, ja heprean kielessä nimi merkitsee 'Jahve on armollinen'. Johanna on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 1705 ja Jenna vuodesta 1995. - Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja; Suuri etunimikirja /Pentti Lempiäinen.
Onko tosiaan niin kuin väitetään, että Reykjavik olisi Islannin ainoa kaupunki? 4190 Islannin suurlähetystön ylläpitämillä internetsivuilla (http://www.iceland.org/fi/suurlahetysto/tietoa-islannista/maa-ja-kansa/…) on runsaasti tietoa Islannista. Kaupunkiasioista siellä kerrotaan näin: "Islannin suurin kaupunki on Reykjavík, jossa on noin 114 000 asukasta. Pääkaupunki ja sen lähikaupungit Mosfellsbær, Kópavogur, Garðarbær, Seltjarnarnes ja Hafnarfjörður muodostavat tiheimminasutun, yhteensä noin 185 000 asukkaan taajaman. Noin 60 % islantilaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Muut suuret keskukset ovat: Akureyri pohjoisessa (16 086; 2003), Keflavík 50 kilometrin päässä Reykjavíkista (10 907; 2003) ja Vestmannasaaret etelärannikolla (4 344; 2003). Keflavikin lentokentälle laskeutuvat kaikki ulkomailta saapuvat lentokoneet....
Löysin joskus Internetistä sivut, jossa oli lueteltu ihmisten vaihtamia sukunimiä - tyyliin Virtasesta Korhoseksi. Tietoja oli kerätty mm. Virallisesta… 6875 Olisikohan kyseessä Suomalaisia nimenmuutoksia, jonka sisältö on seuraava: Etsi nimenmuutoksia mm. Suomalaisesta virallisesta lehdestä (1888-1985), Finlands allmänna tidningista (1875-1916) sekä oikeusministeriön nimenmuutosluetteloista (1935-1937). Lisäksi sukunimiehdotuksia 1800-luvun sanomalehdistä ja Suomalaisuuden liiton luetteloista (1907-1984). Löytyy osoitteesta www.genealogia.fi, kohdasta Henkilönnimet ja edelleen Nimitietokantoja.
Olemme osallistumassa hiipivä haamu partiotaitokilpailuun ja meillä olisi jonkun verran kysymyksiä joihin tarvitsi vastauksia. 1. Pidemmillä teillä rakennusten… 2126 1.Olisikohan näistä sivustoista apua vastauksen löytämisessä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoite https://www.google.com/search?q=kunnan+osoitej%C3%A4rjestelm%C3%A4&rls=… 2. Kannattaa poiketa omassa lähikirjastossa, esimerkiksi Petri Hiltusen Väinämöisen paluu –sarjakuvaa löytyy monista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista hyllystä. Sarjakuvasta löydät oikean vastauksen! 3. Don Rosan Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita löytyy myös useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, kannattaa siis suunnata ja selailla sarjakuva läpi! 4. Näiltä nettisivuilta löytänet vinkkejä tähän kysymykseen: http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288524448393.html http://koti.welho.com/kpontisk/tolkien.html 5. Suosittelen piipahtamaan...
Miten voi olla mahdollista, että CD:n kappaleluettelo ja Media Playerin näyttämä sisältö poikkeavat toisistaan? Joistakin levyistä ei Media Player Näytä… 787 Media Player lataa albumien kappalelistaukset ja kuvitukset Internet-tietokannasta, jonne tietoa toimittavat monet Microsoftin ulkopuoliset tiedontoimittajat. Media Player yrittää automaattisesti löytää toistettavaa CD:tä vastaavan kohteen tietokannasta ja lataa sitten sen tiedot ja kuvituksen automaattisesti. Joskus voi tosin käydä niin, että toistettavan CD:n tiedot eivät vastaa täysin juuri sitä CD:n versiota, jonka tiedot ladataan, ja tällöin kappalelistat, kuten myös levyn kuvitus voivat Media Playerissä poiketa siitä, millaiset  ne CD:n kannessa ovat. Joskus CD:tä vastaavia tietoja ei löydy tietokannasta ollenkaan. Joissakin tapauksissa tilanteeseen saattaa vaikuttaa myös itse CD:n mahdollinen...
Minkä ikäiselle nuorelle tai lapselle Richard Bachin Lokki Joonatan on tarkoitettu ? 670 Lokki Joonatan on aikuisten ja nuorten (aikuisten) kirja. Lapsille se on teemoiltaan ja kieleltään liian vaikea. Jotkut ovat sitä mieltä, että se on otollista lukea herkässä teini-iässä, jolloin sen rohkeuden, vapauden ja itsensä toteuttamisen teemat voivat innoittaa vaikka minkälaiseen lentoon.  Kirjastoissa Lokki Joonatan on sijoitettu enimmäkseen aikuisten osastolle, mutta joissakin se on myös nuorten tai nuorten aikuisten hyllyssä. Yläkoulun 9.-luokkalaiset valitsevat kirjan usein klassikokseen - ehkä maineen, ehkä pienen sivumäärän takia.
Kaipaisin luettavaa liittyen oman osaamisen tunnistamiseen. Miten omaa osaamista voi tunnistaa? Miksi se on vaikeaa? 266 oman osaamisen tunnistamiseen löytyy jotakin teoksia, mistä voisi aloittaa. Teokset liittyvät usein johonkin kuten osaamisen kehittäminen kouluissa tai tietyllä alalla. Kirjoja voi hakea esimerkiksi asiasanoilla osaaminen ja tunnistaminen. Näin ei kuitenkaan hakutulos ole valtava. Sitten jos hakee pelkästään Osaaminen sanalla hakutulos on turhankin laaja. Sitten taas hakemalla vaikkapa Osaaminen ja Kehittäminen löytyy enemmänkin teoksia. Nettihakujen perusteella oman osaamisen tunnistamisessa käytetään paljon tehtäviä, ja kirjoitusharjoituksia, ja nämä kirjat eivät oikein sovellu kirjastokäyttöön. Tässä joitakin esimerkkejä kirjastomme kirjoista, mitkä vaikuttavat lupaavilta, mutta vaativat vielä lähempää tutustumista/selailua. 38.4...
Kenen runo ja missä kokoelmassa? Pois mentyään sielu tulee käymään... 174 Kyseessä on Helena Anhavan runo kokoelmasta Maininki ennen aaltoja (1997, s. 77).
Väitöskirjaraportissani yksi keskeinen teos on H-G Gadamerin Truth and Method. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1975 ja revised edition siitä 1989,… 613 Osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/suomenkieli/ohjeet.pdf löytyvä ”Tutkiva suomen kielen opiskelija: ohjeita seminaarityöskentelyyn ja tutkielmantekoon” (Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2008; s 39) sanoo asiasta näin: ”Periaatteena on, että lähdekirjallisuutena käytetään aina ensipainosta, jolloin painosta ei tarvitse lähdeluettelossa mainita. Mikäli teoksesta on kuitenkin ilmestynyt uudistettu tai korjattu laitos, on suositeltavaa käyttää sitä ja merkitä tiedot lähdeluetteloon (esim. "3., uudistettu p."), heti teoksen nimen jälkeen. Jos kirjan uusintapainos on muuttamaton, merkintää painoksesta ei tarvita.” Ensisijaisesti pitäisi siis käyttää ensimmäistä painosta. Ymmärtäisin tuon kuitenkin niin...
Olisiko tiedossa mitään hyvää lohduttavaa runokirjaa, vaikka uutuuskirjoissa? 1758 Claes Andersson pohtii teoksessaan "Sanat että eläisimme"(1998) runon lääkitsevää vaikutusta: "Runo parannuskeinona? Niin, ehkä. Mutta ei minään pelon vaimentimena. Runon ei pidä tulla valiumin tilalle. Runon on oltava osallisena elämän pyyteettömyydestä ja - älkäämme tätä unohtako - osana elämän kauneutta. Mutta - älkäämme unohtako sitäkään, että hinta selkeästä näköalasta elämäämme ja syvällisenä osallistumisena siihen saattaa olla tuska, pelko, katumus, niin, sisäinen hajoaminen: kompassisuunta sekä valoon että pimeyteen voi olla sama. Ehkä elämän tarkoitus ei toisaalta olekaan suojattuna pysyminen. Ehkä se onkin alttiiksi asettuminen, kuten tässä surusta kertovassa runossa: Epätoivo on ihan liian suuri sana, mutta en tiedä… Koska suru...
Mistä löytäisin Anton Tšehovin novellin LIEJU 398 Olisikohan kyseessä Anton Tšehovin novelli Тина (suom. Lieju), josta on kaksi suomennosta. Lieju-nimistä novellisuomennosta ei Tšehovin tuotannosta löydy. Matti Lehmonen suomensi Тина-novellin vuonna 1945 ja antoi sille nimeksi Susanna Moisejevna. Novelli sisältyy Lehmosen suomentamien novellien kokoelmaan Valittuja kertomuksia ja novelleja 1. Juhani Konkka suomennoksessa novellin nimi on Susanna. Konkan suomennoksen voit lukea teoksista Anton Tšehov: Valitut novellit 1. (1959) ja Kirjavia kertomuksia (1969). Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4298 https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=151 https://en....
Mikä on näkemyksenne siitä, minkä ikäiselle voi antaa luettavaksi Robin Hobbin Salamurjaan tarun (tai sitä seuraavat Lordi Kultainen ja Narri & Näkijä - sarjat… 149 Robin Hobbin fantasiakirjat on suunnattu aikuislukijalle, joten niitä ei kannata antaa luettavaksi kovin nuorelle lukijalle. Hobbin kirjoissa on väkivaltaa ja seksuaalista sisältöä, jotka voivat järkyttää ja pelottaa lasta. Lisäksi kirjojen kerrontatapa tekee niistä haasteellisen lapsilukijalle. Hobbin kirjojen kohdalla kannattaa miettiä lapsen omaa kehitystasoa ennen kirjojen tarjoamista, mutta alaikärajasuositus lienee 15 ikävuoden tienoilla.