Kielitoimiston sanakirjan mukaan pilkka voi tarkoittaa väheksyvän ja halveksivan puheen lisäksi myös puun kylkeen veistettyä merkkiä tai maaliksi merkittyä kohtaa. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on todennäköisesti saanut nimensä sen mukaan, että sen muuten mustasta väristä erottuu selvästi siiven takareunassa oleva valkoinen laikku, "kuin puuhun viilaksi lyöty pilkka" (Hintikka 2008). Tällä tavalla on varmaankin haluttu myös korostaa eroa toiseen Melanitta-suvun lajiin, mustalintuun (Melanitta nigra), joka on kokonaan musta.
Lintujen nimet, kuten muutkin nimet, pohjautuvat erilaisiin seikkoihin - kuten havaintoihin, oletuksiin tai muualta saatuihin käsityksiin nimettävistä kohteista. Eri kulttuuri- ja kielipiirit...
Kirjassa Hanhiemon iloinen lipas (Kirsi Kunnaksen suomentamia englantilaisia lastenloruja) : Pieni tytön lillukka Oli kerran tyttö, pieni tytön lillukka. jolla oli otsalla pienen pieni kihara. Kun hän oli kiltti, hän oli ihan ihmeen kiltti. Kun hän oli paha, hän oli kamala!
-Suomen ensimmäinen hampurilaisravintola Wimpy avattiin huhtikuussa 1973 Helsingissä osoitteessa Simonkatu 10. Ravintolassa oli pöytiintarjoilu.-Suomen ensimmäinen kebabravintola Giros-grilli avattiin 1982. Sen perustivat ravintoloitsijat Veikko ja Tuula Huhtakangas Poriin Otavankadulle.-Suomen ensimmäinen pizzeria Bar Giovanni avattiin Haminassa vappuna 1961. Perustaja oli italialainen keittiömestari ja merimies Giovanni Tedeschi. https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/201707052200246304https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3099754https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/4766642
Wikipedian mukaan literary editor on "an editor in a newspaper or similar publication who deals with aspects concerning literature and books, especially reviews. A literary editor may also help with editing books themselves providing services such as proof reading, copy-editing, and literary criticism." Eli joko toimittaja, joka on erikoistunut kirjallisuusaiheisiin ja kirjakritiikkiin tai kustannustoimittaja (kuten esimerkkinä mainitsemasi Hannu Mäkelä).
Publisher's editor tuntuu olevan vähemmän vakiintunut ilmaus. Joillakin englanniksi käännetyillä suomalaisten kirjailijoiden verkkohaastattelusivuilla se näyttäisi tarkoittavan kustannustoimittajaa.
On myös olemassa ammattinimike julkaisutoimittaja, jolle publisher's editor olisi...
Työttömyyttä, köyhyyttä ja syrjäytymistä käsittelevää kaunokirjallisuutta löytyy kirjaston tietokannasta runsaasti. Tässä muutamia ehdotuksia:
Kaiho Nieminen: Hännikäisen tapaus (WSOY, 2010)
Juha Seppälä: Hyppynaru (1990)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta (Karisto, 1982; Arktinen banaani, 2011)
Seppo Saraspää: Ansiosidonnainen (Karisto, 2008)
Hannu Mäkelä: Elävät ja kuolleet (Tammi, 2008)
Raija-Sinikka Rantala: Optimisti : äänetön monologi (Like, 2005)
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy (WSOY, 2004)
Arto Salmisen kaikki teokset
Klassikoista etenkin Minna Canthin teokset ovat tutustumisen arvoisia.
Samoin mielenterveysongelmia on käsitelty suomalaisessa...
Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948.
Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee.
Näin...
Kovin näyttävät niukoilta tähän henkilöön liittyvät tiedot. Digitoiduista aikakakaus- ja sanomalehdistä löysin ensinnäkin nimenmuutosilmoituksen: "Nimeni, joka tähän asti on ollut Tekla Pusenius, on tästä lähtien Tekla Tummento. Hki 12.IX.09" (Uusi Suometar 12.9.1909). Eli heti tultuaan täysi-ikäiseksi tämä henkilö on ottanut taiteilijanimen, viittausta naimisiin menosta ei ole eikä sanahauilla löydy muita samannimisiä ihmisiä.
Lehdessä "Liikeapulainen" oli 11.3.1910 uutinen Helsingin Liikeapulaisyhdistyksen perhejuhlista: "Neiti Tekla Tummento esitti yksinlauluja pianon säestyksellä, mitkä vastaanotettiin rajuilla suosionosotuksilla." Tekla Tummento oli tuolloin 19-vuotias.
Käkisalmen Sanomissa oli 22.7.1910 uutinen Räisälän nuorisoseuran...
Sanonta "katajainen kansa" on saanut alkunsa Juhani Ahon vuonna 1900 julkaistun lastukokoelman Katajainen kansani nimestä. Panu Rajalan mukaan "Ahon kielikuvaa on siitä pitäen käytetty kansanluonteen tavaramerkkinä" (Panu Rajala, Naisten mies ja aatteiden : Juhani Ahon elämäntaide).
Eino Leino käytti ilmaisua romaanissaan Tuomas Vitikka (1906): " -- [Suomen] väestö oli tuo suorastaan jumalista polveutuva katajainen kansa, jota ei mikään ajan myrsky voinut kukistaa -- ". Jo fraasiksi muuntuneena sen tapaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa: "Toisinaan Elias urheilukentän juhlissa huuteli iskulauseita Rautajärven pitäessä puheitaan: – Katajainen kansa syö petäjäistä leipää." Kaiken kaikkiaan sanonnan voi tavata...
Prinssi Williamille ja herttuatar Catherinelle voi kirjoittaa osoitteella
The Duke and Duchess of Cambridge
Clarence House
London SW1A 1BA
Hovin virallinen sivusto (https://www.royal.uk/contact) antaa neuvoja ainoastaan kuningattarelle kirjoittamiseen (osoite on Her Majesty The Queen, Buckingham Palace, London SW1A 1AA) ja silloinkin vain, mikäli kirjoittaja haluaa noudattaa muodollista tyyliä. Siinä tapauksessa kirje aloitetaan puhuttelulla 'Madam' ja päätetään lauseella 'I have the honour to be, Madam, Your Majesty's humble and obedient servant'. Sivuilla kuitenkin kannustetaan jokaista kirjoittamaan vapaasti sillä tyylillä, jonka kokee omakseen. Mikään ei liioin estä lähettämästä tietokoneella kirjoitettua kirjettä. ...
Jermi (Jeremi) Volotinen ja Ivan (Iivana) Volotinen kuuluvat Sissosten runonlaulajasukuun. Kirjassa ”Runojen ranta - Mekrijärven Sissola” (toimittaneet Jorma Aho, Laura Jetsu; Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995) esitetään Sissosten suvun sukutaulu. S. 105-106 löytyy tietoa Sissos-Volotisista: Jermistä ja Jermin Iivanasta. Kirjassa viitataan seuraaviin lähteisiin:
Kalevalaseuran vuosikirja nro 60 (1980); Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura.
(Kirjassa Väinö Salmisen artikkeli ”Mietelmiä työmailtamme” jossa kuva Volotisesta Salmisen seurassa).
Kalevalaseuran vuosikirja nro 39 (1959). (Kirjassa on Vappu Vainion artikkeli ”Mekrijärven Sissosia ja Huohvanaisia vuosina 1683-n. 1900”).
Härkönen, Iivo: Runon hirveä...
Tapahtumapaikkojen nimeämättä jättäminen liittyy 1800-luvun venäläisessä kirjallisuudessa yleiseen teemaan, maakuntien ja pääkaupungin eli periferian ja keskustan välisten suhteiden käsittelyyn. Maaseutukaupunki "N." edustaa kaikkia maaseutukaupunkeja ja toimii näin provinsiaalisen elämätavan symbolina. Esimerkiksi Gogolin Kuolleissa sieluissa tapahtumapaikkana toimivan kaupungin todetaan olevan ennen kaikkea vailla mitään yksilöllisiä ominaisuuksia: se on täysin samanlainen kuin kaikki muutkin maaseutukaupungit ja voitaisiin siis milloin tahansa korvata toisella. Näitä yleispäteviä maalaiskaupunkeja esiintyy myös mm. Turgenevin, Dostojevskin, Leskovin ja Tsehovin teoksissa.
Anne Lounsberyn artikkeli "To Moscow, I Beg You!":
Chekhov's...
Paavo Cajanderin suomennoksessa, joka löytyy ainakin teoksista William Shakespearen kootut draamat VI sekä William Shakespearen draamat 4, sitaatti kuuluu "Levoton kruunun painama on pää." - Matti Rossin viime vuonna ilmestyneessä suomennoksessa Shakespeare William, Henrik IV. Toinen osa sitaatti on saanut muodon "Raskas kruunu unen karkottaa." - Cajanderin suomennos on vuodelta 1898.
Suomessa yleisen kirjaston toimintaa ohjaa kirjastolaki Laki yleisistä kirjastoista | 1492/2016 | Lainsäädäntö | Finlex. Suomen perustuslain Suomen perustuslaki | 731/1999 | Lainsäädäntö | Finlex 12 § Sananvapaus ja julkisuus sanoo, että sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauteen kuuluu siis oikeus esittää yleisesti ei-hyväksyttyjä mielipiteitä tai mielipiteitä, jotka loukkaavat muita ihmisiä. Sananvapaus ei ole kuitenkaan ehdoton. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan laeilla, joista Rikoslain 10 § on yksi.Alla viitteenä olevissa kahdessa opinnäytetyössä on pohdittu, milloin rikoksen tunnusmerkistö täyttyy...
"Merilinja"-sarjan tunnusmusiikki on ote Aram Hatsaturjanin baletista "Spartacus". Kappale löytyy usealta Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvältä cd-levyltä. Helmet-aineistohaulla nämä löytyvät etsimällä sanahaulla hakusanoilla 'Hatsaturjan', 'Spartacus' ja rajaamalla aineisto cd-levyihin: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hatsaturjan+spartacus&m=3&l=&D…
Sävellystä ei löytynyt c-kasettina.
Linkki:
http://www.helmet.fi/
Suomen ortodoksisen kalenterin mukaan Tami on lyhentymä nimestä Damianos, jonka pohjana on hedelmällisyyden ja synnyttämisen jumalatar Damian. Taustalla on myös mahdollisesti kreikan verbi, jonka merkitys on kesyttää.
Kustaa Vilkunan mukaan Tami on muunnos Aatami nimestä. Englantilaisella kielialueella Tami on yksi kirjoitusmuoto naisennimelle Tammy, joka taas on hellittelymuoto tam-alkuisista nimistä kuten Tamara. Suomessakin Tami on käytössä myös tyttöjen nimenä.
Ensimmäiset Tamit ilmestyivät katukuvaan Suomessa 1970-luvulla, ja vuoteen 2006 mennessä nimi löytyi 90 pojalta, näistä suurin osa on syntynyt 2000-luvulla. Tunnettuja Tameja muun muassa Tami Tamminen sekä Tami Kiuru.
Tässä on Pekka Kivimaan vastaus kysymykseen. Pekka Kivimaa on Suomen suurimman arkkuvalmistajan SHT-Tukun toimitusjohtaja. Julkaisen tekstin hänen luvallaan.
Miksi arkku tarvitaan?
Arkun merkitys
Arkku edustaa hautajaisissa vainajaa, joten useimmiten omaiset kiinnittävät sen valintaan runsaasti huomiota. Taloustutkimuksen mukaan arkun valinnassa omaisille tärkeintä on se, että arkku edustaa vainajan persoonaa ja muistuttaa tälle tärkeistä asioista. Arkussa voi näkyä vainajan kiinnostuksen kohteet, harrastus tai työ, asuinpaikka tai vaikkapa kesämökin maisema järven tai meren rannalla. Arkkuja on siksi tarjolla hyvin erilaisia.
Hautaustavalla ei ole merkitystä arkun valinnassa, vainajan elämä ja arvot saavat...
Kun Harry Potter -kirjoissa puhutaan Fredistä ja Georgesta yhdessä, he ovat "Fred ja George" - Fred tulee aina ennen Georgea. Tämän perusteella kaiketi olisi ollut sallittua päätellä Fredin myös syntyneen kaksosista ensimmäisenä, vaikka sitä ei kirjasarjassa suoraan sanota. Kun kirjailija J. K. Rowling 23. toukokuuta 2015 Twitter-vastauksessaan ihailijakysymykseen "paljasti", että näin tosiaankin oli, hän lisäsi vielä aina ajatelleensa sen olleen itsestään selvää.
https://www.cinemablend.com/pop/Harry-Potter-Author-Reveals-Which-Weasley-Twin-Was-Born-First-72096.html
Ruokasoodaa (natriumbikarbonaatti, NaHCO3) käytetään nykyään esimerkiksi leivonnassa ja siivouksessa. Leivonnassa sitä käytetään happamia tuotteita, kuten viiliä tai kermaviiliä, sisältävissä leivonnaisissa. Siivouksessa sillä puolestaan voidaan puhdistaa erilaisia pintoja ja poistaa hajuja.
Natriumbikarbonaatin historia ulottuu faaraoiden ajan Egyptiin. Tuolloin käytettiin "natronia". Se on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta. Natronia käytettiin lääketieteessä, ruuanlaitossa, maanviljelyssä, lasinvalmistuksessa ja muumioiden kuivaamiseen. Ruuanlaittopuolella sitä käytettiin muun muassa kalojen...
Maailman isoin eläin on sinivalas. Se voi kasvaa jopa 30 metriä pitkäksi (noin neljän jalkapallomaalin mitta) ja painaa 136 tuhatta kiloa. Sinivalaan pää on niin iso, että jalkapallojoukkue mahtuisi seisomaan sen kielellä! Sen sydän on pienen auton kokoinen.
