Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen. STEA vastaa omalta osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan.
STEA hallinnoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödylliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan kohdistuvia avustuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätöksen jaettavista avustuksista.
STEA:n päämääränä on, että Suomessa tehdään kansalaisjärjestötoimintaa, joka edistää kestävää hyvinvointia. STEAn toimintaa ohjaavat valtionavustuslaki, strategia ja vuosittaiset painotukset.
https://www.stea.fi/stea
Avustuksia haetaan STEA:lta. STEA käsitteleekin...
Tämä onkin hankala kysymys. LöysinTEPA- termipankista ja IATEsta tietoa sen verran, että nimitystä käytetään myös ruotsin kielessä ja tanskan kielessä, mutta ei muissa eurooppalaisissa suurissa kielissä, kuten englanti, saksa tai ranska. Valitettavasti en kuitenkaan löydä mistään lähdettä, joka kertoisi ilmauksen alkuperän. Kotimaisten kielten keskuksestakaan tietoa ei löytynyt. Mietin sellaistakin mahdollisuutta, että se olisi lyhenne sanoista, jotka antaisivat ikään kuin muistisäännön asennon suorittamiseen, mutten löydä sellaisestakaan tietoa.
Terveystieteiden kirjasto löysi artikkelin
Is the supine position associated with loss of airway patency in unconscious trauma patients? A systematic review and meta-analysis....
Turussa asuva saa lehdet helpoiten tutkittavakseen Turun yliopiston kirjastossa. Molemmat lehdet näyttävät löytyvän paperiversioina, Paikallissanomat myös mikrofilminä.
Lehdet ovat yliopiston kirjaston varastossa, joten niihin täytyy tehdä etukäteen aineistopyyntö. Kannattaa vaikka soittaa neuvontaan, yhteystiedot löydät kirjaston kotisivuilta: http://kirjasto.utu.fi/
Varsinkin isoihin kirjastoihin voi tarjota hyväkuntoisia kirjojaan. Suosittelemme olemaan etukäteen yhteydessä esim. puhelimitse siihen kirjastoon johon suunnittelee vievänsä kirjoja. Jos lahjakirjojen määrä on pieni, ne voi myös jättää monissa kirjastoissa oleviin kierrätyshyllyyn.
Linkin takaa löytyy kirjaston nettisivut, valitsemalla kohdasta KIRJASTOT löytyy sen kirjaston yhteystiedot, johon haluaa lahjoittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valaat ja merenelävät:
Merenelävistä löytyy monenlaista tietokirjaa lapsille. Tässä niistä muutamia:
Claybourne, Anna: Eläinten jännä maailma (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Cruz, Carlos da: Kalojen mitalla
Dods, Emma: Ihmeelliset eläimet (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Jenkins, Martin: Eläinten palkintogaala (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Rheene, Barbara van: Valtavat valaat
Myös paksulehtisissä kirjoissa on kivoja, värikkäitä kuvia sisältäviä kirjoja merenelävistä, kuten:
Ng, Neiko: Meren eläviä
The Boy Fitz hammond: Kaikenlaisia asioita!
Kivilajit:
Kivilajeista löytyi melko vähän pienille lapsille suunnattuja kirjoja. Seuraavat tietokirjat saattavat löytyä niin lasten-, nuorten kuin aikuistenkin osastoilta,...
Hei!
Kyllä niitä on sinne tulossa. Vaikea arvioida tarkasti milloin ovat perillä, mutta Laukaan kirja näköjään jo kuljetusvaiheessa. Kannattaa tehdä jo varaus Keski-kirjastojen verkkokirjastoon (linkki) tai soittamalla Joutsan kirjastoon puh 040 3580010
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=yhden+miehen+enemmist%C3%…
"Kalastajanlasten jouluyö" -niminen kertomus sisältyy K. A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E. A. Saarimaan toimittamaan "Kansakoulun lukukirjaan", sen toiseen osaan. Kertomuksessa kalastajan lapset pelastavat jäihin pudonneen merimiehen. Kirjan on kustantanut WSOY ja siitä on ilmestynyt useita painoksia. 18. painoksessa (1950) kertomus on sivuilla 115-120. Kirjoittajan nimeä ei mainita. Sisällysluettelossa (s. 276) kirjoittajan nimen sijasta lukee: "Koitto" lehdestä.
Ainakin Helsingin pääkirjastossa on yhdet kappaleet. Näitä ei kuitenkaan anneta kotilainaksi, kopioita voi kyllä ottaa.
Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä Turun Kaupunginkirjastoon. Jollei siellä ole omaa kappaletta säilytyksessä, voitte pyytää tilaamaan kaukopalvelun kautta kopiot artikkelista Helsingin Kaupunginkirjastosta. Helsingissä maksu kopioista on yksi euro/sivu.
avec tarkoittaa kanssa, eli käsittääkseni seuralaisen voi valita vapaasti. Kutsussa voidaan käyttää aviopareista muotoa, jossa mainitaan molempien nimet. Tässä tapauksessa se olisi ehkä monimutkaisempaa. Internetiä tutkimalla toteaisin, että pelkkä avec antaa mahdollisuuden tuoda seuralaisensa vapaasti.
Tässä myös linkki juhlanjärjestäjän kutsumis ja pukeutumisetikettiin, missä käsitellään myös aihetta.
https://blogs.helsinki.fi/juhlakurssi/kutsuminen-ja-pukeutumisetiketti/
Kirjasto ei tarjoa kontaktimuovia asiakkaille kirjojen päällystämiseen paitsi kenties joissakin erikoistapahtumissa. Esimerkiksi Helsingissä on monissa kirjastoissa ennen koulujen alkua muovitusopastusta, jossa kontaktimuovia on tarjolla muovittamisen harjoitteluun.
Tällaiseen tarkoitukseen sopivaa kontaktimuovia saa ostettua itsekin esimerkiksi kauppojen toimistotarvikeosastoilta. Tarvittaessa kaupan henkilökunnalta voi kysyä apua kontaktimuovilaadun valitsemisessa. Ohjeita kirjojen muovittamiseen löytyy esimerkiksi YouTube-videoista. Kirjastossakin voi toki kirjojaan muovittaa omalla kontaktimuovilla ja kenties apuakin voi saada, jos henkilökunnalla on siihen aikaa ja osaamista.
Kysymyksen lainaus on peräisin Olaus Magnuksen pääteokseksi mainitun Pohjoismaiden kansoja ja niiden historiaa käsittelevän Historia de gentibus septentrionalibus -kirjan ruotsinkielisestä laitoksesta (Historia om de nordiska folken). Ensimmäinen latinankielinen painos Olauksen suurtyöstä on vuodelta 1555. Se jakautui 22 kirjaan ja 476 lukuun. Sitaatti on peräisin 20. kirjan ensimmäisestä luvusta.
Kokonaisuudessaan teosta ei ole suomennettu - Suomea koskevat osat kyllä. Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset (Otava, 1973) sisältää maatamme käsittelevät tekstit Kaarlo Hirvosen kääntäminä. Kaksiosaisen Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -teoksen (Amanita, 2001) suomennoksen on laatinut käännöstyöryhmä, johon...
Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan ilmavoimiin: "Sotilasilmailun aiheuttamaan meluun liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä puolustusvoimien puhelinvaihteeseen numeroon 0299 800 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lentomelu.ilmav@mil. Puhelut yhdistetään ilmavoimien ilmaoperaatiokeskukseen." (https://ilmavoimat.fi/lentomelupalaute)
Vanhoista puhelinluetteloista löytyi tällaisia osoitteita:
Esimerkiksi näinä vuosina osoite on ollut:
1975 Saarikunnas valintamyymälä Pirttiharju Päätie 1
1992 Saarikunnas Ky K-Market Hämeenlinnantie 65
2000 Saarikunnas Oy K-kauppa Hämeenlinnantie 67 (uusi kiinteistö valmistui vuonna 2000)
Kyllä. Ottakaa seuraavalle kirjastokäynnillenne mukaan uudella nimellänne oleva virallinen
henkilöllisyystodistus. Saatte uuden kirjastokortin veloituksetta.
Muistelemasi kirja on Inga Röningin Kohti Pystynyppyläin puhurivuoristoa (Tammi 2005). Kirjassa seikkailevat Konsta ja hänen kissansa Tilliäinen, Pölypallo Böltsi ja kummitus Arhippa.
Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museoKirja tapahtuu 1910-luvun Coney Islandilla. Toinen päähenkilö on tyttö, joka esiintyy merenneitona vesitankissa isänsä Ihmeellisten asioiden museossa. Museossa on myös mm. susimies ja satavuotias kilpikonna. Toinen päähenkilö on valokuvaaja, joka on ottanut kuvia New Yorkin köyhistä. Kirjassa on myös historiallinen tehdastulipalo.
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Paavo Cajander suomensi kyseiset rivit Claudion repliikistä Shakespearen näytelmästä Measure for Measure näin.
Niin, mutta kuolla, mennä tiesi minne,
Vilussa maassa maata, mädätä; (---)
Tiina Ohimaan suomennoksessa vuodelta 2005 sama kohta kuuluu seuraavasti:
Niin, mutta kuolla, ja joutua ties minne,
jäädä loukkuun kylmään maahan, mädäntyä, (---)
William Shakespeare: Verta verrasta (1911, suom. Paavo Cajander) http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
William Shakespeare: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 20025)
http://shakespeare.mit.edu/measure/measure.3.1.html
