"Vaeltajan nuotiohymni" alkaa: "Vaarain takaa pilvet punertuu". Sitä lauletaan samalla sävelmällä kuin Elemér Szentirmayn säveltämää laulua "Mustalainen". En löytänyt laulusta levytystä, mutta verkosta löytyy laulun esitys:Laula kanssain nuotiolla ("Vaeltajan nuotiohymni" alkaa kohdasta 13:40-):https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=tDKpjRfkfDw&t=32s
Vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on:
"Vatsaontelon ja sen elinten sairaudet:
70. Muut kroonilliset ja tai vakavanlaatuiset taudit ruuansulatuselimissä tai -rauhasissa, jos ne suuressa määrin vaikuttavat yleistilaan (Morbi chronici gastrointestinalis et adnexorum: morbi lienis, prolapsus ani etc.)"
B I viittaisi melko lievään, tarvittaessa rauhanaikana palvelukseen määrättävään ja apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavaan tapaukseen.
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue,...
Kysymykseen ei voi antaa tosiasioihin perustuvaa vastausta. Horoskooppimerkkeihin tai onnenkiviin uskovalle tarjotaan monenlaisia kaupallisia vastauksia, mutta ne eivät perustu tieteelliseen tietoon vaan siihen, ettei vastausta voi vääräksikään todistaa eli uskomiseen.
Esimerkiksi Energiakeskus-niminen yrittäjä kertoo nettisiuvillaan, että horoskooppimerkki oinaan onnenkiviä ovat "timantti, jaspis, karneoli, punainen graniitti, punainen kalsiitti, tuliopaali, punainen akaatti, verikivi (heliotrooppi), granaatti, rubiini". Kulkurin Hopeapuoti -niminen yrittäjä tarjoaa vähän lyhyempää luetteloa: "Timantti, Rubiini, Granaatti, Jaspis, Karneoli".
Näin iso pääasiassa punaisten mineraalien valikoima riittänee useimmille, koska siinä on sekä...
Helsingin sanomien uutisen (17.10.1951) uutisen mukaan Niilo Partasen voittorunon nimi oli Veljesliekki, Toivo Lyyn toiseksi tullut runo oli nimeltään Olympiahymni, samoin kolmanneksi tulleen Heikki Asunnan runon. Niilo Partasen runo löytyy tuosta samasta lehtiuutisesta. Hänen runojaan löytyy omakustanteesta Kotoisia lauluja, joka löytyy Kuopion varastokirjastosta sekä useammasta yliopistokirjastosta (Kansalliskirjasto, Kaisa-talon kirjasto, Turun, Jyväskylän, Oulun yliopistokirjastot.) Tämän teoksen sisällysluetteloa en löytänyt, joten en voi varmasti sanoa, onko runo siellä. Voisi kuvitella, että on.
Toivo Lyyn hymniteksti on julkaistu teoksissa XV Olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY 1955...
Vanha animaatio saattaisi olla Disneyn lyhytfilmi Pikku Purtilo (Little Toot), joka julkaistiin alun perin vuonna 1948 kooste-elokuvassa Melody Time. Se perustuu Hardie Gramatkyn samannimiseen lastenkirjaan, joka ilmestyi vuonna 1939. Pikku Purtilo on tavattu aikoinaan myös sarjakuvana Aku Ankka -lehdessä. Lisätietoja esim. täältä: https://disney.fandom.com/wiki/Little_Toot_(character).
Kysymäsi elokuva voisi puolestaan olla vuonna 1986 julkaistu Labyrintti (Labyrinth), jonka ohjasi Muppettien luoja ja Dark crystalin ohjaaja Jim Henson. Sen ihmispääosia esittivät Jennifer Connolly ja David Bowie, ja tarina sijoittu maagiseen ja monimuotoiseen labyrinttiin. Lisätietoja esim. IMBD:ssä: https://www.imdb.com/title/tt0091369/.
HelMet -verkkokirjastossa kirjoittamalla hakusanaksi "kaunokirjoitus" saatte vastauksena listan kirjaston aineistoon viittaavia tietoja, joista uskon löytyvän sopivat teokset. Ne voi sitten käydä hakemassa kirjastosta tai varata netistä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Paavillinen hyväksyntä uudelle yliopistolle liittyy katolisen kirkon keskiaikaiseen mahtiasemaan – se ei koskenut ainoastaan Uppsalan yliopistoa, vaan kaikkia katolisessa Euroopassa toimineita yliopistoja. Keskiajan yliopistot saivat yleensä alkunsa kirkon organisaatiosta. Uppsalan yliopistohankkeen alullepanija oli arkkipiispa Jakob Ulvsson. Käytännössä yliopiston perustaminen edellytti kolmea asiaa: kuninkaan myöntämiä etuoikeuksia, paavin hyväksyntää ja kirkon myöntämää rahoitusta.
Kustaa Vaasa tuhosi kirkon vallan keskitetyn kuninkuutensa hyväksi ja Ruotsin valtakunta irtautui katolisesta Rooman kirkosta 1520-luvulla. Ylimmän papiston, luostareiden, itsenäisen aristokratian ja 1477 perustetun Uppsalan yliopiston ylläpitämä...
Rion eli Mikael Forsby toimii mm. Portion Boys -yhtyeessä ja muutenkin musiikin parissa, ks. Wikipedia.
NyyJork ei ilmeisesti enää toimi musiikkialalla.
Susan työskentelee ilmeisesti edelleen musiikin parissa mm. säveltäjänä ja tuottajana, hänen henkilöllisyydestään ei tosin ihan syntynyt varmuutta.
Terveydenhuoltolain 6 § toteaa, , että
"Terveyskeskuksen tai -aseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveyskeskukselle tai -asemalle, jota henkilö käyttää, että sille, jonka hän valitsee. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveyskeskukselle tai -asemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen tai -asemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. "
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L6P47
Kysymykseen ei löytynyt vastausta teksti TVn usein kysytyistä kysymyksistä. https://yle.fi/aihe/tekstitv/usein-kysyttya-kysymyksia
Ongelmasta kannattaa lähettää palautetta https://yle.fi/aihe/tekstitv/palaute
Sokerihappo kuuluu karboksyylihappoihin. Karboksyylihappoja löytyy luonnosta monista hedelmistä ja marjoista, mm. puolukasta, sitruunasta tai viinimarjoista.Lähteet:https://www.synonyymit.fi/sokerihappohttps://www.synonyymit.fi/karboksyylihappohttps://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/3ok/fr/karboksyylihapot2https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/k9lu/saojm/6-hiiliyhdisteet/karboksyylihapot2Mälkönen, Pentti: Orgaaninen kemia. Helsinki: Otava, 1979
Ikävä kyllä emme osaa täältä kertoa, mitä kunkin kirjaston poistomyynnissä on tarjolla. Poistomyyntien idea on, että asiakkaat voivat tehdä niissä löytöjä. Emme ota vastaan tilauksia myytävistä kirjoista, emmekä myöskään laadi myyntilistoja.
Musiikkikirjoja kannattaa käydä etsimässä kirjastoista, joissa on paljon musiikkiaineistoa (esim. Kirjasto 10, Töölö tai Itäkeskus). Mainitsemasi nimet ovat kyllä niin suosittuja, että niihin liittyvää materiaalia voi olla hankala löytää.
Sederholmin talosta on pieni artikkeli kirjassa Tiikerinmetsäjän koti ja muita tarinoita (Liisa Lauerma, 2000). Tuon ajan porvariston elämää kuvataan mm. seuraavissa kirjoissa:
Aalto, Seppo: Kauppiaita ja laivanvarustajia: helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550-1809 (2016)
Parland-von Essen, Jessica: Ammatti, avioliitto ja arvostus: helsinkiläinen eliitti 1740-1820 (2010)
Pohjanmaan porvariston vuosisata 1750-1850 : asuminen ja elämänmuoto (2013)
Pohjanmaan porvariston vuosisata 1800 : sivistyksen verkostot (2018)
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Keskustelupalstoja kirjoista löytyy kyllä myös suomeksi. Monet niistä saattavat olla melko satunnaisesti keskustelevia tai keskittyvät johonkin tiettyyn aiheeseen. Esim Googlehaulla hakusanana keskustelupalstat + lukeminen tai keskustelupalstat ja kirjallisuus.
Kirjasampo sivuston keskusteluista kannattaa aloittaa. Kirjasampo tarjoaa myös paljon tietoa kirjoista ja omia suosikkeja voi etsiä vaikkapa kansikuvahaulla. Linkki Kirjasampo.fi
Vilkasta kirjallisuuskeskustelua käydään myös Helmet lukuhaasteen Facebook-ryhmässä. Linkki ryhmään
Goodreads suomi ryhmien keskustelut voivat myös olla kiinnostavia. Samalla näkee myös kiinnostavia kirjalistoja. Linkki sivustolle.
Runo on nimeltään Variksen pesä ja on kirjoittanut Arvid Lydecken Wilhelm Buschia mukaellen. Runosta löytyy tuo siteeraamasi alkupätkä Aukusti Salon Uudesta Aapisesta. Vähän pidemmässä muodossa se löytyy Pääskynen -nimisestä lastenlehdestä 2/1915. Pääskynen -lehteä näyttäisi olevan Oulun kaupunginkirjaston harvinaiskirjavarastossa. Kannattaa kysellä joko omasta lähikirjastostasi tai Oulun kaupunginkirjastosta suoraan.
Voit kysyä tietoja Isojoelta/Isojoelle muuttaneista esimerkiksi Vaasan maakunta-arkistosta. Osana Etelä-Pohjanmaata Isojoki kuuluu Vaasan maakunta-arkiston piiriin, joten he pystyvät todennäköisesti auttamaan sinua löytämään etsimiäsi tietoja. Löydät Vaasan maakunta-arkiston yhteystiedot täältä: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#vaasa
Maakunta-arkistoista on mahdollista tilata kaukolainoja toiselle paikkakunnalle, kuten toiseen maakunta-arkistoon tai yleiseen kirjastoon. Huomioithan, että kaukolainat ovat maksullisia. Voit lukea lisää maakunta-arkistojen kaukolainakäytännöistä täältä: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/kaukolainaus
Turun kaupunginkirjastolla säilytetään pääasiassa Varsinais-Suomen alueella julkaistuja lehtiä. Tästä...
Pasilasta, Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta Karjala-lehden vuosikerrat löytyvät seuraavilta vuosilta: KARJALA(VAPAA)(-INKERI) 1928-37. Käyntiosoite on Rautatieläisenkatu 8.
Helsingin yliopiston kirjastoon Karjala-lehti on tilattu vuodesta 1910, Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjaston käyntiosoite on Unioninkatu 36.