Anttilanmäen koulussa pitkään opettajana toiminut Pekka Seppälä on kirjoittanut historiikin nimeltä Lahden kaupungin Anttilanmäen koulu. Seppälä kertoo tässä kirjassa, että syksyllä 1939 koulu alkoi normaalisti, mutta 12.10 koulu otettiin sotilasmajoitukseen. Tässä käytössä koulu oli 13.11. asti, jolloin koulu muutettiin sotasairaalaksi (siis jo pari viikkoa ennen talvisodan syttymistä). Talvisodan loputtua 13.3 1940 koulu jatkoi vielä jonkin aikaa sotasairaalana, ja 22.4.-15.6. koulua käytettiin armeijan majoitustilana. (s.29-30)
Jatkosodan alettua kesäkuun lopulla 1941 koulu muutettiin taas sotasairaalaksi. Se toimi sotasairaalana 12.10.1941 asti. Seppälän kirjan perusteella Anttilanmäen koulu (vuoteen 1946 koulun nimi oli muuten...
TV2:n aloitettua lähetystoimintansa 1965 ensimmäinen vuosi kanavalla ilman minkäänlaista lähetystaukoa oli vasta 1979. Lähetystoiminta oli kokonaan keskeytettynä kesän ajan vuosina 1965-72 ja 1978, vuosina 1973-77 ohjelmataukoa pidettiin kesälauantaisin.
28.6.-21.8.1965
26.6.-31.7.1966
18.6.-19.8.1967
2.6-31.8.1968
15.6.-16.8.1969
14.6.-15.8.1970
31.5.-11.9.1971
24.6.-26.8.1972
lauantaisin 2.6.-18.8.1973
lauantaisin 8.6.-17.8.1974
lauantaisin 7.6.-16.8.1975
lauantaisin 26.6.-14.8.1976
lauantaisin 18.6.-13.8.1977
25.6.-30.7.1978
Fossen pääteoksiin julkaisuoikeudet hankkinut WSOY on ilmoittanut Morgon og kveld -romaanin suomennoksen ilmestyvän vuonna 2024. WSOY:n kevään uutuuksiin Fossea ei ole ennätetty saada mukaan, joten teoksen tarkempi julkaisuajankohta – ja saatavuus kaupoista ja kirjastoista – selvinnee viimeistään sitten, kun kustantamo tiedottaa syyskauden 2024 tulevista kirjoistaan.
WSOY julkaisee nobelisti Jon Fossen kirjoja suomeksi | WSOY (sttinfo.fi)
Kotimaisten kielen keskuksen osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/324 löytyvän ohjeen mukaan sukunimet taipuvat vastaavien yleiskielen sanojen mukaan tai äänneasultaan samanlaisen nimen mukaan. Joskus taivutus voi myös vaihdella kahden eri muodon välillä.
Nimen Suurkonka taustalla lienee sana konka (myös muodoissa konko, konkka ja konke), jonka merkitys on ’esiin työntyvä, ylöspäin kääntyvä’. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) hakusanan Konga kohdalla. Suomen murteiden sanakirja (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 2008) lisää siihen vielä merkitykset ’kohouma, kyhmy, kyömy, kaartuva, kupera, lynkä’. Sen esimerkeissä esiintyvät molemmat...
Espoon Ison Omenan kirjaston pajassa on paperileikkuri (max korkeus A3 koko). Ison omenan kirjasto on Matinkylässä, joka sijaitsee HSL-alueen B-vyöhykkeellä. Helmet-kirjastoissa on 30.11. - 10.1. rajoitetut palvelut, joten valitettavasti pajankaan laitteet ja välineet eivät ole käytössä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto/…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Kuusamon kirjastosta löytyi seuraavaa tietoa:
Suomalaiset sukunimet -teoksessa (Mikkonen & Paikkala 1993) kerrotaan Meskus-sukunimestä, että se on lähtöisin talon nimestä Meskus, joka alun perin on lähtöisin muodosta Meskusvaara. Sukunimi Meskus alkaa esiintyä 1820-luvulla, Meskusvaaran talosta rippikirjoissa löytyy maininta 1700-luvun lopulla. Kirjassa sanotaan Meskusvaaran talon saaneen nimensä luontosanasta, jonka pohjalla voisi olla saamelainen sana. Yritin hakea vahvistusta tuohon arveluun Meskusvaara-luontonimen saamelaisesta alkuperästä, mutta sitä ei löytynyt. Kuusamon paikannimien saamelaisjuuria on tutkittu, mutta Meskuksesta ei ole mainintoja.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40417
https://ethesis....
Tekniikan ja kaupan sanakirja antaa termille kaksi suomenkielistä nimitystä: tukikeskus; palvelulinja.
Jyrki Talvitie: Englanti-suomi : tekniikan ja kaupan sanakirja. WSOY 2000
Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot -projekti suosittaa sanoja käyttötuki; tukikeskus
http://www.tsk.fi/termitalkoot/index.html
Opastuspuhelin esiintyy myös joissakin nettisanakirjoissa:
http://www.tt-tori.fi/atk-sanakirja/
Englanninkielinen termi help desk on myös yleisesti käytössä, usein yhteenkirjoitettuna: helpdesk.
Kappale on alunperin nimeltään Always Laughing, ja sen ovat tehneet Chris Arnold, David Martin ja Geoff Morrow. Discogs-verkkosivuston mukaan se levytettiin vuonna 1975 kaksi kertaa: sekä Joe Brownin että Guys 'N' Dolls -yhtyeen esittämänä.
https://www.discogs.com/search/?q=%22Always+Laughing%22+arnold&type=all
Kirjastot.fi sivustolta selvisi, että "Viddla elokuvia ovat toistaiseksi hankkineet asiakkaidensa käyttöön Kuopion verkkokirjasto ja Rantasalmen kirjasto."
Palvelu vaikuttaa kätevältä. Toivottavasti kokeilun tulokset ovat myönteisiä ja palvelu leviää muuallekin.
https://www.viddla.fi/
Tiedustelimme asiaa Geologian tutkimuslaitoksen kirjastolta, mutta sieltäkään ei kysymykseesi osattu antaa vastausta. Aihetta pohditaan monissakin verkosta löytyvissä artikkeleissa, mutta mitään täsmällistä hiilijalanjälkeä eri jalokiville ei niissäkään ilmoiteta.
https://www.linkedin.com/pulse/whats-carbon-cost-your-jewellery-benn-ha…
https://yle.fi/uutiset/3-6429335
https://slate.com/technology/2010/08/how-to-pick-an-environmentally-fri…
https://www.theguardian.com/sustainable-business/diamonds-conflict-mine…
https://blog.nationalgeographic.org/2012/01/12/conservation-gemstones-b…
Kysymyksesi on kovin laaja. Asiaa on varmasti selvitetty, mutta tyhjentävää vastausta en osaa antaa. Poimin joitakin asiaa sivuavia kirjallisuusvinkkejä sinulle perehtymistä varten:
Nawa, Fariba : Oopiumin maan - erän naisen matka lapsimorsianten ja huumekeisareiden Afganistaniin. Alligaattori, 2014.
HS 27.2.2022 Tyttäret kaupan (Afganistan9
Ruohomäki, Olli 2016. Näkökulma: Kurkistus maailmanlaajuiseen ihmiskauppaan. Teoksessa Saari, Merja (toim.): Orjuus tänään. Keuruu: Otavan kirjapaino
YK:n alainen United Nations Office on Drugs and Crime on julkaissut tutkimuksen, jossa selvitetään ihmiskaupan jja lapsiavioliittojen yhteyttä. Interlinkages between Trafficking in Persons and Marriage (2020). Tutkimus ei tosin...
Sen määrittäminen, kuinka kauan ihmisillä on ollut nimiä, on perin haastavaa siksi, että nimien käytöstä on jäänyt konkreettisia todisteita vasta kirjoitustaidon kehityttyä. Nimeämiselle – ja sen tarpeelle – on kuitenkin asetettavissa joitain perusedellytyksiä, jotka mahdollistavat jonkinlaisen karkean arvion antamisen.
Nimet ja niiden käyttö liittyvät yhtäältä puhekyvyn ja kielen kehittymiseen, toisaalta ihmiskunnan sosiaaliseen kehitykseen. Nimien on ajateltu edellyttävän sekä kieltä että kielellisen kommunikaatiokyvyn olemassaoloa. Puhutun kielen syntyajankohdasta on olemassa useita toisistaan eriäviä teorioita – joidenkin mukaan se tapahtui jo 100 000 vuotta sitten, varovaisimmat arviot ajoittavat sen 35 000 vuoden taakse...
"Sire" on ollut kuninkaan puhuttelusana ainakin Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Englannin kielessä se merkitsee myös urospuolista vanhempaa, ja sitä käytetään erityisesti puhuttaessa hevosista ja koirista.
Lähteet:
The Britannica Dictionary: https://www.britannica.com/dictionary/sire
Larousse: https://www.larousse.fr/dictionnaires/francais/sire/72928
Tampereen kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa Ylöjärven kirjastoon. On kuitenkin hyvä muistaa, että muihin PIKI-yhteisjärjestelmään kuuluviin kunnankirjastoihin palautetuista lainoista peritään 2 € seutukuljetusmaksu.
Markkola on ollut alunperin talonnimi, joka on annettu isännän nimen (Markus, Markko) mukaan. Siitä se on siirtynyt sukunimeksi. Se esiintyy sekä talon- että sukunimenä Kaakkois-Hämeessä ja Kangasalan seudulla sekä Kannaksella. Ensimmäiset merkinnät ovat 1500-luvulta. Muualla Hämeessa ja Satakunnassa esiintyy samaa perua oleva Markkula-muoto.
Etunimi Markus (lat. Marcus) on johdettu roomalaisen sodanjumala Marsin nimestä ja sen merkitys on "Mars-jumalalle pyhitetty." Suomessa sitä on käytetty jo keskiajalla, ja nimi on tuolloin tullut tutuksi Raamatun kautta. Markus-nimestä on johdettu meillä nimet Markku ja Marko.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Vilkuna, Kustaa: Etuniimet (Otava, 2001)
Toinen henkilö voi noutaa varauksen puolestasi. Voit valtuuttaa hänet lainaamaan aineiston kortillesi. Tällöin hänellä pitää olla valtakirja, josta käy ilmi hänen koko nimensä ja henkilötunnuksensa. Muistuta häntä siitä, että hänellä pitää olla henkilötodistus mukana. Voit mainita valtakirjassa myös lainattavan teoksen (tai teosten) nimen.
Varauksen noutava henkilö voi myös lainata aineiston omalle kortilleen. Tällöin ei siis tarvita valtakirjaa.Tässä tapauksessa lainaus ei ole mahdollista automaatilla, vaan lainaus tapahtuu palvelutiskillä. Kerro tässä tapauksessa, mikä on varauksen viimeinen noutopäivä ja mistä teoksesta on kyse, jotta varaus löytyy varaushyllystä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikasta. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Uudesta kortista veloitetaan kolme euroa (alle 18-vuotiailta kaksi euroa).
Uudessa kortissasi ei voi olla sama numero kuin vanhassa kortissa oli. Lainasi ja varauksesi siirtyvät automaattisesti uudelle kortillesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Teosten skannaaminen ja lähettäminen digitaalisena ei ole mahdollista tekijänoikeudellisistakaan syistä. Aseman kello löi kolme kertaa -tietokirjaa näkyisi kuitenkin löytyvän runsaasti antikvariaateista. Lähettäminen Tšekkiin onnistunee maksua vastaan.
Menestystä gradu-työhön!
Löysin yhden nuotin, jossa on tämä kappale:
Jasmine (Esitt.)
"Soittaja"
Jasminen esittämien kappaleiden nuotinnoksia. Sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys, kitaran soinnut.
Sipoon ja Askolan kirjastot kuuluvat Helle-kirjastokimppaan. Niistä lainattua ei valitettavasti voi palauttaa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Aineisto tulisi palauttaa mihin tahansa muuhun Helle-kirjastoon.
https://www.helle-kirjastot.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
