Tässä joitakin lähdeteoksia aiheesta.Hiekkanen, Markus: Suomen kivikirkot keskiajalla (Otava, 2003)Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle (Gaudeamus, 2015)Westermarck, Mikael: Luonnonmukaiset rakennusaineet (Rakennustieto, 1998)Jussi Kinnusen arkeologian pro gradu -tutkielmassa "Turun keskiaikaisen rakennuskivimateriaalin alkuperän selvitys tarkastelukohteena Aboa Vetus & Ars Nova -museon kivirakennusten rakennuskivet" (Turun yliopisto, 2018) käsitellään kivien valintaa ja työstöä. Tutkielma on luettavissa verkossa: Jussi_Kinnunen.pdfNiin ikään Eeva Puustjärven julkaisu Kymmenen tarinaa kivestä on saatavilla verkossa: https://www.proagria.fi/uploads/10_tarinaa_kivesta_0_2022-06-13-161640_yxeo....
Tulivuorten toiminnan taustalla on Maan pinnan alla toimiva mekanismi, joka ei ole millään merkittävällä tavalla riippuvainen ilmastosta tai sen muutoksista. Esimerkiksi Islannissa on tulivuoria jäätiköiden alla samaan aikaan kun tulivuoria löytyy tropiikista. Tulivuoria synnyttävät voimat ovat ilmastosta riippumattomia sekä kokoluokkansa takia että siksi, että ne sijaitsevat maankuoren sisäpuolella.
Sen sijaan tulivuorilla on vaikutusta ilmastoon. Jokaisen purkauksen yhteydessä ilmakehään tulee savukaasuja ja muita pienikokoisia hiukkasia, jotka pääsääntöisesti estävät auringonvalon normaalin pääsyn Maan pinnalle eli ne viilentävät ilmastoa. Erittäin suurten purkausten tiedetään aiheuttaneet vuosia kestäneitä kylmyysjaksoja, ennen kuin...
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta) löytyi Kerttu-Kaarina Suosalmen satu Tule takaisin, Menninkäinen! jonka juonesta kerrotaan näin: "Satu, jonka kehyskertomuksessa kirjailija pelkää, että satu on jättänyt hänet, kunnes Sinimekkoinen Tyttö auttaa häntä kutsumaan jälleen Laatikko-Lottaa. Laatikko-Lotta alkaa kertoa tarinaansa, jolloin satu Tyttelistä ja Vanhan Talon pienistä haltijoista alkaa. Sadussa eri vaiheiden kautta saadaan tietää Avaimesta, jonka avulla häkkeihin vangitut eläimet voidaan vapauttaa aina yön ajaksi. Kadonneella menninkäisellä on ainoana tieto maan, metsän ja veden salaisuuksista, joten etsii kadonneen menninkäinen avukseen."
Kirja on julkaistu vuonna...
Kuusamon kaupunginkirjastossa on luettavissa kaikki Koillissanomat sekä sidottuina vuosikertoina että mikrofilmeinä vuodesta 1950 nykypäivään. Painetuista lehdistä puuttuvat vuodet 1952, 1953, 1954 sekä 1956.
Lehtiä säilytetään varastossa, mutta ne ovat tilattavissa lukusalilainaksi asiakaspalvelusta.
Kyseessä on nimimerkki Elli-tädin runo Leipuri Pulla, joka sisältyy Aino Öljymäen kirjaan Iloa ja juhlaa : esitystehtäviä koulun pienimmille. Ester Ahokaisen Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille sisältää saman nimisen kolmelle esiintyjälle tarkoitetun runon/laulun, mutta tässä alku kuuluu "Olen leipuri Pulla. / Kova on kiire mulla."
Keskiajalla kirjoitettuja runoja löytyy kokoelmasta Tuhat laulujen vuotta (82.2). 1100-luvulla eläneen nunnan Hildegard Bingeniläisen runoja on koottu kokelmaan Hildegard Bingeniläinan : hengähdä minussa vihanta henki (24.11).
Musiikkiosastollamme on keskiajan musiikkia, joista joihinkin LP- tai CD-levyihin liittyy laulujen sanat. Esim Troubadour songs and medieval lyrics (LP 78.912).
Keskiaikaa käsitteleviä kirjoja on todella runsaasti. Niistä on poimittavissa avioliittoon liittyviä tapoja, monista löytyy tekstejä, jotka saattaisivat sopia kysymääsi tilanteeseen. Esimerkkeinä Päivi Setälä: Keskiajan nainen (32.3), Keskiajan kulttuurihistorian lukukirja (91.6), Llitzen: Keskiajan kulttuurihistoria (91.6) ja Ihmeiden peili : keskiajan...
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Etsitty runo on alun perin Pohjajäätä-kokoelmassa vuonna 1952 julkaistu Kasvu. Muistellut säkeet ovat runon alusta: "Kivet minuun singotut / jäi minuun."
Sailor Moonista löytyy mm. tällaisia sivuja: http://www.geocities.com/Tokyo/5976/
http://www.projectanime.com/sailormoon (mm. episodilista.
Näillä sivuilla sarjan henkilöistä on tietoja myös suomeksi:http://hrst.serveftp.net/phoo/sailor_moon/henkilot/moon2.html
1) Ensimmäinen kirja voisi olla Elina Karjalaisen Uppo-Nalle. Tarina alkaa siitä, kun vihainen lapsi heittää lelunallensa laivalta mereen. Nalle ui vuoden päivät maailman merillä, kunnes ajautuu rantaan, josta Reeta-niminen tyttö löytää hänet.
Kirjan kansikuvia voi katsella esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au93136d74-d86b-4cbd-b21e-d…
Kirja on varattavissa Helmet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2013876
2) Luumuista keitellään hilloa ainakin Margaret Mahyn kirjassa Hilloa! Makea tarina luumuista. Kirjan kannen näet muun muassa täältä:
https://www.bookcrossing.com/journal/13842428?
Kirja on varattavissa Helmet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Hei,vanhojen DVD:n siirtäminen ensiksi muistitikulle tai suoraan johonkin pilvipalveluun onnistuu esimerkiksi keskustakirjasto Oodissa. Oodin toisessa kerroksessa sijaitsee Kaupunkiverstas, jossa tämä onnistuu.Yhteystiedot:Kaupunkiverstas - Oodi
Tietoa myyntiajoista EU-alueella löytyy Euroopan alkoholipolitiikkaa käsittelevästä raportista vuodelta 2016, sivulta 9. Käytännöt ovat hyvin kirjavia. Raportti on nähtävissä Ehyt ry:n sivuilla osoitteessa http://www.ehyt.fi/fi/tutkittua-tietoa#Tietopankki_alkoholi
Vosiko kyseessä olla Trampas-yhtyeen laulusolisti Eero "Patrik" Halonen? Poppia ja tanssimusiikkia soittanut Trampas perustettiin Rovaniemellä 1969 ja se toimi 1990-luvulle asti.
Suomessa julkaistujen äänitteiden luettelosta artisti Patrik löytyy vain kappaleella Surun laulu. Sen sävelsi Pentti Rasmussen ja sanoitti Risto Nykvist, Halosen bändikaverit Trampasista. Patrik osallistui tällä laululla Syksyn sävel -kilpailuun, ja kappale julkaistiin Syksyn sävel 2 -kokoelmalla (Finnlevy, 1977). Sen sijaan Mies pantiin rautoihin -nimistä laulua ei luetteloista löytynyt.
Sanomalehti Kansan Tahdon artikkeli Trampas-yhtyeestä 1974
Surun laulun tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa
Kysymyksessä muisteltu teksti on Se-yhtyeen kappaleesta Ei asfaltti liiku. Yhtyeen lauluntekijän Yarin (Jari Knuutinen) vuosina 1978–80 levytettyjä tekstejä sisältävä kirja on Mä haluan elää (Johanna, 1981). Siinä tämän alun perin usean kokoonpanon yhteisellä Pohjalla-albumilla julkaistun kappaleen nimi on syystä tai toisesta muodossa Eikä asfaltti liiku.
Elokuva on brittiläinen Across the Bridge (Yli Sillan) vuodelta 1957. Se perustuu Graham Greenen samannimiseen novelliin. Elokuvan ohjasi Ken Annakin ja pääosaa esitti yhdysvaltalainen Rod Steiger.Lähteet:Across the Bridge (film) - WikipediaYli sillan (1957) - IMDbAcross the Bridge | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Hyvä terveys lehti vastaa samantapaiseen kysymykseen näin:"Jälkiehkäisypillerien syöminen toistuvasti ei ole mitenkään vaarallista. Kuukautisvuotojen ajoitus saattaa ohimenevästi hieman muuttua. Osa naisista kokee jälkiehkäisytabletin syötyään lievää pahoinvointia, vatsakipuja, päänsärkyä tai huimausta. Jälkiehkäisyä ei kannata näiden sivuoireiden pelon vuoksi jättää syömättä, koska jos tulee suunnittelemattomasti raskaaksi, kaikenlaista pulmaa syntyy varmaankin riittämiin." https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/kuinka_usein_jalkiehkaisy
Jälkiehkäisy lääkkeiden tuoteselosteissa on kuitenkin lisäy:"Jos olet käyttänyt tätä lääkettä etkä käytä säännöllistä ehkäisyä, on erittäin suositeltavaa että käyt lääkärin...
Valitettavasti ei löydy yhtä kirjaa, jossa olisi pelkästään raamatullisia nimiä. "Iso Raamatun tietosanakirja" sisältää mm. Raamatussa esiintyvien etunimien selityksiä. Moniosainen sarja on kuitenkin työläs selata läpi ja on yleensä vain kirjaston käsikirjastossa luettavana. Pentti Lempiäisen "Suuressa etunimikirjassa" on myös raamatullisia nimiä. Ortodoksisia nimiä on kirjassa "Nimi ja usko" Kannattaa käydä katsomassa myös Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Etsi arkistosta kirjoittamalla hakupalkkiin nimet* raamat* ja paina Hae -kohtaa. Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. Vantaa: Raamatun tietokirja, 1989-1992, Lempiäinen, Pentti...
