Linjatunnukset 3B ja 3T ovat olleet käytössä 1.6.1950 lähtien. Internetin Joukkoliikennefoorumilla on lainaus HKL:n kirjasesta "Pieni opas - En liten vägledning" 15.6.1950. Eräiden linjojen merkinnöissä esiintyvät tunnuskirjaimet on johdettu kaupunginosien, katujen yms. nimistä. Esim. B = Brahenkatu (Berghäll, linjalla 3B myös Brunnsparken). T = Töölö (linjalla 3T myös Tehtaanpuisto).
http://jlf.fi/f12/183-linjanumeroiden-yhteydessa-kaytettavat-kirjaimet/…
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/lin…
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Det stumma gräset kokoelmasta Den svala dagen (1961). Runo alkaa rivillä "Hjärtat överenstämmer inte med sina gränser…"
Runo on luettavissa myös mm. antologiasta Levande svensk poesi : dikter från 600 år (i urval av Björn Håkanson, 1996)
Runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kotimaisten nimikirjojen mukaan Tia ja Tiia sekä Tea ja Thea ovat kaikki lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee "Jumalan lahjaa".
Tia oli Suomessa hyvin harvinainen 1960-luvulle saakka. Väestötietojärjestelmän mukaan vuosina 1900-39 nimi annettiin vain muutamalle lapselle. Seuraavan kaksikymmenvuotisjakson aikana nimensaajia oli 23. Tarkastelujaksolla 1960-79 alkaneen yleistymisensä jälkeen Tia-nimen on saanut yhteensä lähes 1500 lasta, miltei kaikki tyttöjä.
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Hei,
Suomen ensimmäinen lastensuojelulaki säädettiin vasta 1936 ja se tuli voimaan 1.1.1937. Ennen lastensuojelulain säätämistä lastensuojelutoiminta perustui lainsäädännöllisesti ennen kaikkea vaivaishoitoa ja köyhäinhoitoa sääteleviin lakeihin ja asetuksiin (STM). Kuntien vaivaishoito vastasi paikallisesti orpojen ja muiden vailla riittävää hoitoa olleiden lasten huollosta. Lapsen huollon aineksia vaivaishoidossa olivat asuminen, vaatetus ja muu ylläpito sekä kristillinen kasvatus. Lapsen suojelun järjestämiseksi käytettiin lähisukulaisverkostoja ja kummeja, kasvatuskotiin elätehoitoon antamista ja jonkin verran myös ruotuhoitoa. (Timo Harrikari: Lastensuojelun historia)
Vuonna 1879 vahvistetun vaivaishoitoasetuksen mukaisesti kukin...
Rikosuhripäivystyksen sivuilla sanotaan seuraavaa:
"Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Poliisi kysyy vahingonkorvausvaatimuksista jo kuulustelutilanteessa. Vahingonkorvauksia voi vaatia rikoksen tekijältä korkoineen rikoksentekopäivästä lukien."
"Vaikka rikoksen tekijän kuuluu korvata rikoksesta aiheutuneet vahingot, niin ei aina tapahdu. Tuomittujen korvausten maksamisesta voi sopia rikoksen tekijän kanssa suoraan tai pyytää ulosottomiestä perimään niitä. Korvauksia voi saada joissain tilanteissa myös Valtiokonttorista tai Kelasta."
Se, vaikuttavatko korvaukset loppuelämään, riippuu varmaan ainakin siitä miten isoista korvaussummista on kyse.
Lisää tietoa aiheesta voi lukea esim. alla...
Kirjan ulkonäkökuvaukseen sopii parhaiten kirja:
Mertanen, V. (2007). Tietokirjoittajan käsikirja. Vastapaino.
Muita mahdollisia kirjoja Helmet-tietokannasta:
Kuortti, J., & Pietiäinen, J. (2014). 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa: Abckiriasta Mustaan orkideaan. Paasilinna.
Leino-Kaukiainen, P. (2003). Tiedon taitajat: Suomen tietokirjailijat ry:n historia. Edita.
Äidinkielen opettajain liitto, Hiidenmaa, P., Hiidenmaa, P., Ruuska, H., Havaste, P., Löytönen, M., . . . Virtanen, L. (2017). T niin kuin tietokirjallisuus. Äidinkielen opettajain liitto.
Suomen tietokirjailijat, julkaisija, Hiidenmaa, P., Maasalo, K., Hiidenmaa, P., Arponen, A. O., Blomberg, O., . . . Vuoristo, K. (2008). He...
Ainakin Tommi Lindellin (sävellys) sekä Aappo I. Piipon ja Ilkka Vainion (sanoitus) kynäilemä kappale Suomen paras mainitsee Pistohiekan:
"Mikä on parasta Suomessa / lumi vai kukkaset tuomessa / Äkäslompolo vai Kustaanmiekka // Elämä erämaan sylissä / kapakat betonikylissä / rakovalkea vai Pistohiekka"
Kappaleen ovat levyttäneet sekä Pate Mustajärvi että Lasse Hoikka & Souvarit.
Suomen paras - YouTube
Alkka on etenkin Lapissa ja Petsamossa käytetty vanha ruokin (Alca torda) nimitys (Kaisa Häkkinen, Linnun nimi). Swanin alkkakuningas on todennäköisesti ruokkien heimoon kuulunut siivetönruokki (alun perin Alca impennis, nykyisin Pinguinus impennis), pohjoisten merialueiden rannoilla elänyt suurikokoinen (75–90 cm) lentokyvytön merilintu. Tämän sukupuuttoon kuolleen lajin viimeiset yksilöt tavattiin 1800-luvun puolivälin paikkeilla.
siivetönruokki - Pinguinus impennis | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Hei!
Ensimmäiseen kysymykseen löysin seuraavat kirjat Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri, 1975; Raitasalo, Pirkko: "Katsel ain minnuu" : kirkonpenkiltä tanssilattialle : nuorison tutustuminen ja seurustelu Muolaassa Karjalan kannaksella 1910-luvulta vuoteen 1939, 2004; Salminen, Pauliina: Miehittäjän morsiamet : rakkautta ja petoksia jatkosodan Itä-Karjalassa, 2013.
Toiseen kysymykseen: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia : naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle, 2000; Kopisto, Sirkka: Moderni chic nainen : muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997; Countryman, Ruth S.: Women`s wear of 1930`s with complete patterns, 1999; Peacock, John:...
Märkäkorvalla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole kovinkaan paljon kokemusta jostain asiasta tai joka nähdään tulokkaana. Hän on siis aloittelija jossain asiassa. Sanonta liittyy samaan aiheeseen eli on leikillisesti sanottu lapsesta tai lapsellisesta nuoresta ihmisestä, että hänen korvantaustansa eivät ole vielä kuivuneet. Henkilö on siis niin sanotusti vastasyntynyt ja on vielä korvantaustatkin kosteat.LähteetUrbaani sanakirja: märkäkorva https://urbaanisanakirja.com/word/markakorva/Nykysuomen sanakirja: korvanjuuri (linkki näköispainokseen tällä sivulla: https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset_2021/nykysuomen_sanakirja_nyt_verkossa.35653.news)
En löytänyt kysymääsi pakinaa mistään kirjasta, mutta se on julkaistu vuonna 1934 Kansan Kuvalehdessä numero 10 (sivut 18-19). Lehteä pääsee lukemaan näköispainoksena Kansalliskirjaston digipalvelussa.
Aiheesta on mainio Kansallisarkiston tutkimus vuodelta 2011, Lars Westerlundin Itsetehostuksesta nöyryyteen: Suomensaksalaiset 1933-46. Etsittyä perhettä ei teoksessa mainita, mutta yleisellä tasolla kerrotaan Suomessa olleen poliisiviranomaisten arvion mukaan syyskuussa 1944 733 Saksan kansalaista. Tammikuuhun 1945 mennessä 470 henkilöä, eli noin kaksi kolmasosaa oli internoitu. Toisaalta poistumisia Saksaan, Ruotsiin tai Lappiin ei pyritty estämään, joten moni myös poistui maasta. Runsas sata sai 19.9.1944 Suomen kansalaisuuden. Internointi ja/tai maasta poistuminen olisivat siis olleet todennäköisiä vaihtoehtoja. Teoksessa on hyödynnetty mm. Valpon vuosina 1944-1947 muodostamaa erityistä Valtiollisen poliisin internoimisarkistoa,...
Hei!
Valitettavasti meillä ei ole tästä mitään sisäpiiritietoa. Myöskään Madsenin omilta verkkosivuilta ei löydy tietoa kokoelmaversion käännöksistä. Sivuston kautta voi olla yhteydessä Madsenin edustajiin ja tiedustella asiasta.
Alunperin Valhalla-albumit julkaisi suomeksi Semic, joka on nykyisin osa Egmont Kustannusta. Egmontilta voisi siis kysellä, millaisia aikomuksia heillä sarjan suhteen on. Kiinnostuneiden lukijoiden yhteydenotot saattaisisvat ainakin kustantajan tietoon että kiinnostusta kyseiseen sarjakuvaan on.
Lähteet:
http://www.petermadsen.info/pages/kontakt/kontakt.html
http://www.egmontkustannus.fi/asiakaspalvelu/
Oikea kirjoitusmuoto on pahvinkeräys, kun puhutaan kierrättämisestä, sillä silloin on kyse juurikin kierrätyksestä eli tietystä käsitteestä. Sen lisäksi Kiertokaari esimerkillisesti kirjoittaa sanat yhteen: Pahvi - Kiertokaari Kielikellon Yhteen vai erikseen -artikkeli auttaa pohtimaan yhdyssanaongelmia: Yhteen vai erikseen? - Kielikello
G-voima tarkoittaa painovoiman tuottamaa putoamiskiihtyvyyttä. Painovoima vetää kappaletta kohti Maan keskipistettä. Painovoiman aikaansaama kiihtyvyys riippuu kappaleen ja maapallon välisestä etäisyydestä. Yksi g vastaa sitä kiihtyvyyttä, joka kappaleella olisi maanpinnan tasolla. Tämä vaihtelee hieman eri puolilla planeettaa maapallon muodon, tiheyden vaihteluiden ja pyörimisen vuoksi, joten yleensä käytetään pyöristettyä normaaliputoamiskiihtyvyyttä 9,81 m/s2. G-voima tarkoittaa siis kiihtyvyyttä, ei voimaa. Maan pinnalla seisovan ihmisen massaan kohdistuu kuitenkin noin 9,81 newtonin painovoima kilogrammaa kohti.G-voimaa käytetään ennen kaikkea kuvaamaan normaalista kiihtyvyystilanteista poikkeavia tapahtumia. Maan pinnalla levossa...
Kirjasto ei voi lehteä tulostaa, mutta voit itse käydä tulostamassa lehden sivut kirjastossa. Vuoden 1921 Helsingin Sanomat on digitoitu ja verkossa vapaasti luettavissa osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=…. Sieltä niitä voi myös kopioida yksityiseen käyttöön.
Vantaan kirjastoissa voi tulostaa päivässä 20 mustavalkoista A4-sivua. Palvelu on maksuton. Espoossa ja Helsingissä voi tulostaa myös A3-koossa, mutta tulostaminen on maksullista.
Ei valitettavasti taida sellaista teosta olla, jossa olisi kaikki alttaritaulut ja vielä ajantasaisena. Alla on kaksi kirjaa, joissa on osa alttaritauluista.Suuri alttaritaulukirja, 2012Alttaritauluja Suomen kirkoista, 2008Finna-palvelusta löytyy myös paljon kuvia kirkkojen alttaritauluista. Monilla seurakunnilla on myös nettisivuillaan tietoa omien kirkkojen alttaritauluista, joten niitä voi etsiä kirjoittamalla vaikka Googleen alttaritaulu ja [seurakunnan/kunnan nimi]
Toinen Du Maurierin teos, jossa on jännitystä mutta tosin myös kauhua on nimeltään Tapahtui eräänä päivänä. Olisikohan se hyvä teos? Tuon teoksen tekstikoko tosin on normaali, joten tekstikoon riittävyys pitäisi tarkistaa ennen lainaamista.
Fay Weldon ja Danielle Steel kirjoittavat suosittuja rakkausromaaneja ja viihdettä, mutta heidän teoksiaan ei ole kirjastossa isotekstisinä.
Isotekstisiä romanttisia kirjoja ovat mm. Enni Mustosen Vasikantanssi ja Emily Bronten Humiseva harju. Isotekstisiä jännityskirjoja ovat mm. Outi Pakkasen "Punainen pallotuoli", Reijo Mäen "Keltainen leski" ja Olli Kuurnan "Taistelu maileista".
Jos WWW-sivujen selaaminen on mieluisaa, on alla olevassa osoitteessa Dekkarinetti, josta saa ehkä lisää vihjeitä:
http...
Runo on nimeltään Laurin saappaat ja sen on kirjoittanut enemmän urheilumiehenä kuin runoilijana tunnettu Lauri "Tahko" Pihkala. Pihkala oli innokas kirjoittaja ja hän tuotti aktiiviuransa aikana melkoisen määrän liikunta-aiheisia tekstejä. Kauko Kare tekee Pihkalan kirjailijanlaadusta eloisasti selkoa kirjassaan Tahko Pihkala, legenda jo eläessään (WSOY, 1975), mutta hänkään ei juuri puutu Tahkon syrjähyppyihin kaunokirjallisuuden puolelle - toteaapa vain, että jos olosuhteet eivät olisi suunnanneet Pihkalan uraa urheiluun, hänestä olisi hyvinkin saattanut tulla vaikkapa runoilija.
Laurin saappaat, harvinainen tyylinäyte Tahko Pihkalan runoilijantyöstä, on ilmestynyt ainakin yhdessä 30- ja 40-luvuilla käytössä olleessa kansakoulun...
