Perimätiedon mukaan Ruotsalainen -järven nimi juontaa juurensa siitä, että Marjoniemen ensimmäisen talon isäntä Hannu Pietarinpoika oli alkujaan ruotsalainen. Järveä kutsuttiin hänen laajojen omistuksiensa vuoksi ”Ruotsalaisen vedeksi”. Muita tiedettyjä nimiä olivat myös ”Ruotsi” tai ”Ruotsinvesi”. Myöhäisempiä nimimuotoja ovat olleet ”Ruotsalainen” tai ”Ruotsalaisenjärvi”. Hannu viljeli maatilaansa joskus 1400-luvulla.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalainen_(j%C3%A4rvi)
Voit varata kirjan netin kautta, jos sinulla on tunnusluku.
Varasto on Pasilassa, mutta jos haluat noutaa kirjan toisesta kirjastosta, se onnistuu valitsemalla noutopaikaksi
haluamasi kirjaston.
Jos tunnuslukua ei ole, voit soittaa Pasilan pääkirjastoon
p. 310 85001, tai 310 85331 ja noutaa kirjan sieltä.
Sukututkimukseen liittyviä lyhenteitä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Karskela: Sukututkijan tietokirja
- Sampio: Opi tutkimaan sukusi
- Selvitä sukusi
- Sukututkijan sanat ja nimet
Ruotsi on maiden jalkapallo-otteluissa ollut useimmiten se voittava osapuoli. Silloin tällöin Suomikin on poistunut viheriöltä voittajana. Wikipediaan on koottu melko kattavasti Suomen jalkapallomaajoukkueen ottelutulokset. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_jalkapallomaajoukkueen_ot…
Naisten jalkapallomaaotteluiden tulokset löytyvät täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_naisten_jalkapallomaajouk…
On käännetty. Alkuosan nimi on Krovavyi zakat nad Rimon ja loppuosan Rab velikogo sultana. Molempia osia on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista, esim. Leppävaarasta tai Pasilasta.
Kannattaa tutustua Hemingwayn muuhunkin tuotantoon, esimerkiksi Jäähyväiset aseille, Kenelle kellot soivat
https://www.literature-map.com/ernest+hemingway.html -sivustolla on mahdollisuus löytää samantyyppisiä kirjailijoita. Näiden joukossa on mainittu mm. Hunter S. Thompson. Lisätietoa Thompsonista Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176021161710 .
Muita ehdotuksia: James Joyce Dublinilaisia, Tolstoi: Sota ja rauha . https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003380884
Mikäli haluat lisää ehdotuksia niin Lukuopas -palvelu toimii esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastossa https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukuopas-lomake
Hei!
Solveig von Schoultzilla on tämä aika tunnettu runo:
Kolme sisarta
Nainen kumartui ja otti lapsensa syliin/ ja tukka valahti hänen kasvoilleen/ ja hänen sisällään kumartui pieni eukko/ kirkassilmäinen ja kuiva/ pää tutisten/ ottamaan neuleensa/ ja hänen sisällään/ kumartui tyttö ottamaan nukkensa/ hellin käsin// kolme sisarta/ jotka koskaan eivät tapaa toisiaan.
(Suom. Helena Anhava)
Eeva Heilalan runotuotanto on leimallisesti maaseutuelämään sitoutunutta ja sitä kuvaavaa. Heilalan runoista voisi löytyä myös jokin osuva.
Toivottavasti näistä on apua runotarpeeseen.
Aukusti Salon Meidän lasten aapisessa on kertomuksen alkuosan sisältävä lyhennelmä Ilmari Kiannon Ruoka-Jussista. Kokonaisuudessaan Ruoka-Jussi on esimerkiksi Urho Somerkiven ja kumppanien Lasten neljännessä lukukirjassa sekä Iikka ja Hanna Kankaisen Iloisessa lukijassa. Alun perin tarina ilmestyi Kiannon Turjanlinnan satukirjassa vuonna 1915.
Mahdollisesti kyseessä on Minna Rytisalon kirjoittama Jenny Hill (WSOY 2023). Kirjan päähenkilö on avioeroon päätyvä nainen ja kirja käsittelee humoristisella otteella keski-ikään tulleen naisen elämänvaiheita ja valintoja.
Minna Rytisalolta on aiemmin ilmestynyt romaanit Lempi (Gummerus 2016), Rouva C (Gummerus 2018) ja yhdessä Tommi Kinnusen kanssa kirjoitettu Huokauksia luokasta (WSOY 2023).
Pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta näyttäisi löytyvän asiasanalla ADHD vain muutama suomenkielinen aikuisille suunnattu sarjakuva ja yksi romaani:https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage…Nuorille ja lapsille näyttää löytyvän useampia suomenkielisiä romaaneja aiheesta. Eli kovinkaan paljon aiheesta ei tosiaan ole suomeksi kirjoitettu! Tässäpä olisikin tärkeä aihe jollekin kirjailijalle tartuttavaksi.
Tarkoittanet vuonna 2016 Teemalla esitettyä ranskalaista dokumenttielokuvaa Dadaismin aikakausi (Viva Dada, 2016). Dokumentista ei valitettavasti ole tehty tallennetta lainattavaksi, eikä se ole enää katsottavissa Areenassa.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive ohjelmasta.
https://palaute.yle.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
Kirjastosta löytyy yhteensä yli kaksikymmentä lasten videota viittomakielellä, esim. Joulupukki opettelee viittomakieltä, Kaksi kertomusta, Kissan kadonnut viittomakieli ja Lasten satuohjelma 1-4.
Viittomakielellä löytyy myös melko paljon kirjoja: sanakirjoja, oppikirjoja ja myös satuja, esim.
Nokkala, Raija: Satuja viittomakielellä sekä Viitottuja satuja ja lauluja.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistoa aiheesta voi tutkia kirjaston kotisivulta
http://www.tampere.fi/kirjasto kohdasta: Aineisto, varaukset, uusinnat, asiasanalla: viittomakieli.
Täysin kuvausta vastaavaa leikkiä en onnistunut löytämään. Monista vanhoista leikeistä on useita eri muunnelmia ja ne myös tunnetaan eri alueilla eri nimillä. Leikki, jossa harjakatolle heitetään pallo, tunnetaan ainakin nimellä "munitus" ja "kattopallo". Säännöistä on monia versioita, seuraavista linkeistä löytyy niistä joitakin:
Leikkipankki: https://www.leikkipankki.fi/Leikit/Tiedot/993
Puuhakerho: https://puuhakerho.com/kattopallo/
Tuntomerkit sopisivat aika hyvin Piia Leinon romaaniin Taivas (S & S, 2017). Se on vuoden 2058 Helsinkiin sijoittuva dystopia. Sisällissodan jälkeen rajat on suljettu. Helsingistä ei saa poistua ja Hakaniemen torilla jonotetaan ruokaa. Ankeaa todellisuutta paetaan virtuaalimaailmaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Hei, tässä muutama kirja, jotka löysin:Gavin Ciara: Lumikon uusi ystävä (2020)Kari Koski: Vaarin eläinkirja (2007)Ryhänen Eeva-Liisa: Me selkärankaiset: nisäkkäät (2012)Leppäniemi Jorma: Suomen eläimet: Näätä (2005)
Kysymyksestä ei käy ilmi, minkä aihealueen tietokirjat kiinnostavat, joten tässä joitakin erityyppisiä vinkkejä.Luonnontieteet:Aivelo, Tuomas: Loputtomat loisetBryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikestaRosenlund, Marcus: Kohti korkeuksia : ajatusmatkalla avaruudessa + muut teoksetStrøksnes, Morten A.: MerikirjaSvensson, Patrik: Ankeriaan testamenttiValtaoja, Esko: Kotona maailmankaikkeudessa Lääketiede:Black, Sue: Kaikki mitä jäljelle jääEnders, Giulia: Suoliston salaisuus : kaikki kehomme keskeisestä elimestä Historia:Bryson, Bill: Sisään! : lyhyt historia lähes kaikesta kotonaHarari, Yuval Noah: Sapiens: ihmisen lyhyt historiaRosen, Jody: Pyöräilyn lumo ja sen historiaUusma, Bea: Naparetki ...
Asiaa voi tutkia esim. teoksista Suur-Jämsän historia 1-3. Ajallisesti paras lähde lienee Lahti, Markku: Vanhan Korpilahden historia: Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon yhteisaika emäseurakunnan synnystä 1861 kuntien itsenäistymiseen 1923. Sen mukaan (s. 200)erityisesti Korpilahdella metsä oli vahvaa ja uittovesistöjä runsaasti, sahateollisuus vapautui 1861, työvoimaa oli runsaasti saatavilla ja tukkien hinnat olivat alhaalla... Kirjassa on tarkka kuvaus Vanhan Korpilahden sahateollisuudesta. Kirja on Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa. Ehkäpä muitakin syitä nuorten miesten liikkeisiin löytyy näistä lähteistä...
Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema:
"Kotiseutu on isänmaan sydän,
ja sen pohjalta lähtee se tie,
jota myöten ihmisyys astuu,
liki toistansa kansoja vie."
Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää...
Sotasampo-palvelun perusteella 37. Torjuntakomppanian sotapäiväkirjat eivät näytä säilyneen, mutta Jatkosodan historia 6 -teoksessa se vilahtaa muutamaan otteeseen. Heinäkuussa 1941 37.TK löytyy Hangon ryhmän lohkoilta, kesäkuussa 1943 Äänisen Rannikkoprikaatin alaisuudesta. Viimeisen kerran 37.TK esiintyy Äänisen Rannikkoprikaatin ryhmityksessä 9.6.1944 Äänisniemessä Reskan lohkolla, johon jälki katkeaa. Kyseessä on siis silloinen rannikkopuolustusjoukkojen jalkaväki.
