Matkalipun ostaminen valtamerentakaisiin maihin ei ollut Suomessa mahdollista vielä 1870-luvulla eikä 1880-luvun alussakaan, vaan siirtolaiseksi lähtevän oli hankittava matkalippunsa joko Ruotsista tai Norjasta. Tämän lisäksi suomalaiset siirtolaisiksi aikovat saivat kuitenkin jo hyvin varhain matkalippuja myös Yhdysvalloista, jossa laivayhtiöillä oli asiamiehiä. Näiltä siirtolaiset saattoivat osaa niin sanottuja prepaid-lippuja, joita voitiin lähettää Eurooppaan. Suomalaisten lähtö siirtolaiseksi helpottui huomattavasti vuonna 1886: tästä alkaen siirtolaiseksi haluava saattoi nimittäin ostaa matkalippunsa jo kotimaasta. Ensimmäisen "tikettikonttorin" avasi kauppias K. J. Wahlstein Vaasassa.
Amerikan Suomalaisessa Lehdessä yleensä...
Tavoitteena on saada Helsinkiinkin Emagz-palvelu käyttöön, ja tällöin niin, että lehtiä voi lukea myös etäkäyttöisesti kirjastojen ulkopuolella. Espoossa ja Vantaallahan palvelussa on mahdollista lukea lehtiä vain kirjastoissa.
Alan perustajana pidetään skotlantilaista Walter Scottia.
Alexandre Dumas on ranskassa kirjallisuuslajin perustaja (Kolme muskettisoturia, jne).
Henryk Sieniewicz on kolmas tärkeä lajin edustaja, hän sai myös Nobelin palkinnon. Hänen kirjansa sijoittuvat Puolan historiaan, paitsi tunnetuin niistä, eli Quo Vadis, joka tapahtuu antiikin Roomassa.
Suomessa historiallisen romaani aloittajia oli esimerkiksi Topelius. Myös Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla luetaan historialliseksi romaaniksi. Uudempia historiallisen romaanin kirjoittajia ovat esimerkiksi Mika Waltari, Kaari Utrio ja Raija Oranen.
Ulkomaisia historiallisen romaanin nykytekijöitä on esimerkiksi Ken Follett tai Conn Iggulden. Historiallisen romaanin kenttä on valtavan laaja...
Lähetin kysymyksesi sisäministeriön pelastustoimeen, josta pelastusneuvos Janne Koivukoski antoi oman vastauksensa: "Aluehätäkeskusten käyttöönoton yhteydessä 1978 otettiin käyttöön palokunnalle hälytysnumero 000. Ennen tätä numero oli kunkin kunnan itse valitsema, vaikkakin siinäkin oli suurempien kaupunkien osalta yhtenäistä käytäntöä. Lisäksi oli erillisiä palohälytyspuhelimia, jotka oli kytketty suoraan palokuntaan. Itse olen vastannut lapsena Perhon kunnan palohälytyspuhelimeen, joka oli meidän kotinumeromme 136. Nuo Wikipedian tiedot olivat epämääräisiä ja jopa harhaan johtavia."
Toinen mahdollinen tietolähde, jota en tässä ajassa saanut käsiini, voisi olla teos Kun jotain sattuu : palo- ja pelastustoimi...
Se näyttää olevan idätetyistä soijapavuista valmistettua tofua, https://shop.vegetableandbutcher.com/blogs/more-than-food/what-is-sprou… Soijapavut lähtevät kasvattamaan itua, kun niitä liotetaan.Tofun saatavuudesta voi kysyä esimerkiksi Vegaanihaasteesta, https://vegaanihaaste.fi/, info@vegaanihaaste.fi
Tämän tyyppisiä tutkimuksia tekee Tullilaboratorio, https://tulli.fi/web/tullilaboratorio/etusivu . Laboratorion sivuilla on myös yhteystietoja. Tullista voi kysyä, https://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/neuvontaa-henkiloasiakkaille. Elintarvikkeiden turvallisuutta tutkii Evira, http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/index.html. Myös sinne voi laittaa kysymyksen, http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/palautetta-elintarvikkeista/index.html Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii ihmisten altistumista ympäristömyrkyille https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka Ympäristöterveysyksikön sivulta löytyy...
Hei!
Näistä asioista päättää hallitus, eli uutisista näkyy mikä on tilanne. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä päättää niistä asioista, joista paikallisesti voi. Tämä ryhmä tekee päätöksiä torstaisin ja tiedottaa niistä samana tai seuraavana päivänä. Ajankohtaiset virustiedot näkyvät thl:n sivuilta.
https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/paakaupunkiseudun-koronakoordinaatioryhma/
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19?gclid=CjwKCAiA9bmABhBbEiwASb35V4EvgSi9PuNaanF24hJJfal_t5Fb4qUikUQ7dL8sPt6tEtkodX9C1hoCLuIQAvD_BwE
J. A. Hollo on suomentanut tämän L. P. Hartelyn teoksen Sananviejä (1955) ensimmäisen virkkeen näin: "Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin."
Helsingin paikannimihakemisto ei tunne Signe Brander-alkuisia paikannimiä.
Wikipedia kertoo Signe Branderin synkästä lopusta näin:
"Loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvulla Branderin terveys alkoi heikentyä ja hän joutui Kivelän sairaalaan 1941. Jatkosodan puhjettua Kivelän sairaalan vanhuspotilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista eikä Branderin kohdalla ollut kyse mielenterveyden ongelmista. Vuonna 1942 yli sata Nikkilän sairaalan potilasta kuoli nälkään. Kuolleiden joukossa oli myös Brander, joka haudattiin sairaalan hautausmaan joukkohautaan muiden kuolleiden potilaiden kanssa. Branderin hautapaikalla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista muistomerkkiä. [4]
Vuonna 2006...
Tässä kirjavinkkejä:
Amirrezvani, Anita: Kukkien verellä kirjottu
Chevalier, Tracy: Neito ja yksisarvinen
Crawford, Matthew B.: Elämän korjaajat : kädentaitojen ja käytännöllisen ammattityön ylistys
Ei menny niinku Strömsössä; Ei menny niinku Strömsössä 2
Honkasalo, Laura: Kotikutoista
Johnson, Jane: Neidonryöstö
Pättikangas, Eira: Talvella päivät ovat pitkiä
Shields, Carol: Sattumankauppaa
Eero Piirron esittämään valssiin Eron kyynel löytyy nuotit julkaisusta "Kaksipa poikaa Kurikasta" : nuottikirja (s. 314). Nuottiin on merkitty vain melodia ja soinnut, ei sanoja. Paikoin melodia poikkeaa hieman Eero Piirron esityksestä, mutta kyseessä on kuitenkin sama sävellys. Nuottikirjan voi lainata Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Taustalla käytetty melodia on rytmisesti muunneltu, mutta muistuttaa kovasti Johann Sebastian Bachin nimiin laitettua menuettia, tai oikeammin sen neljää ensimmäistä tahtia. Teoksen säveltäjäksi on sittemmin todettu Christian Pezold (nimen kirjoitusasu vaihtelee, joskus myös Petzold). Kyseinen g-molli menuetti on osa nuottikokoelmaa, jonka Bach omisti toiselle vaimolleen (Notenbüchlein für Anna Magdalena Bach).
Sävellyksen teosnumero on "BWV Anh 115". BWV tulee sanoista Bach Werke Verzeichnis ja viittaa 1950 julkaistuun luetteloon Bachin teoksista. Anh taas on lyhenne Anhang-sanasta, joka tarkoittaa liitettä. Teosluetteloa tehdessä siis jo arveltiin, että Bach ei välttämättä ole itse säveltänyt tätä menuettia, ja siksi teos...
Marionetti on lainattu ranskan kielen sanasta marionnette. Sana on diminutiivinen hellittelyversio naisen nimestä Marie. Sana juontaa juurensa keskiajalle. "Pikku Marja" tarkoitti aluksi neitsyt Mariaa esittävää pienoispatsasta ja sitten nukkea, jota käytettiin raamatullisissa näytelmissä.
Lähteet:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…
https://www.lalanguefrancaise.com/dictionnaire/definition/marionnette
Kirsi Kunnaksen runo "Äksyn päivä" alkaa muistamallasi säkeellä. Runo sisältyy hänen kokoelmaansa "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja myös kirjaan "Aikamme lukukirja. 2, Oppilaan kirja" (WSOY, 1969).
Käytettävissämme olevista tiedonlähteistä Ahervuo -nimistä taiteilijaa ei löydy. Tässä kirjastoja/museoita, joissa on kattavimmat taiteilijamatrikkelit ja henkilöhakemistot:
Kansallismuseo, osoitteessa https://kansallismuseo.fi/fi/kokoelmat/kysy-musolta
Kansalliskirjasto, nettisivun osoite on www.kansalliskirjasto.fi
Ateneumin tutkijakirjasto, sähköpostiosoite on kirjasto@kansallisgalleria.fi
Edellä mainituista kirjastoista taiteilija Ahervuota voi kysyä, mutta koronarajoitusten takia on varauduttava odottamaan vastausta jonkin aikaa.
Ei löytynyt tietoa, että kyseistä spesiaalijaksoa oltaisiin näytetty Suomessa. Ainoa jouluaiheinen mikä on varmasti näytetty Suomessa on Mupettien joulu (The Muppet Christmas Carol, ilmestynyt 1992).
Allergia ja astma liiton sivuilla on tietoa myös koivun kukinta-ajoista. Aika vaihtelee alueittain ja kestää täällä Etelä-Suomessa noin huhtikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Kaikkein kiihkein kukinta osuu juuri vapun jälkeisiin viikkoihin. https://www.allergia.fi/site/assets/files/1376/siitepolykausi_suomessa-1.pdf
"Tilastojen mukaan erityisen runsas kukinta on koivuilla joka kolmas vuosi." https://www.allergiahelsinki.fi/neuvonta/allergia-ja-astmaneuvonta/siitepolyallergia/
Kukintakauden pidentyminen ei ehkä ole ilmastonmuutoksen syytä. Luonnonvarakeskus on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutusta puiden kasvuun.
"Luken koordinoiman fenologisen havaintoverkoston seitsemäntoista vuoden (1997–2013) tulokset osoittavat, että...
Kyse on tosiaan kahdesta aivan eri julkaisusta, joilla vain sama-alkuinen nimi. Mutta niiden käytännöllisiin eroihin voi helposti tutustua, koska molemmat löytyvät HelMet-kirjaston kokoelmasta. Tässä linkit molempien varaamiseen:
Metsän satuja ja muita runoja 1924 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458896~S9*fin
Metsän satuja 1953 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458895~S9*fin
Heikki Poroila
