Helmet-kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Et kuitenkaan menetä korttia, jos muutat Suomesta pois. Voit hyvin siis käyttää Helmetin tarjoamia e-kirjoja. Huolehdi siitä, että tiedoissasi on oikea sähköpostiosoite. Jos et käytä kirjastokorttiasi kolmeen vuoteen, sinut poistetaan asiakasrekisteristä ja joudut hankkimaan uuden kortin. Kirjaston käyttöön lasketaan myös e-kirjojen käyttö.
Valitettavasti vuosikymmenten aikana kertyneitä kirjoitelmia ei ole tallella. Asiaa on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja arkistostamme löytyvässä vastauksessa selvitetään tarkemmin, miksi näin on: https://www.kirjastot.fi/kysy/osallistuin-50-luvulla-helsingin-elaintar…
Kirjaa kissoille vaarallisista kasveista emme löytäneet, mutta esim. Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ry:n sivuilla on tietoa kissoista ja kasveista sekä linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille:
https://kky-ry.fi/kissa-kasvit/
Sitaatti on Anne Brontën romaanin The Tenant of Wildfell Hall (1848) XXXII luvusta. Kyllikki Villan suomennoksessa Wildfell Hallin asukas (1994, s. 283) kyseinen kohta kuuluu näin:
[Aivan oikein, mutta minun käsitykseni mukaan] se, minkä maailma merkitsee romantiikan poltinmerkillä, usein on paljon lähempänä todellisuutta kuin yleisesti otaksutaan. Sillä tuskin nuoruuden nerokkaat ajatukset sen vuoksi ovat vääriä, että myöhemmän iän surkeat näkymät usein himmentävät ne.
https://www.gutenberg.org/files/969/969-h/969-h.htm
Koska etsit tekstin kirjoittajaa, tuli ensin mieleeni nuoret tai uudet kirjoittajat, jotka myös haluavat tuotoksiaan julki. Voisit kysellä erilaisilta kirjoittajakursseilta, olisiko sitä kautta löydettävissä kuvittajaa etsivä kirjoittajaa. Kirjoittajakursseja järjestää mm. Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/index.html. Luovaa kirjoittamista tarjotaan myös kesäyliopistoissa ja avoimessa yliopistossa http://www.kesayliopistot.fi/, josta voit hakea kursseja hakusanalla: luova kirjoittaminen. Myös kansanopistot järjestävät kirjoittajakurseja eri puolilla Suomea http://www.kansanopistot.fi/, kursseja on lyhytkursseina sekä pitempinä kirjoittamisen opintolinjoina. Voit etsiä myös Googlen avulla, laita hakusanaksi:...
En löytänyt kyseistä aforismia Helena Anhavan runojen kokoelmateoksista. Selailin läpi teokset Ei kenenkään maa : mietteitä, havaittua 1971-1999, Runot 1971-1991 ja Käyn siellä vain unessa : runot 1991-2010. Internetissä se näyttäisi esiintyvän useimmin muodossa "Rakkaat lähtevät, jää tyhjä tila muistojen asua".
Jännityskirjailijoita on molemmissa maissa, mutta suomennoksia kirjoista on tullut melko vähän. Englanniksi löytyy kuitenkin jo enemmän luettavaa. Alla listattuna joitakin tekijöitä.
Korealaisia:
Kim Un-Su
You-jeong Jeong
Byeong-Mo Gu
Jung-Myung Lee
Mi-Ae Seo
Hye-Young Pyun
Japanilaisia:
Seichō Matsumoto
Shūsaku Endō
Akimitsu Takagi
Hideo Yokoyama
Seishi Yokomizo
Soji Shimada
Masako Togawa
Yukito Ayatsuji
Fuminori Nakamura
Natsuo Kirino
Keigo Higashino
Koji Suzuki
Risteilijöiden rungonrakennus aloitetaan hitsaamalla yhteen kaksi levyä tai palkkia, jotka ovat valmistuneet terästuotannossa. Osista rakentuu lopulta yhden kansivälin kokoisia lohkoja, jotka edelleen yhdistetään toisiinsa suurlohkoiksi.
Suurlohkot hitsataan toisiinsa rakennusaltaalla, jossa runkotuotanto saatetaan valmiiksi, ja laiva uitetaan varustelulaituriin. Kustannustehokas lohkorakentaminen on yleistynyt laivanrakennuksessa 1980-luvulta lähtien. Tätä ennen laivat rakennettiin usein alusta loppuun samassa paikassa telakalla.
Lähteet:
Thornton, James R. Ship and Boat Construction and Repair. 2011. Encyclopedia of Occupational Health and Safety.
http://www.ilo.org/oshenc/part-xv/ship-and-boat-building-and-repair/ite…
Laivatekniikka -...
Niilo Hämäläinen oli SAK:n puheenjohtaja vuosina 1966-1974. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tosiaan perustettiin vuonna 1969, mutta sen edeltäjiä olivat Suomen ammattijärjestö (SAJ) ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (lyhenne myöskin SAK). Lisää tietoa esim. Kansallisbiografiasta ja SAK:n historiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5270
https://www.sak.fi/serve/sakn-historia
Tapani Kansan kotisivuilla olevan Argentiinalainen tangokonsertti -listauksen mukaan La Cumparsitan suomenkieliset sanat on tehnyt Ahti Taponen:
"La Cumparsita
Säv. Gerardo Hernan Mator Rodiguez, san. Pascual Contursi-Enrique Pedro de Maroni, suom.san. Ahti Taponen"
http://www.tapanikansa.fi/?page_id=1020
Kiva kuulla, että lukeminen innostaa. Tässä löytämiäni nuorille sopivia peliaiheisia kirjoja:Lukkila, Anne: Tuomiopäivä Enter [2024]Salama, Annukka: Ripley : nopea yhteys [2022]Cline, Ernest: Ready player one [2018]Davidson, I.I.: The ghost network-trilogia:Aktivoi [2019]Käynnistä Otava, [2020]Järjestelmävirhe [2020]- Tämän trilogian alkuperäisidea on Aleksi Delikourasin, joka siis on Nörtti-kirjojen kirjoittaja.Vacklin, Anders: Sensored reality-trilogia:Beta [2018]Glitch [2019]Replica [2020]Näitä pääsee tutkimaan ja varaamaan Helmetin sivuilta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Hei,
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 on 110 naispuolista henkilöä saanut nimekseen Netta. Nimipalvelusta on poistettu tietosuojasyistä vuosittainen etunimihaku, joten tämän tarkempaa tietoa ei sieltä saa. Etunimien lukumäärässä on mukana kaikki kyseisenä ajankohtana voimassa olleet etunimet. Netta nimen määrä on ollut suurimmillaan vuosina 2000-2009 yhteensä 945. Väeastörekisterin verkkopalvelussa voi käydä katsomassa tarkemmin sekä kyseisen nimen määriä että hakemassa myös muita. Etunimien lisäksi siellä voi hakea sukunimiä.
Lähde: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kyllä tieto St. Urho’s Pubin avajaisista tuntuu olevan hieman ristiriitainen. Kuten mainitsit kysymyksessäsi Helsingin Uutisten artikkelissa vuodelta 2012 (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/100466-kekkosen-nimikkopubi-kutsuu-presidentteja) sanotaan, että avajaiset pidettiin 7.6.73. Löytyy myös yksi vuonna 2019 julkaistu Helsingin sanomien Nyt-liitteen artikkeli (Mansikka, 8.3.2019), jossa kerrotaan mistä St. Urho’s Pubin nimi on peräisin. Kyseisessä artikkelissa väitetään, että avajaiset pidettiin 3.6.73. Näiden molempien artikkelien mukaan Kekkonen ei päässyt pubin avajaisiin vaan vieraili pubissa vasta marraskuussa samana vuonna.
Toisessa löytämässäni Helsingin sanomien artikkelissa vuodelta 1995 (Pyykkönen, 4.4.1995)...
Hei,
Kiihtelysvaara-Seuran sivuilla on lyhyesti tietoa:
https://kiihtelysvaara-seura.fi/kiihtelysvaara/nahtavyydet/vanha-hautau….
Kyseessä on siis yksi nälkävuosien uhreista keväältä 1868. Tuon tarkempaa tietoa löytyy kirjasta Kiihtelysvaara ennen ja nyt (1970).
"Noiden neljän kuukauden aikana kuoli Kiihtelysvaarassa 564 henkeä [...] heistä 124 "punatautiin", joka ei voine olla muu kuin ravinnoksikelpaamattomasta ruoasta aiheutunut ruoansulatuselinten tauti. Tähän tautiin sortui huhtikuussa 46 henkeä, joista lapsia 28. Heidän joukossaan myös pikku Isidor, jonka nimi kirkonkirjoissa on Idor. Ja mainittakoon, että sinä lauantaipäivänä - 9.5.1868 - jolloin Isidor kätkettiin kirkkomaahan, odotti Kiihtelysvaarassa yli 70...
Kaikki Tarvo Laakson levytetyt laululyriikat voi löytää hänen kirjastaan Mies, kitara ja sanat. Se sisältää myös Laakson lyhyet kommentit kustakin kappaleesta. Krusifiksin juurelle -laulusta rokkipappi sanoo seuraavaa: "Tulisieluinen tuohtuminen alas ajetun kirkon ja perinteisten kristillisten ihanteiden raunioilla."
Nimitys viitannee vaskipuhaltimiin, kuten arvelitkin ja sitä on käytetty ainakin Karjalan suunnalla.
Kollega osasi vinkata Laatokka-lehden 30.4.1936 ilmestyneeseen numeroon, jossa mainostetaan Pitkärannan kevätjuhlaa, jossa suojeluskunnan torvisoittokunta soittaa ”uusilla korkeilla”. 30.04.1936 Laatokka no 47 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto.
Ari Whitten kritisoi kirjassaan The Low Carb Myth, 2015 vähähiilihydraattista ruokavaliota ja muitakin terveellisyysharrastuksen ääri-ilmiöitä. Valitettavasti kirja ei ainakaan toistaiseksi ole ilmestynyt suomeksi. Mikäli oikein ymmärsin, kirjoittaja käsittelee kirjassaan mm. ravintoa, kuntosaliharjoittelua, istumista, valoa ja niiden vaikutusta aineenvaihduntaan. Hän näyttäisi suosittelevan ainakin mahdollisimman vähän käsiteltyä ja lisäaineetonta ruokaa, luonnonvaloa ja istumisen vähentämistä. Aivan vastaavanlaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavat teokset tarjoavat joitakin näkökulmia näihinkin aiheisiin.
Aro, Eliina: Väriä ja voimaa 2015
Jyväkorpi, Satu: Syö muistaaksesi 2013
Eenfeldt, Andreas: Ruokavallankumous 2013
Syö terveesti...
Ensimmäinen kirjastokortti on ilmainen ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Joensuun seutukirjastossa kirjastokortin uusiminen maksaa 5 euroa. Maksua ei peritä esimerkiksi sukunimen vaihtuessa tai käyttökelvottomaksi kuluneen kortin uusimisesta.
Varsinaista tutkimustietoa löytyy todennäköisimmin korkeakoulujen artikkelitietokantojen kautta. Ainakin julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on tutkinut osakeomistajuuden ja kuntien julkisuusperiaatteen käytäntöönpanon yhteyksia. Juttu Edilexissä.
Aihetta osaltaan koskeva tutkimus on myös Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema Kuntayhtiöt lainsäädännön ristiaallokossa (2015).
