Hei,
Kaukopalvelutoiminta nähtiin yhteänä maakuntakirjastojen tärkeimpänä tehtävänä. Vuoden 1906 komiteanmietinnössä katsotaan, että maakuntakirjastojen kautta pienimmät kirjastot voivat tilata niitä teoksia omalle paikkakunnalleen, joita kirjaston omissa kokoelmissa ei ole (Komiteanmietintö 1906, 22). Tämän voidaan varmaankin sanoa olevan ilmiön alku Suomessa.
Hei!
En valitettavasti löytänyt kyseistä runoa. Sitä ei tunnistettu myöskään valtakunnallisella kirjastoammattilaisten keskustelulistalla. Ehkä joku Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun lukijoista tuntee runon?
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Ottfried Preusslerin Pikkunoita-lastenromaanissa (1978) ja Camilla Mickwitzin Mimosa-noidasta kertovissa kuvakirjoissa (ensimmäiset painokset 1983-1987) ollaan Kyöpelinvuorella, mutta kannet ovat musta- ja sinisävyisiä. Uudemmista kirjoista Mila Teräksen Noitapeilissä Kyöpelinvuori niinikään esiintyy, mutta senkään kansi ei vastaa kuvausta (2016).
Balalaikan soitonoppaita on kirjastoissamme vain pari tarjolla:
Ekkel, Bibs: Mel Bay's complete balalaika book: a comprehensive guide & tutor. Tämä on nuotti ja soitto-opas. Toinen, vanhempi opas on: Alexander Dorozhkin: Elementary method for the balalaika. Molemmat ovat kaupunginkirjaston musiikkioasatolla, josta voit tehdä hyllyvarauksen verkkokirjastossa, mikäli sinulla on siihen tarvittava salasana kirjastokortin lisäksi, tai käymällä paikan päällä.
1930-luvulla elettii kovia aikoja. Suuri lama-aika alkoi USA:sta ja levisi ympäri maailmaa.
Bruttokansantuotteella mitattuna olivat rikkaimmat maat kuitenkin melko samat kuin nykyisinkin.
USA, Kiina, Saksa, Britannia, Neuvostoliitto, Intia, Ranska, Italia, Japani ja Espanja olivat maailman 10 suurinta. https://www.youtube.com/watch?v=4-2nqd6-ZXg
Laman hetkellisiä menestyjiä olivat mm. Argentina ja Belgia, vaikkeivät ne kovin suuria olletkaan BKT:n kannalta. https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Depression#/media/File:Graph_charting_income_per_capita_throughout_the_Great_Depression.svg
https://en.wikipedia.org/wiki/Economic_history_of_Argentina
Aikojen vertailu Suomen kohdalla ei ole kovin helppoa,...
Tässä muutama kirja:
Harrison: Kisu ja öinen seikkailu (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7003231)
Havukainen & Toivonen: Tatu ja Patu supersankareina (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789511245414)
Hurme: Lepakkopoika (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9eb96b45-0d41-40c5-a644-30450094501f)
Läckberg: Super-Santtu (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4084602)
Hei!
Sveitsissä on lain määräämä neljän viikon lomaoikeus. Lomaa voi työntekijällä olla käytännössä kuitenkin enemmänkin, sillä joissakin työehtosopimuksissa lomien määrä on sovittu korkeammaksi. Myös osa työnantajista antaa työntekijöilleen pidemmät lomat, kuin laki määrää. Tarkemmin Sveitsin lomaoikeudesta löytyy täältä: https://www.ch.ch/en/work/working-hours/vacation--public-holidays-and-absences-from-work/
In Finnish libraries we have some ways to encourage people to read. In Helmet-libraries in metropolitan area we have for example reading circles (lukupiirit in Finnish), Short story hooks (Novellikoukku), story hours for children (satutunnit), study group for immigrant women (Luetaan yhdessä), story telling day, writer visits and The Helmet-reading challenge (Helmet-lukuhaaste). Many of them are also in use in many other libraries in Finland. You can find more information from the Helmet-website:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Sukella_kirjaan_lukupiirissa(3284)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kallion_omat/Novellikoukku(42421)
http://www.helmet.fi/en-...
Kurun haaksirikon muistomerkki Kalevankankaalla on pystytetty yhteishaudalle, johon on haudattu neljätoista onnettomuuden uhria - monumentissa on näiden neljäntoista vainajan nimet. Kalevankankaalle on haudattu kaikkiaan 32 onnettomuudessa menehtyneestä 138 ihmisestä.
Lähde:
Jari Niemelä, Tampereen patsaat - ja muistolaatat
Laulu "Sankarilaki" alkaa: "Kynti merta hän vain tuota lainehtivaa". Laulusta käytetään myös nimeä "Viikinkilaulu". Laulun alkuperäinen nimi on "Vikingabalk". Laulun on säveltänyt Bernhard Henrik Crusell. Tämän suomenkielisen sanoituksen (neljä säkeistöä) on tehnyt Kyllikki Solanterä. Alkuperäinen sanoitus on Esaias Tegnérin teoksesta "Frithiofs saga". Runossa oli alun perin 24 säkeistöä. Anneli Asplundin mukaan laulun käänsi ensimmäisen kerran Carl Axel Gottlund.Laulu sisältyy Anneli Asplundin toimittamaan nuottiin "Lauluja Lönnrotin ajoilta" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002; ruotsin- ja suomenkieliset sanat, melodianuotinnos). Nuotin lopussa on tietoja lauluista. Laulu sisältyy myös vanhoihin koululaulukirjoihin, esimerkiksi Lauri...
Mm. vanhasta Helsingin Sanomien nettiuutisesta (10.8.2001) löytyi seuraava tieto:
"Stephanie Forresteria esittää Seela Sella, Sally Spectraa Liisa Paatso, Ridgeä Oskari Katajisto, Tayloria Kristiina Halttu ja C. J. Garrisonia Jasper Pääkkönen."
Lisää uutisia löytyy hakusanoilla "Kauniit ja rohkeat suomeksi".
Lapin kirjaston uudella yhteisellä sivustolla kerrotaan:"Varaaminen on ilmaista. Voit tehdä varauksen henkilökohtaisesti kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjastossa.
Lapin kirjastoilla on yhteinen varausjono. Se tarkoittaa sitä että asiakas voi saada varaamansa aineiston lainaan mistä tahansa Lapin kirjastosta. Saat ilmoituksen sähköpostilla, tekstiviestillä tai kirjeenä, kun varattu aineisto on haettavissa. Ilmoituksessa kerrotaan mihin saakka aineisto pidetään varattuna. Jos et hae varausta, kirjasto perii noutamattoman varauksen maksun, joka on 2 euroa.
Jos tarvitsemaasi aineistoa ei ole Lapin kirjastossa, voit tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen" Saat siis ilmoituksen saapuneesta varauksesta valitsemallasi viestintätavalla....
Yön kappaleeseen Ihmisen poika löytyy nuotit esimerkiksi näistä nuottikirjoista:
- Yö: Yön parhaat : nuotteja 1983-1999
- Suomipopin helmiä. 4, Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan
- 101 suomipopin klassikkoa
Iina-nimestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tässä yksi vastauksista:
Kustaa Vilkunan etunimistä kertovassa teoksessa (VILKUNA, Kustaa: Etunimet. - 4. uud. laitos. - Helsingissä : Otava, 2005 s. 103) Iina-nimestä sanotaan, että se on nimen Iines rinnakkaisnimi ja että se on almanakassa merkitty samalle päivälle. Toisaalta Iina voi olla lyhenne mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä (Vilhelmiina, Katariina, Lucina, Sabina, Severiina, Augustiina, Albertiina). Iina alkoi yleistyä 1990-luvulla, ja 2002 se oli tyttöjen ensimmäisten etunimien tilastossa 53:s. Iineksen sanotaan olevan espanjalainen muoto Agnes-nimestä.
Agnes taas oli roomalainen naispyhimys. Hänen puhtautensa ja viattomuutensa vertauskuvana oli...
Aihesanalla Tee löytyy Helmet haulla vain neljä kirjaa. (Hakusana tee, rajaus aihe, kirja, suomenkieli, aikuisten kokoelma ja kaunokirjallisuus) Helmet hakutulos
Teemestarin kirjan lisäksi löytyivät Teen kuiskaus : runoja / Taolin, On ilo juoda teetä kanssasi / Mamen Sánchez ; suomentanut Satu Ekman, Merenneito tavaratelineellä : teetarinoita / Ulrika Ylioja
Hakusanalla teeseremoniat löytyi Teemestarin kirjan lisäksi vain kaksi muuta Geishan muistelmat / Arthur Golden ja Vihreä tee / Vesa Pekka Kontinen. Linkki Helmet hakutulokseen
Tarkennetulla haulla Japani ja estetiikka, löytyi myös teehen liittyviä kirjoja. mm. Kirja teestä / Kakuzo Okakura,
Teetaide ja runous : wabi ja sabi japanilaisessa...
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy mm. seuraavia teoksia konsultoinnista:
Elämä--on ihmisen parasta aikaa / Tero J. Kauppinen
[Yritysvalmennus Group], [Helsinki], 1999
Järvinen, Keijo: Tekninen konsultointi
KTM, Työvoima- ja elinkeinokeskus], [Helsinki], 1999,
Lääperi, Raija: Pk-yritysten Kunto-ohjelman arviointi
Kauppa- ja teollisuusministeriö, yrityskehitysosasto, Helsinki, 1997, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja. 1997, 29
Yksilö ja työyhteisö muutoksessa /Soili Keskinen (toim.)
Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, [Turku], 1996, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja. A. 53
Vapaavuori, Jukka: Työyhteisön jumi...
