Vihdin museolla on ollut vuonna 2016 näyttely Harmoonitehtaasta ja Hedenistä. Heidän sivuiltaan löytyy näyttelyvihko Harmoonit soikoon!, jossa mainitaan Nummelan harmoonitehtaan tuotteiden voittaneen palkintoja Antwerpenin maailmannäyttelyssä 1930. Hedenin kerrotaan rakentaneen ensimmäisen harmooninsa kisällintyönään jo 1893, joten ehkä Pariisi 1900 olisi ollut mahdollista.
Samassa vihkossa kerrotaan, ettei Hedeneillä ollut lapsia. Näyttelyvihkossa kiitetään avusta Lasse Kalliota, joka ilmeisesti on tehdasta sen loppuaikoina hoitaneiden henkilöiden poika. Vihdin museo ehkä osaisi auttaa löytämään asiaa parhaiten tuntevat henkilöt.
Nuotti löytyy kokoelmasta 102 Suomipopin klassikkoa https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.716903
Kaipaan sua -kappale perustuu kansansävelmään ja on Johnny Liebkindin sanoittama. Alunperin sen esitti The Sounds -yhtye v. 1963 laulusolistinaan Eero Raittinen.
Aake Kalliala ja Mari Vainio ovat esiintyneet Elonet-tietojen mukaan vain kahdessa pitkässä elokuvassa yhtäaikaa: "Vääpeli Körmy - Taisteluni" (1994) sekä "Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava" (1997). Vainio esitti kummassakin elokuvassa upseeria, siinä missä Kallialan roolit olivat erilaiset (ruotsalainen sotilas sekä pultsari). Kuvatun kaltaista kohtausta ei näistä elokuvista löydy.
Kyseessä voisi kuvauksen perusteella olla myös esimerkiksi tv-sketsisarjan osa. Kalliala ja Vainio vierailivat vuosina 1995-1996 esitetyssä "Herkku & Partanen"-sarjassa, mutta ainakin IMDb-tietojen mukaan eri jaksoissa.
Aake Kalliala Elonetissä ja IMDb:ssä.
Mari Vainio Elonetissä ja IMDb:ssä.
Kenties joku lukijoistamme tunnistaa tämän kohtauksen?...
Ensimmäinen kirja voisi olla Tuulen laulu, kirjoittaja Unity Hall. Toinen kirja saattaisi olla Johanna Al-Sainin kirjoittama Taistelin Allahin puolesta. Tämä kirja ei ole romaani, vaan todellisuuspohjainen dokumentti.
Nykyisin voi Helmet-järjestelmään omiin tietoihinsa lisätä oman lainaushistoriansa. http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
kyseistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti suunnattu naiskunnalle, joskin tällaisen olettamuksen tai mutu-tuntuman voidaan todeta olevan yleinen. Varsinaista miehille suunnattua genren kirjallisuutta on vaikea kategorisoida, ainakaan vakavasti otettavan kirjallisuuden piiristä. Aihetta voisi lähestyä klassikoiden kautta, tällaisia voisivat olla Vladimir Nabokovin Lolita sekä jo ajattoman klassikon maineen saavuttanut Decamerone. Sarjakuvien puolelta tulee mieleen Milo Manaran tuotanto.
Hei!
Kirjastosta ei voi ostaa uusia nuottikirjoja. Kokoelmasta poistettuja nuottikirjoja ja muuta aineistoa voit ostaa itsellesi ja yleensä hinta on 1€/kpl.
Mainitsemasi nuotti on kirjaston kokoelmissa ja voit varata sen itsellesi Turun kirjastoihin. Tai miten sinulle parhaiten sopii se noutaa. Varaaminen on ilmaista.
https://vaski.koha-suomi.fi/cgi-bin/koha/catalogue/detail.pl?biblionumb…
Hei!Voit tilata kaukolainaksi aineistoa, jota ei löydy Vaasan kaupunginkirjaston tai tiedekirjasto Tritonian kokoelmista.Kaukolainen tilaus maksu on 5 euroa. Lähettävä kirjasto voi myös periä oman maksun, jonka hyväksyt tilauslomakkeella. Tilaaminen tapahtuu tällä lomakkeella: https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/kirjastot/paakirjasto/kaukolainan-ja-seutulainan-tilauslomake/Tilauksen voi tehdä myös kirjaston kaikissa toimipisteissä.Lisää tietoa asiasta löydät Vaasan kirjaston sivulta: https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
Kyseessä on Viveca Sundvallin Mimmi ja kumma kenkäkauppias (ilm. 1989). Samassa sarjassa ilmestyivät myös Mimmi ja vihainen vahtimestari, Mimmi ja hörökorvainen Lasse sekä Mimmi ja miljonääri Mårtensson.
Vanhojen Singer-ompelukoneiden keräilijöiden seuran International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuilla on tietokanta, josta voi etsiä ompelukoneen valmistusvuoden. Tämän tietokannan mukaan ompelukone F385350 on tehty tammikuussa 1910.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html#google_vignette
Wivi Lönnin syntymästä on piakkoin 150v. Hän syntyi 20.5.1872 Tampereella. Tällaiset tasavuodet (syntymästä/kuolemasta) innoittavat usein tietokirjojen kirjoittajia koostamaan elämäkertoja jne.
Wivi Lönn oli aikansa harvinainen poikkeus; naispuolinen arkkitehti ja Suomen ensimmäisen oman toimiston perustanut naisarkkitehti. Opiskellessaan Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla 1892 hän oli vasta toinen naispuolinen opiskelija. Wivi oli ilmeisen lahjakas ja parhaiten menestynyt opiskelija ja tästä syystä hänen pääopettajansa, arkkitehti Georg Schreck suositteli siirtymistä Helsinkiin Polyteknilliseen opistoon ylimääräiseksi oppilaaksi. Wivi valmistui arkkitehdiksi 1896, viidentenä naisena Suomessa.
Wivi Lönn menestyi myös...
Helmet-kirjastoissa ei ole matkaoppaita, jotka olisi suunnattu erityisesti urheiluturisteille. Esimerkiksi sukeltajille tai pyöräilijöille suunnattuja matkaoppaita löytyy, mutta urheilua seuraaville on hyvin vähän matkaopassisältöä. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että liigojen, kuten NHL:n, aikataulut, pelien sijainnit ja lippujen hinnat vaihtelevat kausittain.
Joissakin Lonely Planetin, Eyewitnessin ja muiden sarjojen matkaoppaissa on erilliset pienet urheiluosiot. Näissä sisällöt liittyvät pitkälti stadioneiden ja areenojen sijainteihin ja historiaan. Usein mukana on verkko-osoitteita liigojen tai seurojen sivuille.
Linkki maailman runouteen-käännöstietokantaa ollaan siirtämässä Kirjasampoon. Työ vie aikaa, eikä meillä täällä Lahden kaupunginkirjastossakaan ole tietoa valmistumisen aikataulusta. Runot tulevat aikanaan osaksi Kirjasampoa. Olemme lisänneet uusia käännösrunoja Kirjasampoon jo nyt kirjallisuusaikakauslehdistä (Parnasso, Tuli & Savu jne). Antologioiden käsittelyyn resurssimme eivät enää riitä. Kirjasammon Haku-laatikkoon voi kirjoittaa tekijän nimen tai sanoja runon nimestä tai alkusanoista. Esimerkiksi runon nimi: Dupleksi tai runoilija: Fulton, Alice tai runon alkusäkeet: Korkealle pyrki henkeni
Terveyskirjasto Duodecimin, https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti, mukaan kerroskuvaus eli tomografia on röntgenkuvausmenetelmä jolla saadaan kuva yhdestä elimistön kautta kulkevasta tasosta kerrallaan.
Mikroaallot läpivalaisutekniikassa tuottavat 3D-kuvia elimistöstä, joiden toivotaan johtavan esim. kasvainten nopeampaan löytymiseen.Tutkimuksen edelläkävijöitä on Chalmers tekniska högskola Ruotsissa, ks. https://www.chalmers.se/sv/nyheter/Sidor/Chalmersforskare-tar-fram-nya-…
Suomen Siipikarjaliiton julkaisema Suomen Siipikarja -lehti on luettavissa Helsingin Yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_IN…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/vi…
Valitettavasti runon alkuperää ja tekijää ei ole löytynyt lukuisten tietokantahakujen ja kyselyidenkään jälkeen. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vanhin myllyn pelilauta on löydetty egyptiläisen temppelin kattolaatoista. Arvioidaan, että se kaiverrettiin laattoihin noin 1400 vuotta ennen ajanlaskun alkua.Lähteet:Kotilainen, Jukka. "Hakumenetelmien vertailua myllypelissä". Metropolia Ammattikorkeakoulu 2022."Nine men's morris"
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n raportissa Biokaasuyrittäjän toimintaympäristö Suomessa kerrotaan (luku 7.1: Laitoksissa käsiteltävä lantamäärä ja laitosten sijoittuminen), että "Suomen biokaasulaitoksissa käsitellään vuosittain noin 220 000 tonnia lantaa, mikä on noin 1 % vuosittain muodostuvasta lantamäärästä (n. 20 milj. t/a)." Raportti kuvaa vuosien 2008-2010 tilannetta, joten tilanne lienee nyt jo toinen.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/481097/mttraportti103.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Biokaasulaitoksia voi olla myös yksittäisillä maatiloilla tai ne voivat olla useamman maatilan yhteisiä. Maatilojen biokaasulaitoksista löytyy tietoa selvityksistä ja raporteista, mm. alla olevien linkkien...
Harper Leen esikoisromaani Kuin surmaisi satakielen (To kill a mockingbird, 1960) on ajaton nykyklassikko. Teos sai kaunokirjallisuuden Pulitzer-palkinnon vuonna 1961 ja Maija Westerlund käänsi kirjan suomeksi samana vuonna. Romaani kertoo Scout-tytön kasvutarinan 1930-luvun Alabamassa. Scoutin isä, asianajaja Atticus Finch, puolustaa oikeudessa valkoisen naisen raiskaamisesta syytettyä mustaa miestä. Vakavasta teemasta huolimatta teos on mukaansatempaava lukuromaani, joka valittiin vuonna 1999 Library Journalin äänestyksessä vuosisatansa parhaaksi romaaniksi.
