Etsitty katkelma on peräisin Helvi Juvosen esikoiskokoelmaan Kääpiöpuu (WSOY, 1949) sisältyvästä runosta Joku puhuu.
-- sanat korvan selvään kuulla,
joku puhuu, vaan ei suulla:
Älä epäile, epäile, etten
minä sinua kädestä vie
luo virvoittavien vetten.
On vihreille niityille tie. --
Aristoteleen suomennetuissa teoksissa tällaista virkettä ei ainakaan ole vastaani tullut. Tähän ajatukseen kyllä törmää tavan takaa Aristoteleen nimiin pantuna, tavallisesti kuitenkin ilman minkäänlaista lähdeviitettä, mikä tekee sen alkuperästä ainakin jossakin määrin kiistanalaisen - varsinkin, kun se toisaalta on liitetty myös jesuiittaveljeskuntaan ja sen edustajiin, lähinnä Ignatius de Loyolaan ja eritoten Francisco Xavieriin.
Niin tai näin, on kuitenkin mahdollista, että sitaatti - kuka sen alkuperäinen esittäjä sitten onkin - perustuu Aristoteleen ajatteluun. Hän selvästikin piti seitsemän vuoden ikää tärkeänä käännekohtana lapsen elämässä ja kasvatuksessa. Aristoteleen mukaan lapset tuli kasvattaa kotona aina...
Finna.fi haulla löytyvät mm. seuraavat teokset:Reed, David: Anna (1979)Heiskanen, Tarja: Särkynyt sydän : omainen ja itsemurha (1996)Teinilä, Mari: Lopun elämää : itsemurhan tehneiden läheiset kertovat (2006)Uusitalo, Tuula: Yli mahdottoman : itsemurha ja läheinen (2007)Lintunen, Martti: Älä yritä unohtaa (2010)Ahvenjärvi, Riitta: Lohtua yli pimeän : itsemurhan tehneen läheiselle (2023)
Pehmeäkantisen painoksen ilmestymisestä ei löytynyt ennakkotietoa kirjan kustannusyhtiö Gummeruksen sivuilla. Halutessasi voit tiedustella asiaa lähettämällä viestin heidän asiakaspalveluunsa: asiakaspalvelu@gummerus.fi.
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto löytyy linkistä http://www.sanasto.fi/
"Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus korvaukseen, kun hänen teoksiaan lainataan yleisölle. Korvausta maksetaan yleisistä kirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta. Lainauskorvausta maksetaan ETA-maista peräisin oleville kirjallisten teosten, sävelteosten sekä kuvataiteellisten teosten tekijöille. Sanasto tilittää lainauskorvaukset kirjallisuuden tekijöille.
Tekijälle maksettava korvaus määräytyy teosten lainauskertojen perusteella. Lainauskorvausmäärärahan suuruus päätetään valtion talousarviossa."
Voit ilmoittautua lainauskorvauksen hakijaksi Sanaston ylläpitämässä järjestelmässä.
Lauri Pohjanpään rakastettu runo Kalajuttu on ollut useammassakin 50-luvun lukukirjassa. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta mainitsee seuraavat oppikirjat, joihin runo sisältyy:
Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Aukusti Salo, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen ; kuvittanut Martta Wendelin, Otava, 1961)
Viides lukukirjani (Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari ; kuvittanut Olavi Vikainen, WSOY, 1955)
Luen ja kerron. 2., Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Dagmar Kemilä, Paavo Kuosmanen, Valistus, 1952)
Meidän lasten lukukirja : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja 2 (Aukusti Salo, Urho Somerkivi ; kuvittaneet Rudolf Koivu, Hilkka Rosola, 2.p. 1957)
Kaksi ensin mainittua löytyvät Helmet-kirjastojen...
Kansallisbibliografian sivuilta löytyy UDK-hakemistot ja luokituskaavio. https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…;
Mitä aihepiiriä tai UDK-luokkaa olet etsimässä?
Kompostoitaessa heräteaineiden tarkoitus on tehostaa hajottajamikrobien toimintaa ja nopeuttaa kompostointiprosessia. Periaatteessa orgaaniset aineet sinänsä sisältävät kaikkia tarvittavia ravinteita ja hivenaineita, eikä optimaalisissa olosuhteissa heräte- tai kiihdytinaineita tarvita onnistuneeseen kompostointiin oikeastaan lainkaan. Kiihdytinaineilla voidaan kuitenkin korjata mahdollisia puutteita, joita voi esiintyä, jos kompostoitavat jätteet ovat yksipuolisia. Esimerkiksi pelkkää puutarhajätettä kompostoitaessa jätemassan typpipitoisuus on verrattain alhainen, minkä vuoksi typpipitoisesta kiihdytinaineesta voi olla hyötyä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kompostiherätteiden teho on suhteellisen marginaalinen. Eivät ne kuitenkaan...
Hanna Sorsan kokoama luettelo maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin töistä löytyy verkosta. Tämän vuonna 2010 julkaistun dokumentin sivulla 26 mainitaan, että Rosenbröijerin piirustuskokoelma on luovutettu lahjoituksena Suomen rakennustaiteen museolle vuonna 2001.
Rosenbröijerin piirustuskokoelmiin oli yleisöllä tuolloin mahdollisuus tutustua Rakennustaiteen museossa. Museon nimi on nykyään Suomen arkkitehtuurimuseo (vuodesta 2012). Museon arkistossa voi vierailla ajanvarauksella tiistaista torstaihin. Pääsyä perehtymään Rosenbröijerin piirustuksiin voi tiedustella suoraan museosta. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta https://www.mfa.fi/tule-meille/
Maisema-...
Kaivattu satu saattaisi olla Ulla Attila-Hämäläisen Lumettarien kompastus. Se sisältyy Attila-Hämäläisen kirjaan Uipari Puiperon sadut (Valistus, 1958).
Sadussa eletään syksyä, ja pilvien yläpuolella lumettaret virkkaavat kovalla kiireellä kaikenkokoisia lumitähtiä saadakseen niitä riittävästi valmiiksi ennen talven tuloa. Kimaltelevat hiutaleet kerätään suuriin lumikoreihin, jotka sitten viedään lumivarastoon odottamaan lumisadetta. Käy kuitenkin niin, että yhtä täyttä koria kuljetettaessa lumikeiju kompastuu kohoutumaan pilvenhattarassa ja juuri valmistuneet hiutaleet vierivät korista ulos, yli pilven reunan ja alas kohti maan pintaa. Ennenaikainen talventulo vihastuttaa Syksyn, jonka työt ovat vielä kesken. Syksyn pitämä kova meteli...
Kyseessä on varmastikin Take Me Home Tonight vuodelta 2011, pääosissa mm. Topher Grace ja Anna Faris. Elokuva on Suomen televisiossa esitetty useita kertoja, viimeksi Frii-kanavalla vuonna 2020. Tulevia esityskertoja ei ole tiedossa mutta elokuvaa näyttää löytyvän hyvin netin vuokrauspalveluista sekä myös esim. DVD:nä videodivareista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Take_Me_Home_Tonight_(film)
Kirjastokortin voit saada vain kirjastossa paikan päällä asiakaspalvelussa. Voit tehdä ennakkorekisteröitymisen Helmet.fi-sivulla, mutta kortin saat vasta, kun tulet kirjastoon henkilötodistuksen kanssa.
Jos olet jo tehnyt ennakkorekisteröinnin, sinun tulisi noutaa kirjastokortti kolmen kuukauden kuluessa tietojen tallentamisesta tai tiedot poistetaan.
Tarja-nimen lähtökohtana kreikan Daria, mikä on Darius ”mahtava” -nimen sisarnimi. Darja-nimi (Darja) on hyvin suosittu nimi Venäjällä, Länsi-Euroopassa nimeä ei juuri käytetä.
Liistematto-sanaa ei tunne Nykysuomen sanakirja eikä Etymologinen sanakirja.
Liistekatto (pärekatto, tuohikatto) tehdään kapeista puukaistaleista, jotka on tehty kiskomalla puusta
Liistet ovat siis puusta kiskottuja kapeita puuliuskoja. Reen irtopohjan yhteydessä on myös puhuttu liisteistä.
Monikkomuotoista sanaa tarjat on käytetty tarkoittamaan ”työreen irtopohjaa”.
Maailmassa on alkuperäisväestöihin kuuluvia ihmisiä n. 370-500 miljoonaa. Erilaisia alkuperäisväestöjen kulttuureja ja kieliä on olemassa n. 5000. On itsestään selvää, että muun väestönosan geeneistä löytyy aineksia laajemmalta alueelta kuin alkuperäisväestön. Mutta tarkempaa väestönosien geenien vertailevaa tutkimusta en tähän kohtaan löytänyt.
Tässä joitakin kiinnostavia linkkejä jatkotutkimusta varten:
http://iwgia.org/images/yearbook/2020/IWGIA_The_Indigenous_World_2020.p…
https://stories.undp.org/10-things-we-all-should-know-about-indigenous-…
https://www.worldbank.org/en/topic/indigenouspeoples
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa (1. krs) on USB-korppuasema. Sen saa kirjastokortilla tai henkkarilla käyttöönsä lehtisalin asiakaskoneelle, jossa voi sitten siirtää korpulta (eli 3,5" disketiltä) tietoja omalle USB-muistitikulle. Korppuasemaa ei tarvitse varata, riittää kun kysyy lehtisalin palvelutiskiltä.
Marit Bjørgen on norjalainen maastohiihtäjä, joka on ollut varsin menestyksekäs Olympialaisissa. Kaiken kaikkian hän on vuosina 2002 - 2018 voittanut 15 olympiamitallia, joista 8 on kultaista.
Lisää Bjørgenin hiihtourasta Britannican sivuilla: https://www.britannica.com/biography/Marit-Bjorgen
Aku Ankan taskukirjojen tarinoista ei löydy hakukonetta, mutta luettelo niistä löytyy Aku Ankan verkkosivuilta. Pääset kansikuvaa klikkaamalla katsomaan kunkin taskukirjan sisällön. Tarinoiden lukeminen on maksullista. Mikäli muistat etsimäsi taskukirjan kansikuvan, löydät todennäköisesti tarinan. Ja ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa, mistä taskukirjasta on kyse.
Linkki: Aku Ankan taskukirjat https://www.akuankka.fi/taskarit
Fazerin julkaisemassa pianopartituurissa Jordens sång op93 on Jarl Hemmerin ruotsinkielinen teksti. (Alkaa "Där rullar Jorden fram med sina öden..."; päättyy "...sfärernas musik vid Alltets fest").
Laiskanryijyjä (= ryijypoppana, hapsuseinävaate, pikaryijy) on tehty 1980-luvun lopulta. Kirjoista ei vielä löydy ohjeita, mutta Mallikerta lehti on useassa eri numerossa julkaissut ohjeita/malleja mm. 1990:2, 1990:4, 1991:1, 1991:3, 1991:4, 1992:1, 1992:3, 1994:3, 1995:2, 1996:1, 1996:2. Ohjeita ja neuvoja saa myös paikallisista käsityökeskuksista.
