Kirkollinen vihkiminen määrättiin pakolliseksi 1600-luvulla, ja vuoden 1734 lain naimakaareen oli koottu kaikki keskeiset kristillisen avioliittokäsityksen mukaiset ajatukset eli pakollinen kirkollinen vihkiminen, avioero ainoastaan aviorikoksen tai hylkäämisen vuoksi, sekä avioliiton ulkopuolisten suhteiden kieltäminen. Nämä avioliittoa koskevat asetukset säilyttivät kirkollisen avioliittokäsityksen mukaisia arvostuksia kauas 1800-luvulle.
Vuodesta 1734 lähtien vihkiminen oli ainoa avioliiton solmimismuoto. Siinä kumpikin asianomainen ilmaisi kirkon viranomaiselle tahtonsa solmia avioliitto toisen kanssa ja tämä viranomainen vahvisti liiton. Sen edellytyksenä oli liittoa edeltänyt kolmena sunnuntaina tapahtunut kuuluttaminen, jonka...
Kaari Utriosta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 2000
Miten kirjani ovat syntyneet; 4, 2000
Taiteen huipulta: taiteen akateemikot ja taiteilijaprofessorit Suomessa 1997, 1998
Kotimaisia nykykertojia, 1997
Kotimaisia naistenviihteen taitajia, 1999
Lisäksi Aleksi-tietokannasta löytyy aika paljon lehtiartikkeleita, pääset katsomaan Aleksia kirjastossa.
Kaari Utriosta löytyy sivuja myös hakemalla esim. Googlesta, esim kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilla on lyhyt esittely Kaari Utriosta http://www.tammi.net
Kaari Utrion kotisivu on: http://www.amanita.fi/
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa. Ilmeisesti kyseessä voisi olla lasten tai nuorten kirja, koska äiti on lukenut sitä ääneen. Ottolapsia on usein Anni Swanin kirjoissa, mutta tällaista juonta ei niistä löyty. Tutkiskelin tyttökirjoja Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi) ja kirjaston hyllyistä, mutta en löytänyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa?
Uudenkaupungin vanhaa pääkirjastorakennusta puretaan lisää marraskuuhun. Sen jälkeen
alkaa rakentaminen sisätiloissa, joka kestää ensi vuoden puolelle. Muuton jälkeen kirjastotoiminta
voidaan aloittaa noin kahden kuukauden jälkeen 2023 syksyllä.
Tässä muutamia kirjavinkkejä.
Jos eläinaiheiset tarinat kiinnostavat, voisit kokeilla Thomas Brezinan Seitsemän tassua ja Penny -sarjaa tai Helena Meripaaden Koirahullun päiväkirja -sarjaa. Tyttöjen (ja vähän poikienkin) elämästä kertovat mm. Tittamari Marttisen Viivi Pusu -kirjat, Tuija Lehtisen Rebekka-sarja ja Måns Gahrtonin Eva ja Adam -sarja. Jännityksen nälkään sopisivat esim. Pia Hagmarin Etsiväpartio -kirjat, ja mielikuvituksellisempaa menoa tarjoavat vaikkapa Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten sarja, Michelle Paverin Muinainen pimeys -sarja tai Reeta Aarnion Maan kätkemät ja sen jatko-osa Veden vanki.
Lisää vinkkejä hyvistä kirjoista voit aina kysyä käydessäsi kirjastossa. Löydät niitä myös Internetistä lasten- ja...
Jos sinulla on kirjastokorttiin liitetty pin-koodi niin pääset uusimaan lainojasi verkkokirjastossa. Voit myös lähettää sähköpostia kirjasto.vahakyro@vaasa.fi tai soittaa p. 06 325 8475.
Kyllä lukuhaasteeseen käyvät myös pokkarit. Lukuhaasteeseen voi lukea kauno- tai tietokirjoja ja yhtä hyvin lasten tai nuorten kuin aikuistenkinkirjoja. Paperisen kirjan sijaan voit lukea e-kirjan tai kuunnella äänikirjan. Kannattaa muistaa myös runot ja sarjakuvat.
Täältä lisätietoa:
https://kirjasto.seinajoki.fi/feed-items/osallistu-kirjaston-lukuhaaste…
Kiitos kiitoksista, niitä on aina mukava kuulla! En tältä istumalta osaa sanoa, onko tämä palvelu ollut jonkun nimeltä tunnistettavan ihmisen idea - paremmin tietävät voivat tarkentaa -, mutta nykyisellään meitä on isohko joukko kirjastoalan ammattilaisia vastaamassa, joten kiitokset menevät monelle.
Terveisin koko porukan puolesta
Heikki Poroila
Tällainen tapaus, jossa Helsingin kaupungin kesäsiirtola on toiminut Luumäellä, on arkistotoimen näkökulmasta tavallista monimutkaisempi. Todennäköisesti aineistoa voi löytyä sekä Helsingin kaupunginarkistosta että Luumäen vastaavassa arkistossa. Tuoreen uutisen mukaan Luumäen kotiseutuarkiston luettelointi on juuri aloitettu. Tämä lienee eri aineisto kuin kunnan virallinen arkisto, mutta varmaan tutkimisen arvoinen. Jälkimmäisessä voisi ehkä ottaa yhteyttä kunnan tiedottajaan Tuuli Sjöströmiin p. 040 7182 431 tuuli.sjostrom@luumaki.fi. Helsingin kaupunginarkisto ei tarjoa sähköpostia, mutta asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 310 43571.
Heikki Poroila
Kirsti Mannisen on tuottelias kirjailija ja käsikirjoittaja, joka kirjoittaa myös kirjailijanimellä Enni Mustonen. Hänen ensimmäisen kirjansa on vuonna 1984 ilmestynyt Maitotyttö. Samoihin aikoihin hän kirjoitti lastenkirjaa Vanha kissa ja eläinlääkärin apulaiset, joka ilmestyi vuonna 1985.
Kirsti Manninen kertoo kirjoittamisesta ja tuotannostaan tarkemmin Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa https://www.kirjasampo.fi
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988) kertoo seuraavaa: "Pohjoismainen miehennimi Knut on levinnyt maassamme laajalti keskiajan katolisen kirkon pyhimyksennimenä. [...] Osa nimistä on siirtynyt sukunimiksi isännimen, osa talonnimen välityksellä." Toisin sanoen Knuutila/Knuuttila-nimisillä ei välttämättä ole mitään sukulaisuussuhdetta Tanskaan, vaan nimi on omaksuttu ensin etunimeksi ja myöhemmin sukunimeksi.
Kyllä haluamasi karttoja löytyy, esim. Pohjasta, Hangosta, Ekenäsistä (jostain syystä Tammisaari on kirjattu tällä ruotsinkielisellä nimellä), Tenalasta jne., mutta maastokartat ovat mittakaavassa 1:20.000.
Voit selata niitä itsekin pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta(http://www.libplussa.fi/). Valitse tarkennettu haku, asiasana ja kirjoita siihen maastokartat. Saat tulokseksi 500 karttaa, eikä niitä kaikkia kannata selata, mutta voit tarkentaa hakua paikkakuntien nimien mukaan seuraavasti: valikosta "Hae vain ensimmäisellä ehdolla" valitset julkaisun nimen ja kirjoitat siihen paikkakunnan (esim. Pohja, Hanko, Ekenäs jne.). Kerralla voit etsiä vain yhtä paikkakuntaa.
Koska haku on näinkin hankala, voin kertoa sinulle, että karttoja...
Aale Tynnin suomennos William Wordsworthin runosta The Rainbow (tunnetaan myös nimellä My Heart Leaps Up) vuodelta 1802 sisältyy kokoelmaan Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949). Runo on teoksen sivulla 23.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluu oivallinen teos lehtikuusista: Jukka Reinikainen (toim.) Lehtikuusi ja muut ulkomaiset havupuut, ISBN 952-5118-05-3. Siperian lehtikuusesta kerrotaan sivuilla 23-28. Kirjaston puh. (06) 416 2111, sähköposti: kirjasto.seinajoenkaupunki@sjk.fi
Internetissä on osoitteessa http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/arbor/sipleku/sipleku.htm perusteellinen kuvaus siperianlehtikuusesta. Esimerkiksi evreka-hausta ( http://www.evreka.fi ) löytyy tämän lisäksi muutakin aineistoa käyttämällä hakusanaa larix sibirica
Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla ei ole noin vanhoja tietoja, eikä niitä löydy heidän arkistostaankaan. Ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta vastattiin, että tiedot saattaisivat löytyä Kansallisarkistossa.
Kirjassa Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Mervi ja Pekka Kaarninen, Otava, 2002) sivulla 390 on taulukko, jossa on laskettu kahden vuoden ajalta tiedot ylioppilaiden määrästä äidinkielen ja sukupuolen mukaan. Tiedot löytyvät siinä aikaväliltä 1870-1919. Lähteenä mainitaan käytetyn lehteä TIDSKRIFT UTGIVEN AV PEDAGOGISKA FÖRENINGEN I FINLAND, joka löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Ylioppilaiden kokonaismäärä jokaiselta vuodelta löytyy kirjan seuraavalta...
Hei,
Koska kuvan kirjojen vuosiluvuista tai nimekkeistä ei saa selvää, on sen perusteella harmi kyllä hyvin vaikea sanoa mikä julkaisu voisi olla kyseessä. Epäilisin kuitenkin, että kyseessä on jonkin juridisen julkaisun yksiin kansiin koottu vuosikerta, sillä ainakin Lakimies ja JFT -lehtien vuosikertoja on koottu aivan samannäköisten kansien väliin.
Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö on jo saapunut kirjastoon. Sarja on ollut niin suosittu, että Nopolat tekevät siihen kyllä jatkoa.
Jos pidät hauskoista kirjoista, suosittelen esim. Tuula Kallioniemen Reuhurinteen ala-aste -sarjaa, Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä ja Legenda kapteeni Korpin hampaista, Erlend Loen Kurt-sarjaa sekä Teemu Saarisen kertomuskokoelmia Konstaapeli Pamppu, Lihasmies ja Naurettava kirja.
Monet ikäisesi pitävät fantasiasta. Jos Harry Potterit ja C.S. Lewisin Narnia-sarja ovat jo tuttuja, voisit lukea Silvana DeMarin Viimeisen haltian tai M.I. McAllisterin Orrin-oravanpojasta kertovat kirjat.
Vähän jännittäviäkin kirjoja ovat Eoin Colferin Etsivätoimisto Puolikuu, Carl Hiaasenin Löyhkä sekä Michael Hoeyen...
Wikipedia-artikkelin lähteissä on mainittu muutama teos, jotka käsittelevät sarjan historiaa ja merkitystä. Sarjaa käsitellään kohtuullisen laajasti myös ainakin seuraavissa teoksissa:Bart, Peter. Boffo! : how I learned to love the blockbuster and fear the bomb. Hyperion, 2006.Hodenberg, Christina von. Television's moment : sitcom audiences and the sixties cultural revolution. Berghahn Books, 2015.Staiger, Janet. Blockbuster TV : must-see sitcoms in the network era. New York University Press, 2000.Lisäksi pikaisella haulla löytyy ainakin seuraavia aihetta käsitteleviä tieteellisiä tekstejä:Meyer, Timothy P. "Impact of "all in the family" on children". Journal of Broadcasting, 20:1 (1976).Rich, John D. & Weisberg, Robert W. "Creating...
