Eino Leinon ”Trubaduurin laulun” on säveltänyt Perttu Hietanen. Kappale löytyy Vesa-Matti Loirin levyltä ”Eino Leino 4: Päivän laskiessa” (Warner Music Finland, 2001).
Viola-tietokanta tietää kertoa, että laulun on säveltänyt myös Erik Melartin, luultavasti 1900-luvun alussa. Melartinin säveltämä laulu on ilmestynyt viisisivuisena partituurina, jonka on julkaissut Apostol. Tarkkaa julkaisuvuotta ei ole tiedossa. Viola-tietokantaan partituuri on listattu nimellä ”Hiiden miekka, op39. Nro 20, Trubaduurin laulu”.
Sävelletyistä Larin-Kyöstin runoista ei ole tietääkseni olemassa kattavaa luetteloa, joskin osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/k/kyosti/ on niitä jonkin verran listattu. Periaatteessa saat Larin-Kyöstin runojen pohjalta...
Emme löytäneet suomennosta kappaleesta Waterloo Sunset.
Fono.fi-äänitetietokannasta löytyy kuitenkin useita muita suomennoksia The Kinks-yhtyeen kappaleista:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?saveltaja=davies+ray&kieli=Suo…;
1900-luvun kirjailijoista löytyy kirjastoista runsaasti tietoa niin painetussa muodossa, eli kirjoista, kuin Internetistäkin. Tietoja kirjailijoista voit etsiä eri hakuteoksista tai määrätystä kirjailijasta tehdyistä tutkimuksista. Kaikista kirjailijoista ei kuitenkaan ole tehty laajoja tutkimuksia eikä näistä kirjailijoista siksi löydy yksittäisiä monografioita.
1900-luvun suomalaisia kirjailijoita käsitteleviä hakuteoksia ovat mm.
- Suomen kirjallisuus 5 ja 6 (ilmestyneet jo 1960-luvulla, joten eivät käsittele vuosisadan lopun kirjailijoita, mutta vanhempia kirjailijoita ja heidän tuotantoaan käsitellessään ovat erinomaisia)
- Suomen kirjallisuushistoria 2. Järkiuskosta vaistojen kapinaan (käsittelee 1870-1940-l.)
- Suomen...
Kun tietokoneiden maailmassa puhutaan jälkien jäämisestä, viitataan sekä moniin teknisiin perusratkaisuihin, joiden toiminta edellyttää kytkeytyneiden laitteiden tunnistautumista ja tunnistamista että erityisesti 2000-luvun aikana nopeasti yleistyneeseen kaupalliseen haluun kerätä maksimaalinen määrä käyttäjätietoa. 1990-luvulla, jolloin itse aloitin tietokoneiden käytön, tätä jälkimmäistä ei käytännössä ollut, koska kukaan ei ollut ehtinyt kaupallistaa klikkauksia ja niihin liittyvää mainonnan täsmäyttämistä. Todennäköisesti 1990-luvun verkon selaamisesta on jäänyt hyvin vähän sellaisia jälkiä, jotka voitaisiin yhdistää yksittäiseen ihmiseen.
Sosiaalisen median myötä tilanne on muuttunut. Kaupallisten toimijoiden lisäksi...
Hei! Kysymäsi kappale: Dunajevski: Laulu synnyinmaasta ; Pesnja o Rodine on kaukolainattavissa nuottina mm. Varastokirjastosta.
Ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme tilauksen. Hinta kaukolainalle on 5 euroa.
Hannu Seppäsen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Rantakalliolla" alkaa: "Auringossa lojun rantakalliolla edessäni lipuu optimistijolla". Kappale sisältyy esimerkiksi Hannu Seppäsen cd-levylle "Rahan takia" (Hanuri & Hattu, 1992).
Kyseessä on varmaan Bertin päiväkirja-sarja (Jacobsson, Olsson, joka sopisi ehkä paremmin vähän vanhemmalle pojalle. Sarja on myös aika vanha, eikä sitä välttämättä ole enää saatavilla kaikissa kirjastoissa.
Tässä olisi muita sarjoja, jotka sopisivat 10-vuotiaalle:
Parvela, Timo: Kepler62 (scifi)
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani (jännitys)
Hulkko, Johanna: Geoetsivät (jännitys)
Larry, H.I.: Zac Power (jännitys)
Kinney, Jeff: Neropatin päiväkirja (koululaishuumori)
Bastis, Stephan: Timi Möhläri (koululaishuumori)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet mukaan sukunimi Lamminen levittäytyy lähes 40 Länsi- ja Keski-Suomen paikkakunnalle; eniten Lammisia asuu Porissa, Tampereella, Turussa, Ruovedellä, Alajärvellä ja Salossa.
Etymologialtaan Lamminen kuuluu sukunimistömme lampi-kantaisiin nimiin. Mikkonen ja Paikkala: "Murteissamme sana lampi vaihtelee: Itä-Suomessa se on lampi, lännempänä lammi, Keski-Pohjanmaalla lamppi. Taivutettaessa sitä voidaan sanoa esim. lemmella, lammilla (yleisin) tai lampilla. Tämän kirjavuuden pohjalta on kehittynyt joukko talonnimiä ja niistä sukunimiä: Lammi, Lampi, Lammila, Lammela, Lampila, Lampela, Lamminen ja Lampinen."
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default...
Erisnimet harvemmin "tarkoittavat" mitään erityistä, ne ovat vain nimiä. Näistä kahdesta etunimestä voidaan sanoa, että Elsa on suomen kielessä käytetty lyhyt muoto nimestä "Elisabet", jonka juuret ovat heprean kielisessä ilmaisussa "Jumala on valani". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nimellä "Elsa" tarkoitettaisiin normaalisti mitään tällaista, se on vain nimi, joka miellyttää osaa vanhemmista. Anni on puolestaan mukaelma yleisemmästä etunimestä "Anna" (muita ovat mm. Anne, Anu, Anneli, Annikka ja Annukka). Anni on otettu suomalaiseen almanakkaan vasta vuonna 1950. Nimi "Anna" on muunnos heprealaisesta armoa tai suosiota tarkoittavasta nimestä "Hannah", jonka suora vastine meillä on "Hanna".
Heikki Poroila
Kiplingin If-runon suomennosta kysyttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa 14.4.2025. Joensuun kirjastosta oli silloin vastattu kysymykseen näin:"Runo on suomennettu kokoelmaan Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976 ; valinnut ja suomentanut Antero Manninen). Kokoelmassa on alkukielinen ja suomalainen käännös rinnakkaistekstinä)".Vaasan kaupunginkirjastossa oleva Valkoisen miehen taakka -teos on ikävä kyllä kadonnut. Sen voi tarvittaessa tilata toisesta kirjastosta. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko jossain kirjastomme pisteessä tai netin kautta osoitteessa https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/kirjastot/paakirjasto/kaukol…;
Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteiden asiakastietokoneille ei tarvitse enää varata etukäteen aikaa, ja vapaat tietokoneet ovat ilman kirjautumista käytettävissä.
Kysymyksesi on varsin laaja eikä yhtä suoraa lähdettä siihen voi antaa. Pukeutumisesta on tehty monia kirjoja, jotka kattavat varsin pitkiäkin ajanjaksoja pukeutumisen historiasta, mutta eivät aina täsmällisesti tietystä aikakaudesta.
Apua voisi löytyä mm.
Hansen, Henry: Muotipuku kautta aikojen; Kopisto: Puku Suomessa 1750-1900; Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lehtinen, Ildiko: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin; Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt; Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3; Utrio: Kaari: Bella Donna, kaunis nainen kautta aikojen; Utrio: Familia-sarja sekä Utrion muut perhettä käsittelevät historiankirjat.
Lisäksi...
Kysymyksestä ei voi tietää, mistä kirjastojärjestelmästä on puhe tai missä tilanteessa tällainen viesti on tullut. Jos kyseessä on kysyjän kotikunnan (Kerava) kirjastojärjestelmä KIRKES, kannattaa ottaa yhteyttä johonkin sen toimipisteeseen.
FORBIDDEN on todennäköisesti järjestelmän vastaus tilanteessa, jossa yritetään varata esimerkiksi käsikirjaston kirja, jota ei lainkaan lainata. Tai sitten kyseessä on on nimeke, johon ei vielä ole kiinnittynyt yhtään nidettä eli ei ole mitä varata.
Mutta asia kannattaa varmistaa omasta kirjastosta. Kerava ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten siellä ei kysymystä välttämättä kukaan edes huomaa.
Heikki Poroila
Runo löytyy Paavo Haavikon runokokoelmasta Puut, kaikki heidän vihreytensä (Otava 1966) sivulta 122.
Se löytyy myös kokoelmasta Paavo Haavikko: Kirjainmerkit mustat - runot 1949-1966 sivulta 402.
Kirjastojen elokuvilla on oltava lainasuoikeudet, ennen kuin niitä voi kokoelmiin hankkia. Ne on hankittava jokaiselle elokuvalle erikseen, eikä niitä automaattisesti saa. Se on ehkä tavallisin syy siihen, että kirjastojen kokoelmista puuttuu monia merkittäviäkin elokuvia.
Lähetän viestisi eteenpäin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle, toivottavasti Luis Bunuelin elokuvia saadaan kirjastoihin myös DVD-muodossa. Helsingin kaupunginkirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksia myös lomakkeella, joka löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Etsimäsi kirja on unkarilaissyntyisen Ágota Kristófin teos Iso vihko (Le grand cahier, suom. Anna Nordman, 1988). Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3958https://finna.fi/Record/vanamo.849173?sid=4789073621Kristófilta ilmestyi vuonna 2023 kaksi suomennosta Todiste ja Kolmas valhe, jotka ovat jatkoa Isolle vihkolle.
Valitettavasti olet vielä liian nuori Helsingin kaupunginkirjaston kesätöihin. Ikäraja on 18 vuotta.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei voida vastata laintulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta.
Töölön ja Itäkeskuksen kirjaston "[a]sianajajapäivystyksessä saa maksutonta alkuneuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapah…
