Pinocchio on italiaa ja tarkoittaa sanakirjan mukaan pinjansiementä. Eri vuosikymmenten suomennoksissa tämän Carlo Collodin satukirjassa seikkailevan, eläväksi muuntuvan puunuken nimi on ollut Pinocchio, Pitkänenä tai Pinokkio.
Tässä joitakin vinkkejä. Kaikki kirjat ovat kohtuullisen uusia ja niiden pitäisi olla saatavilla kirjakauppojen kautta.
Luontoa ja ilmastonmuutosta käsitteleviä romaaneja:
Anni Kytömäki: Margarita (Gummerus, 2020)
Finlandia-palkittu romaani sijoittuu Suomen lähihistoriaan, mutta käsittelee ajankohtaisia teemoja ihmisen luontoyhteydestä aina naisten keholliseen itsemääräämisoikeuteen asti.
Piia Heikkinen: Ekotrippi (Basam Books, 2021)
Perheestään esimerkillistä ekopesuetta leipovasta naisesta kertova romaani tarjoaa huumorin kautta huojennusta ympäristöahdistukseen.
Richard Powers: Ikipuut (Gummerus, 2021)
Romaani koostuu yhdeksästä toisiinsa nivoutuvasta tarinasta, jotka käsittelevät niin puiden kuin ihmistenkin elämää....
Jostain virhetilanteesta johtuen toisen asiakkaan varaus oli lainassa olevassa kappaleessa. Tämä varaus on nyt korjattu niin, ettei se odota enää tuon kappaleen palautumista. Kiitos siis huomaamisesta! Tuo kyseinen kappale on tosiaan kuukauden verran myöhässä ja menee pian perintätoimistolle.
Kiinan viimeisestä keisarista löytyy omaelämäkerta Pu Ji: Viimeinen keisari: Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (1988).
Sopu-teltan eli kupoliteltan pohjapinta-ala on n. 2 x 2 m ja sisäkorkeus n. 120 cm. Teltan tukikaaret kulkevat ristiin teltan katon keskellä, jolloin rakenteesta tulee itsekantava, ja niinpä soputeltta kestää myös kovaa tuulta ja rankaa sadetta. Lisätietoja teltan rakenteesta löytyy oheiselta sivustolta http://www.kolumbus.fi/tunturikerho.kavtsi/kavtsi702.htm
sekä kirjasta Mennään retkelle : kesäretkeilijän käsikirja / Köhn, Öystein (2005). Teoksen saatavuustiedot löytyy pääkaupunkiseudun kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi.
Tiedustelemasi teksti on Johannes Linnankosken Nuoruudelle kokoelmasta Sirpaleita : tunnelmia ja kertomuksia. Kokoelma on ainakin Linnankosken Kootuissa teoksissa, 3. nidos
Voit googlata esimerkiksi "bird song into words" tai "transcriptions of birdsong".Joitain esimerkkejä:https://vt.audubon.org/sites/default/files/bird_song_mnemonics.pdfhttps://www.fs.usda.gov/Internet/FSE_DOCUMENTS/fseprd728060.pdfhttps://nationalzoo.si.edu/sites/default/files/documents/bird_memory_phrases.pdf
Alla olevasta listasta voitte lukea Helsingin kaupunginorkesterin ohjelman tammikuussa 1963. Konsertit pidettiin yliopiston juhlasalissa, mutta viikonpäivä oli torstai. Ehkä ohjelma ja esiintyjien nimet auttavat teitä palauttamaan mieleen, missä konsertissa kävitte.
11.1.1963
Jorma Panula, kapellimestari
Hans Leygraf, piano
Erkki Salmenhaara: Crescendi (ke.)
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli op. 37, solistina
Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 7 cis-molli op. 131
18.1.1963
Aarre Hemming, kapellimestari
Johanna Martzy, viulu
Antonin Dvorák: Viulukonsertto a-molli op. 53,
Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 97, "Reiniläinen"
Osmo Lindeman: Sinfonia nro 1
25.1.1963
Georg Ludwig Jochum, kapellimestari
Erika Babucke,...
Mikkelin kaupunginkirjaston pääkirjastossa on mikrofilmit Länsi-Savo -lehdestä vuodelta 1956.
Voit pyytää kyseistä mikrofilmiä musiikkiosastolta, sillä mikrofilmit luetaan 2. kerroksen mikrofilmihuoneessa. Mikrofilmin lukulaitteessa on myös kopiointimahdollisuus. Musiikkiosaston virkailijat opastavat lukulaitteen käytössä.
Tuo "Aineistolaji: Kirja" on tosiaan päälajike sekä "tavallisille" kirjoille että äänikirjoille. Saadaksesi hakuun mukaan pelkästään kirjat, voit tarkennetussa haussa valita kohdassa Aineistotyyppi ylemmän kirja-valinnan alla olevan jälkimmäisen kirja-valinnan. Valinta näkyy tällöin valmiin haun ylälaidassa merkintänä kirja > kirja.Myös valmiissa haussa voi valita sivun oikeassa laidassa olevasta "Rajaa hakua" valikosta Aineistotyyppi-kohdasta ensimmäisen (eli pääaineistotyypin) kirja-valinnan alta sen jälkimmäisen kirja-valinnan. Lisävalinnat näkyvät pientä mustaa nuolta klikkaamalla (aineistotyypin nimen vieressä). Sen jälkeen pitää vielä ruksia pois hakukentän altapuolelta "kirja"-aineistotyyppi, jotta hakuun jää valinta kirja...
Soi kunniaksi Luojan... -virrestä löytyi vain yksi versio, vaikka tarkistin sanoja eri vuosikymmenillä julkaistuista nuottikirjoista. Oikea muoto on "Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan".
Virsikirjan virret löytyvät myös verkosta, tämä virren sanat löytyvät verkko-osoitteesta: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virsi/462?OpenDocument .
Ainakin kaksi paksua teosta löytyy pääkaupunkiseudun tietokannasta http://www.libplussa.fi/
- Tynjanov, Juri
Nuori Puskin, Helsinki:Tammi 1945. 629 s.
- Lotman, Juri
Puskin, Sankt-Peterburg 1997. 845 s. (venäjänkiel.)
Saatavuuden näet netistä em.osoitteesta ja voit sitten puhelimitse varata haluamasi teoksen.
Lisää elämäkertoja löydät kirjoittamalla asiasana/luokka-hakukenttään Puskin.
Kyseessä on todennäköisesti Luke Rhinehartin romaani Pelastukoon ken voi (Long voyage back), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1983. Kansikuva ja juonikuvaus löytyvät esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/1119-pelastukoon-ken-voi.
Olet aivan oikeassa. Mika Launis on kuvittanut suomenkielisen Harry Potter- sarjan vuosilta 1998-2008, myös ihka ensimmäisen painoksen kirjasta Harry Potter ja viisasten kivi (Tammi 1998).
Lisää Mika Launiista:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kuvittaja/mika-launis
Kaivattu kirja lienee Kirsti Ellilän Kesä kummitustalossa (Karisto, 1995).
"Koti tarkoitti rähjäistä, vuosikausia autiona ollutta talovanhusta Korpinkadulla. Peltsi, Bertta, Samu ja Takku valtasivat talon ja muuttivat sinne kuin kesäleirille, maalasivat seinät oranssiksi ja viihtyivät. Jokaisella heistä oli takanaan kipeitä ongelmia ja kaikki olivat paossa jotain – he elivät vain tätä päivää, huomisesta ei tiennyt kukaan. Bertta unelmoi teatterista, Samu halusi oman ravintolan, Takku tähtäsi klarinetteineen suureksi muusikoksi – vain Peltsi tunsi olevansa tyhjän päällä. 'Mä olin ikuisiksi ajoiksi tuomittu jäämään tumput suorina ihmettelemään, kun ihmiset, jotka oli mulle tärkeitä, häippäsi taivaan tuuliin.'"
"Mutta sitten Peltsi alkoi...
Kyseessä voisi olla Elina Backman. Saana Havas -sarjassa on ilmestynyt teokset Kun kuningas kuolee (2020, sijoittuu Hartolaan), Kun jäljet katoavat (2021, sijoittuu Helsinkiin), Ennen kuin tulee pimeää (2022, sijoittuu Lappiin), Kuinka kuolema kohdataan (2024, sijoittuu Kotkan Kaunissaareen).Elina Backman Kirjasammossahttps://somero.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22backman+elina%22&type=AllFields
Yleisradion Elävästä arkistosta en löytänyt kyseistä ohjelmaa, vaikka muita Hannu Karpon tekemiä ohjelmia siellä oli katsottavana. Elävän arkiston tarjonta koostuu Yleisradion tuotannosta.
Palautetta sisällöstä ja toiveita käsiteltäviksi aiheiksi tai ohjelmiksi voit esittää Elävän arkiston keskustelupalstalla. http://yle.fi/keskustelut/forumdisplay.php?f=18 .
Mutta jos et halua rekisteröityä keskustelupalstalle, voit olla toimitukseen yhteydessä myös sähköpostitse: elavaarkisto@yle.fi
Teoksessa : LAULUMATTI [Nuottijulkaisu] : lauluja arkeen ja juhlaan. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1 sävelmäkokoelma, (228 s.) : kuv. ; 22 cm. - ISBN 951-0-28308-8 (sid.) on sivulla 13 laulu, jonka nimi on Suomen lippu, säv. Paavo Alanne, sanat tuntematon. Siinä on keskellä ensimmäistä säkeistöä lause: "se korkealla hulmuaa ja laulun kirvoittaa".
Myös teoksessa Aikamme aapinen / [laat.] Kirsi Kunnas apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman. - Porvoo ; Helsinki : WSOY, 1973 sivulla 137 on tuo runo - ilman tekijää.
Voisiko tämä olla etsimänne runo?
En löytänyt nuottia tähän lauluun kirjastojen tietokannoista. Lehtitietojen perusteella nuotin on julkaissut IKL:n kannatusyhdistys. Lehtitietojen perusteella Tapio Ilomäki (1904-1955) on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun. Laulu mainitaan ilmoituksissa ja jutuissa, joissa kerrotaan laulun laulamisesta eri tilaisuuksissa. Laulun nimi vaihtelee: ”Suora kurssissaan”, ”Suora kurssissa” tai ”Suora kurssi”.
Nuotti voi löytyä jostain arkistosta. Suomalaiset musiikkiarkistot -julkaisun mukaan Tapio Ilomäen sovitukset ja sävellyskäsikirjoitukset ovat Helsingin yliopiston kirjastossa (eli Kansalliskirjastossa) ja Suomen elokuva-arkistossa. Kansallisarkistossa on Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvää aineistoa.
Lähteitä:...
