Uusimmat Italian matkaoppaat näyttävät keskittyvän Roomaan, Venetsiaan ja Firenzeen.
Napolin alueesta löytyi suomeksi vain Anja Kinnusen: Napolinlahti : lomailijan opas : mukana myös Capri, Herculaneum, Ischia, Napoli, Pompeji, Procida, Sorrento, Fenix-kustannus, 2004.
Tuorein koko Italiaa käsittelevä opas: Italia, Tammi, 2005 (Näe ja koe-sarja).
Kirjojen saatavuuden näet HelMet-verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi
Napolin lähellä sijaitsevasta Pompejista kertoo seuraava teos:
Domus Pompeiana : talo Pompejissa : näyttelykirja,Otava, 2008.
Oikotie.fi- palvelun kautta löytyy myös alueen matkailutietoa, mutta linkit näyttävät vievän englanninkielisille sivuille. Niistäkin voit, toivottavasti, saada vinkkejä siihen mitä paikanpäällä...
Hei,
Kyseinen runo "Naisen elämä kuluu loppuun" löytyy Paavo Haavikon Prosperon runot -kokoelmasta (s. 49). Kysymäsi kohta kuuluu: "Naisen elämä kuluu loppuun kuin saippua kesäyössä, miehen elämä katkeaa kuin suksi sulalla maalla"
Koko runoa emme voi tekijänoikeussyistä tähän laittaa, mutta kirjastosta kokoelman löytää. On myös ainakin Haavikon Kootut runot -kokoelmassa (s. 810).
Olisiko näistä kirjoista apua?
- Bieber, Hartmut. Parane pian, Karra Karhu (2012)
- Harjanne, Maikki. Mintun lääkärikirja (2014)
- Havukainen, Aino. Veera lääkärissä (2012)
- Hill, Eric. Parane pian, Puppe (2017)
- Janosch. Tule terveeksi, pikku Tiikeri : kertomus siitä, kuinka pikku tiikeri kerran tuli kipeäksi (1985)
- Kiiveri, Stiina. Pienen kulkijan sairauskirja (2016)
- Rentta, Sharon. Päivä eläintohtorina (2011)
- Rudolph, Annet. Auts, tohtori Tilkka! (2016)
- Stenberg, Birgitta. Perttu sairaalassa (2011)
- Tšukovski, Kornei. Tohtori Kivuton (1981)
- Wilson, Karma. Kalle-karhu sairastuu (2016)
- Wolde, Gunilla. Teemu käy lääkärissä (1989)
Kirjaston verkkosivuilla voi tarkennetun haun avulla etsiä lisää...
Kristoffer Kolumbukseen suhtaudutaan tosiaan hyvin ristiriitaisesti. Monet pitävät häntä ennen kaikkea Amerikan alkuperäiskansojen kansanmurhaajana, ja kritisoivat Yhdysvalloissa lokakuun toisena lauantaina vietettävää Kolumbuksen päivää. Aiheesta uutisoi esim. Helsingin Sanomat 10.10.2017:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005402561.html
Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä:
Ingman, A.E.: Rimpisuon usvapatsas, Seikkailukertomus Pohjan periltä (KustannusOy, 1915)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au46677530-40d2-4da5-a277-5…
Parmanen, Eino I. : Haukkavuoren aarre (Yrjö Weilin, 1907)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au837dcad2-577a-4b47-961f-1…
Piparminttu-Pipsan englanninkielinen nimi on Peppermint Patty. Tenavat-sarjan luoja Charles M. Schulz kertoi saaneensa idean hahmon nimeen piparminttukonvehteista. Englanniksi niihin viitataan sanalla peppermint patty. Tässä yhteydessä substantiivi patty tarkoittaa mitä tahansa pyöreää, keksimäistä makeista, kun taas Patty on erisnimi, muunnelma naisen etunimestä Patricia. Schulz teki substantiivista erisnimen ja loi hahmon nimen ympärille. On oletettu, että hän sai inspiraation tietystä konvehtista nimeltä York Peppermint Pattie, mutta tämä on kiistetty myöhemmin, sillä kyseisiä konvehteja ei myyty vielä tuolloin siinä osassa Yhdysvaltoja, missä Schulz asui.
Englannin kielellä nimi on siis...
Lastu-kirjastoissa, joihin myös Lahden kaupunginkirjasto kuuluu, on yhteinen varauslista. Kun varattu aineisto palautuu kirjastoon, lähtee sen saapumisesta ilmoitus varausjonossa ensimmäisenä olevalle asiakkaalle. Poikkeuksen tähän käytäntöön muodostaa kesäaika, jolloin osa seudun kirjastoista on kiinni. Tällöin ei varauksia voida ko. kirjastojen asiakkaille lähettää.
Lahden pääkirjastoon saapuu joka arkipäivä lähikirjastoista ja muista Päijät-Hämeen kirjastoista asiakkaiden varaamia aineistoja, joiden noutopaikaksi on valittu pääkirjasto. Näitä kuljetuksesta saapuneita aineistoja käsitellään pääkirjastossa arkipäivisin. Kun asiakkaan varaama aineisto saapuu kirjastoon, hänelle lähtee varauksesta noutoilmoitus (tekstiviestillä...
Tilastokeskuksesta kerrottiin, että tulonjakotilastosta voidaan laskea vain kirkollisveroa maksaneiden osuudet. Kirkkoon kuulumattomien osuus ei niistä selviä. 18 vuotta täyttäneistä pienituloisuusrajan alittavista henkilöistä maksoi vuonna 2016 kirkollisveroa 42,7 prosenttia eli noin 220 000 henkilöä. Pienituloisuusrajan ylittävistä kirkollisveroa maksoi 66,3 prosenttia, eli n. 2 537 000 henkilöä. Käytännössä alaikäiset eivät ole mukana näissä luvuissa.
Vähäisempi kirkollisveroa maksaneiden määrä pienituloisten joukossa saattaa johtua kirkkoon kuulumattomien suuremmasta määrästä tai siitä, ettei kirkollisveroa ole tullut henkilölle maksettavaksi.”
Pienituloisuus lasketaan koko kotitalouden käytettävissä olevista tuloista...
Maailmanloppu voidaan käsittää eri tavoin. Maailmanlopun ajoittaminen riippuu paljolti siitä, mitä maailmanlopulla oikeastaan tarkoitetaan. Maailmanloppu-termi voi viitata kaiken olevaisen tuhoutumiseen maailmankaikkeudessa, mutta usein sillä tarkoitetaan rajatummin elämän (etenkin ihmiselämän) tuhoutumista maapallolla.
Tieteellisestä näkökulmasta kosmologian yksi tutkimuskohde on maailmankaikkeuden lopullinen kohtalo. Tiedeyhteisössä ollaan suhteellisen vahvasti samaa mieltä siitä, että maailmankaikkeus on saanut alkunsa alkuräjähdyksestä ja se laajenee jatkuvasti. Useimpien tutkijoiden mukaan maailmankaikkeus jatkaa laajenemistaan loputtomiin, mutta on olemassa myös kilpailevia teorioita, joiden mukaan laajeneminen päättyy joskus....
Ajankohta ei aivan täsmää kysymyksessä esitetyn arvion kanssa, mutta siitä huolimatta ehdottaisin Eeva-Liisa Mannerin Fahrenheit 121 -kokoelmaan (Tammi, 1968) sisältyvää runoa, joka alkaa sanoilla "Miten minä inhosin koristetaidetta":
"Miten minä inhosin koristetaidetta, / kun näin nuo kauniit jalan viritettävät jouset. -- " (s. 21)
Kyseessä on Ruth Craftin runokuvakirja Talvinalle (The winter bear, 1974). Kirja ilmestyi vuonna 1975 Marjatta Kureniemen suomentamana WSOY:ltä. Teoksessa on Erik Blegvadin kuvitus.
Kirja alkaa riveillä "Missä on saapas? / Missä on nuttu?".
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa voitte tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://finna.fi/
Tietoa täytyy kaivaa sanomalehtiarkistosta. Arto-tietokannan mukaan Turun sanomat 1970-luvulta voisi löytyä Kansalliskirjastosta. Finna.fi
Kansalliskirjasto.fi
Toivo Kuulan teosluettelosta en etsimääsi laulua löytänyt, mutta hengellinen laulu "En rauhaa löydäkään maan päältä" sisältyy moneen nuottiin vaihtelevin sanoituksin. Alkuperäinen sanoittaja on Nils Adolf Rosenbröijer. "Siionin kanteleeseen" sanoituksen on uudistanut Lauri Thurén. Muiden sanoitusten tekijöistä ei ole tietoa. Säveltäjän nimi ei ole tiedossa. Laululla ei ole nuoteissa varsinaista nimeä, se löytyy hakemistoista alkusanojen mukaan. Laulu sisältyy "Siionin kannel" -laulukirjan lisäksi esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Kansan virsi kansan suussa : 25 suomalaista hengellistä kansansävelmää pianon tai urkujen säestyksellä / sovittanut L. J. G. Stråhle (alkusanat: En rauhaa löydäkään maan päältä, neljä...
Kaikkia ammatteja tuskin on missään listattuna niin, että voitaisiin etsiä kaikki sanan valvoja sisältävät ammattinimekkeet. Wikipediassa olevassa ammattiluettelossa sanan valvoja sisältää allasvalvoja, järjestyksenvalvoja, luotonvalvoja, turvallisuusvalvoja ja uinninvalvoja. Valvoja esiintyy myös esim. mainitsemassasi välituntivalvojassa tai luokanvalvojassa, mutta ne eivät varsinaisesti ole ammatteja vaan työtehtäviä, joita hoitavat yleensä opettajat.
Lähde
Wikipedia: luettelo ammateista https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ammateista
Näyttää siltä, että netti on tällä kertaa oikeassa ja että "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on väärä tieto Kesä-laulun ensimmäisen säkeistön tekijästä, sillä sama teksti on julkaistu monissa kirjoissa Kaija Pakkasen nimissä (esim. Pakkanen, Kaija: Huilu hilpeä, Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja, Neulaspolku : meidän lasten runot). Myös Rauni Muikun ja Ritva Ruhasen kirjassa ABC-kirja: Kevät (Otava, 1990, s. 96) tämä runo on, mutta siinä ei mainita runon tekijää.
Lisäksi "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on yksi kohta eri tavalla kuin Kaija Pakkasen runon muissa versioissa: nuotissa lukee "purosen juoksu", mutta Kaija Pakkasen kirjoissa "purojen juoksu".
Osa Knalli ja sateenvarjo -jaksoista on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Kyseisen Radioteatterin esityksen jaksoja voi lainata myös CD-levyinä kirjastoista. Niitä löytyy myös erilaisista verkkokaupoista, suoratoistopalveluista sekä Ylen Tallennemyynnistä.
Kysymyksestä ei selviä, mistä tietystä laulusta on kysymys, mutta jos tarkoitat Nils-Eric Fougstedtin säveltämää ja Reino Hirvisepän sanoittamaa "Romanssia" elokuvasta "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", sen ruotsinkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kanske en visa" ([Schildt], 1989). Nuotissa laulu on nimellä "Romans". Se alkaa: "Jag älskar dig mer än du någonsin förstår". Ruotsinkielisen tekstin on tehnyt Barbara Helsingius. Sen on levyttänyt Helena Salo, jonka lp-levylle "Dagdrömmar" kappale sisältyy (Taste of Music TOM01, 1987).
Valitettavasti tunnuslukua ei tietoturvasyistä voi antaa sähköpostitse tai puhelimitse. Uuden tunnusluvun saat käymällä jossain HelMet-kirjastossa. Mukaan tarvitset kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen.
Vastaus on kyllä: fysiikan professori on käytännössä aina myös fyysikko. Fyysikkona voi pitää ketä tahansa henkilöä, jolla on fysiikan tutkinto ja joka tutkii, opettaa tai soveltaa fysiikkaa työssään. Fysiikan professoreilla on käytännössä aina fysiikan alan korkein akateeminen tutkinto. Professoreiden työnkuvaan kuuluvat sekä tutkimustyö että opettaminen.
Viisasten kivi on aine tai esine, jota alkemistit aikoinaan yrittivät valmistaa. Kiven uskottiin muuttavan muut metallit kullaksi. Vielä uutena aikana, jolloin moderni tiede syntyi, uskottiin että viisasten kivi voisi parantaa sairaudet ja tehdä ihmisestä kuolemattoman.
Myyttinen tarina löytyy nykypäivänä mm. monista fantasiakirjoista, joista kai tunnetuin on J.K. Rowlingin Harry Potter ja viisasten kivi. Jopa tieteessä myytti elää vahvasti, sillä esimerkiksi aivojen skannauksen ja siirtämisen kuvattuna tietokoneeseen uskotaan voivan tehdä ihmisestä kuolemattoman. Ks. Viisasten kivi. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Viisasten_kivi
