Kappaleen levytti vuonna 1973 suomeksi nimellä "Kortin saat sä jostain" Monika Aspelund.
"Kortin saat sä jostain"
Single "Vain rakkaus sen aikaan saa / Kortin saat sä jostain"
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset....
Lasten rukouskirjoja on saatavilla useita erilaisia, joista tässä esimerkkejä:
Järvinen, Laura: Lapsen rukous (sis. vanhoja perinteisiä rukouksia), Lapsen oma rukouskirja (koonnut Tamara Maunonen, 1994), Siipeis suojaan (koonnut Vuokko Malkavaara, 1986), Kaskinen, Anna-Mari: Lapsen oma iltarukous (2005), Lasten rukouskirja : tässä olen taivaan Isä (1990) ja Perheen rukouskirja (1982).
O'Neal, Debbie Trafton: Ilta on tullut(sisältää kertomuksia, rukouksia ja leikkejä nukkumaanmenon aikaan, 1995), samoin Anna-Mari Kaskisen suomeksi toimittama Ilta saapuu jo päälle maan (sisältää Raamatun kertomuksia, runoja ja rukouksia lapsille, 1991). Isä meidän -rukousta opetellaan teoksissa Perkiö, Pia: Joonas ja joka päivän rukous (1989), Harmanen,...
Suomen kirjastoissa ei valitettavasti ole lainattavissa tallennetta Ernst Lubitschin elokuvasta Kauppa kulman takana (The Shop Around the Corner, 1940).
https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_643950
Elokuva on esitetty Yle Teemalla viimeksi 28.06.2009. Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Kukkian valssin sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) löytyvät nuotista Sipponen, Eino: Eino Sipposen sävelmistöä : tangot, valssit, laulut, humpat, jenkat. Vihko n:o 2. Tämän nuotin saa lainaksi ainakin Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit mennä lähimpään kirjastoosi ja tehdä kaukolainapyynnön.
Näyttää siltä, että sarjan suomentaminen on päättynyt osaan 23 (Cindy's Honor, suom. Kilpailu Honorista). Alkukielellä sarjassa on ilmestynyt yhteensä 72 kirjaa.Lähteet:Goodreads: https://www.goodreads.com/series/41547-thoroughbredFinna.fi: https://shorturl.at/bJ9mE
Akkajeen omilla Facebook-sivuilla kerrotaan: "Levyn avausraita pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytämäämme kertomukseen nuoresta Erkistä, jota oma mummo pelotteli säkki päässään – jos Erkki ei käyttäytyisi hyvin, tulisi säkkiukko ja hukuttaisi lapsen läheiseen järveen." Kuulostaa siltä, että säkkiukko ei välttämättä ole laajalle levinnyt ilmiö. Voit kysyä asiaa lähemmin SKS:n arkistosta: https://www.finlit.fi/arkisto/
Laulun Elämälle kiitos (Gracias a la vida) on säveltänyt Violeta Parra (1917-1967). Laulun espanjankieliset sanat ovat myös Parran käsialaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Sankarihautoja (Hjältegravar) on ilmestynyt Diktoniuksen runokokoelmassa Stenkol vuonna 1927. Arvo Turtiaisen käännös Diktoniuksen runoista on julkaistu vuonna 1972 nimellä Runoni.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=diktonius+sten…
https://finna.fi
Valitettavasti suomeksi ei ole julkaistu kaunokirjallisia teoksia, jotka kertovat Ospedale della Pietàsta.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/?lng=fi
http://www.pietavenezia.org/it/
https://www.kirjasampo.fi/fi
Valitettavasti sanonnalle ei löydy alkuperää. Ainakaan näissä kirjoissa ei sanontaa mainita:
-Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2015.
-Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla. 500 sanontaa ja niiden alkuperää. WSOY. 2005.
-Meri: Sanojen synty. Gummerus. 2002.
-Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja. Otava. 1981.
-Heikura: Näissä merkeissä. Otava. 2003.
-Heikura: Samoilla linjoilla. Otava. 2004.
-Kuisma: Tupenrapinat. Maahenki. 2015.
-Päivä pulkassa, pyy pivossa. Valitut Palat. 2014.
Myöskään kahlaus netin sivuilla ei tuota tulosta sanonnan etymologiasta. Yksittäisille sanoille "jättää" ja "väli" löytyy tietoa alkuperästä, mutta yksittäiset sanathan eivät kerro kokonaisen sanonnan alkuperästä.
Laulu on nimeltään Naispartakone. Se alkaa: "Mies nousi ylös aamulla / ajoi parran partakoneella...". Sitten partakone alkaa puhua miehelle: "... suutele mua suulle / kun olen käynnissä / muutun silloin prinsessaksi..."
Naispartakone julkaistiin M.A. Nummisen albumilla Koomikon kahdet kasvot (1984). Cd-versio ilmestyi v. 2011 ja sitä on saatavissa kirjastosta.
Olisikohan kyseessä Rudolf Koivun satu Pitkänenäinen kuninkaantytär. Siinä prinsessan nenä kasvaa rangaistukseksi ilkeydestä. Satu sisältyy kokoelmaan Koivu, Rudolf : Rudolf Koivun satukirja / [koonnut Marja Kemppinen]. Otava, 1976. http://www.helmet.fi/record=b1346032~S9*fin
ja teokseen Meidän lasten elämää : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja. II / [koonnut] Aukusti Salo ; kuvittanut Rudolf Koivu. Otava, 1935. http://www.helmet.fi/record=b1065572~S9*fin
Satuhakemistoja Internetissä : http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=s_form2
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
Kirjastojen osalta lista löytyy Kirjastot.fi:n sivulta https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Kirjastoissa katsotaan hieman perään menevätkö kirjat vai jäävätkö kirjakierrätyshyllyyn. Kirjoja poistetaan tarvittaessa. Yleisesti rajataan kuinka monta kirjaa voi tuoda.
Muuta luetteloa ei löytynyt, eikä siten kuka niitä hallinnoisi.
Espoon teatterin uudelleenbrändäyksestä kirjoitetaan teatterin sivuilla: "Espoon Kaupunginteatteri = Espoon teatteri = Et = &&" Espoon Kaupunginteatteri on nyt && | Espoonteatteri
Tämän mukaan siis &-merkki tulisi lukea Et-merkkinä, eli &:n kääntyisi luettuna Etin.
Tämä tekoäänillekin hankala nimitys tuotti tosiaan jo lanseerauksessaan kovasti kritiikkiä, johon yhtyi myös kotimaisten kielten keskus Kotus: "Kotus muistutti, että julkishallinnon tuottamien palvelujen nimien tulisi olla hallintolain hengessä asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä." (Espoon teatteri muutti nimensä &:ksi ja tuli samalla nuorentaneeksi yleisönsä – ”En muista tällaista yleisöryntäystä” |...
Alla linkkejä sivustoille, joilla esitellään tällaisia englannin ja ruotsin kielen sanontoja eli idiomeja, joissa on mukana myös suomennos:
https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englanninkieliset-sanonnat/
https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Englannin_kielen_sanonnat
https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Ruotsin_kielen_sanonnat
Idiomeja löytyy myös sanakirjoista. Alla linkit Vaara-kirjastojen englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän kielen idiomisanakirjoihin. Muistakin kielistä voi löytyä. Voit hakea sanoilla "idiomit" ja jokin kieli.
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=idiomit+englannin+kieli&t…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=idiomit+ruotsin+kieli&typ…
https://vaara....
Herman Melvillen Moby Dick on suomennettu kahteen otteeseen. Antero Tiusasen tuoreempaa suomennosta (Otava 2002) ei ollut kirjastossa vapaana, mutta Seppo Virtasen ensimmäisessä suomennoksessa (WSOY 1956) Ahabin viimeiset sanat kuuluvat näin (s. 642):
"Sinua minä lähestyn, sinä kaiken hävittävä mutta aina häviävä valas, viimeiseen asti minä pidän sinusta kiinni kynsin hampain, helvetin sydämestäkin minä isken sinua, vihan tähden minä puhallan viimeisen henkäykseni vasten kasvojasi! Upota kaikki ruumisarkut ja ruumisvankkurit samaan kurimukseen! Ja koska kumpikaan niistä ei voi tulla minun osakseni, niin anna minun sitten hinautua riekaleiksi, kun olen vielä sinun vanavedessäsi, sinuun sidottuna, sinä kirottu valas! Näin minä sinkoan...
Kyseistä laitetta kutsutaan joko automaattiportiksi, kääntöportiksi tai heiluriportiksi.https://www.checkmark.fi/Fi/Portitjakaidej%C3%A4rjestelm%C3%A4t.aspxhttps://www.assaabloyentrance.com/fi/fi/solutions/products/security-entrance-control/swing-gates
